Kansanedustaja Lulu Ranne kiinnitti maanantain (7.6.) Yle Svenskan vaalidebatissa huomiota siihen, että muut puolueet lupaavat enemmän ja parempia palveluita kaikille kuntalaisille ilman minkäänlaista realistista rahoitussuunnitelmaa. Sama lupailu on jatkunut kaikissa debateissa pitkin viikkoa.

– Kaikki puhuvat patenttilääkkeestä eli kasvusta, ja haluavat kuntiin lisää yrityksiä ja työpaikkoja. Kasvu se kaiken maksaa – kukaan vain ei kerro miten se kasvu, jolla kaikki lisähyvä maksetaan, saadaan aikaiseksi. Sellaista kasvua ei tule tapahtumaan, Lulu Ranne sanoo.

– Kuntien kasvumantra on jatkunut jo neljännesvuosisadan, ja mikä on tulos? Kunnat ovat investoineet kuvitellun kasvun tavoitteluun, jonka seurauksena niiden velka ja sen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut vuosittain. Se oli vuonna 2020 jo 26 miljardia ja 11 %:ia BKT:sta. Kuntasektori on tehnyt vuodesta 1997 lähtien alijäämää joka vuosi, paitsi 2000 ja 2020. Vuosikatteet eivät riitä edes poistoihin, nettoinvestoinneista puhumattakaan.

Kasvu osuu vain muutamaan kuntaan

Ranne toteaa surkean tosiasian olevan, että jatkossa suurin osa kunnista ei pysty millään toimilla, ei verottamalla, ei kasvustrategioilla tai -investoinneilla, kattamaan edes nykyisiä kokonaismenojaan, puhumattakaan puolueiden vaaliohjelmien lisärahoitustarpeista.

Sen sijaan kunnat velkaantuvat jatkossa noin 2 miljardia euroa vuodessa.

– Yritykset seuraavat missä on työvoimaa sekä synergioita ja logistiikka toimii, ei siinä kaavoitus ja paikallinen kehitysyhtiö paljoa auta. Suomessa on 19 maakuntaa. 80 % yrityskannasta on 9 maakunnassa, ja 70 % uusista yrityksistä ja yrityksien lukumäärän nettokasvusta syntyy 7 maakuntaan. Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi vievät puolet kasvusta, ja sielläkin kasvu osuu vain muutamaan kuntaan, joilla on riittävä kriittinen massa ja sen suoma vetovoima.

Ainakin kaksi kolmasosaa putoamassa kyydistä

Ranteen mukaan iso kuva on, että ainakin kaksi kolmasosaa Suomesta on putoamassa kokonaan kyydistä. Pääosa kunnista sijaitsee suuralueilla, joiden kantokyky ei millään aluejako- tai hallintorakennemuutoksilla riitä kaikkien lakisääteisten palveluiden tuottamiseen ylipäätään, saati kaikille tasapuolisesti.

– On täysin vastuutonta luvata lisää hyvää kaikille, ja kannustaa kuntia tavoittelemaan kasvua laskun maksamiseksi. Näin kunnat ajetaan vain syvemmälle velkasuohon.

– Sitä laskua ei kuittaa kasvu, ei valtio, eikä sote-uudistus. Veronkorotusten tie on kuljettu loppuun, eivätkä mitkään lisäverot muutenkaan riittäisi paisuvien menojen maksamiseen. Pienillä kunnilla merkittävien säästöjen tekeminen on jo nyt äärimmäisen vaikeaa. Mikäli sote-uudistus toteutuu, tulee säästöjen tekeminen olemaan lähes mahdotonta. Näiden kuntien tehtäviä on pakko alkaa laittaa tärkeysjärjestykseen ja niitä on karsittava myös valtion toimesta sekä hoidettava alueellisena yhteistyönä, Ranne sanoo.

Asiat tärkeysjärjestykseen

Perussuomalaisten ratkaisussa ainoa mahdollisuus turvata elintärkeät peruspalvelut on lähteä supistamaan ja tehostamaan julkista sektoria kokonaisuudessaan, sisältäen myös paikallishallinnon.

Olemassa olevat panokset on siirrettävä sinne, missä niitä oikeasti tarvitaan: esimerkiksi lastensuojeluun, perheiden tukeen, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn tukemiseen.

– Tuhlaamisen vastakohta ei ole palveluiden laadun ja määrän leikkaaminen, vaan hukan poistaminen. Lähes kaikkien kuntien ainoa varma rahalähde on vähentää tarpeetonta rahankäyttöä. Se tapahtuu laittamalla tehtävät, menot ja investoinnit tärkeysjärjestykseen, ja poistamalla hukka ja toissijainen toiminta. Joka väittää, että kunnat toimivat jo nyt optimaalisesti ja tuottavat vain lakisääteisiä palveluja, puhuu vastoin parempaa tietoaan.

– Tehostaminen ja tärkeysjärjestykseen laittaminen ei ole leikkaamista heikoimmilta, vaan nimenomaan heidän palveluidensa turvaamista, Ranne painottaa.

SUOMEN UUTISET