Ranne: Suomi tarvitsee kaikki yrittäjänsä – myös ne nurin menneet

Kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne kiittää hallitusta, että se on viimein ryhtynyt toimiin epidemian hidastamiseksi.

Lulu Ranne kertoo saavansa jatkuvaa palautetta yrittäjiltä. Epidemialla ja sen hillitsemiseen tähtäävillä toimilla on vakavia seurauksia paitsi yrityksille ja niiden työntekijöille, myös erityisesti yrittäjille. –

– Vaikeuksiin joutuvien yritysten tukemisesta kyllä puhutaan, mutta vaikeuksiin joutuvien yrittäjien tukemisesta ei hallitus ole puhunut vielä mitään.

Konkursseja ei voida välttää

Ranteen mukaan yrittäjien huoli on tämä: tulevaisuudessa erääntyvien verojen ja sivukulujen lykkäämisestä ei ole apua, jos kassa on tyhjä nyt.

– Palkat pitää maksaa rahalla. Ensimmäinen todella kriittinen hetki monelle yrittäjälle ja työntekijälle onkin jo kahden viikon päästä maaliskuun lopussa.

– Lisäksi, lopullisesti menetettyä myyntiä ei voi tuloslaskelmassa korvata velalla, vaikka toiminta joskus myöhemmin palautuisikin normaaliksi. Mahdollisesta ylimenorahoituksesta huolimatta yrityksiä tulee menemään nurin paljon, Ranne arvioi.

Aikaisempien kriisien virheitä ei saa toistaa

PK-yrityksen nurin meno tarkoittaa lähes aina myös yrittäjän joutumista usein lopullisiin vaikeuksiin. Yhtiömuodosta riippumatta yrittäjän omaisuus on yleensä kiinni toiminnassa tavalla tai toisella.

– Seurauksena on yrittäjän omaisuuden ja luottotietojen menettäminen ja hylkiöksi luokitteleminen, Ranne listaa.

– Yhteiskunnan kollektiivinen tahto tuntuu olevan, että kerran kaatunut yrittäjä ei enää koskaan nouse. 1990-luvun alun lamassa ja 2007-2008 finanssikriisissä suuri joukko yrittäjiä syrjäytettiin lopullisesti yhteiskunnan normaalista toiminnasta. Inhimillisesti katsoen sekä yritystoiminnan dynamiikan ja yhteiskunnan elinvoiman kannalta tämä on kammottava virhe.

Ranne painottaa, että virhettä ei saa toistaa nyt tulossa olevassa kriisissä, ja esittelee oman yrittäjäpalautteen perusteella laaditun, yrittäjät huomioivan kriisiohjelmansa:

Yritysten maksuvalmiutta tuettava välittömästi

Julkiset rahoittajat eivät ehdi mukaan tähän vaiheeseen, koska ehdotetuissa järjestelyissä pankin pitää kuitenkin ensin arvioida yritykseen liittyvää riskiä.

– Siihen ei pankkienkaan kapasiteetti riitä. Pankit tarvitsevat suoran valtion 100 prosentin takuun niin, että ne voivat hätärahoittaa yrityksiä välittömästi ilman byrokratiaa ja huolta omasta riskistä.

– Akuutin kriisin jälkeen julkiset rahoittajat voivat yhdessä pankkien kanssa järjestellä yrityksien hätärahoituksen ja muiden lainojen maksuohjelmat niin, että yrityksillä on mahdollisuus niistä selvitä, Ranne sanoo.

Ranteen mielestä yrityksillä tulee olla mahdollisuus muuttaa saamansa hätärahoitus tarvittaessa pääomalainaksi. Myös loppuveloista vapauttava henkilökohtainen konkurssi on vihdoin toteutettava.

– Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa syrjäyttää taas tuhatmäärin yrittäjiä yhteiskunnasta, Ranne painottaa.