Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen ruotii blogissaan kovin sanoin Helsingin kaupunginhallituksen esitystä, joka tarjoaisi laajat ilmaispalvelut laittomasti maassa oleville ihmisille.

Kun helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen nosti kaupunginhallituksen esityksen tikun nokkaan, alkoi erityisesti vihreiden ja vasemmistoliiton edustajien selittely välttämättömän hoidon ja huolenpidon tarjoamisesta laittomasti maassa oleville.

– Nythän jo meillä perustuslaki ja terveydenhuoltolain 50 pykälä takaavat sen, että äkillisesti sairastuneet hoidetaan ja hätämajoituksesta sekä elämän perustarpeista kuten ruoasta huolehditaan. Tämä on linjaus, jonka STM on suosituksessaan tuonut esiin. Tämä on myös linjaus, jota ei kukaan vastusta, Rantanen painottaa.

– Lisäksi argumenttina käytetään vaarallisia infektiotauteja, joita pitää ehkäistä. Sekään ei ole kestävä argumentti, sillä tästäkin huolehtii jo tartuntatautilaki, joka velvoittaa estämään yleisvaarallisten tautien leviämisen väestöön.

Ei kuulu kaupungin tehtäviin

Helsingin kaupunginhallituksen esityksessä, jonka valtuusto käsittelee kokouksessaan ensi viikolla, ollaan laajentamassa palveluja myös pitkäaikaissairauksien hoitoon, majoitukseen ja sosiaaliturvaan.

– Näitä ajetaan nyt tavalla, joka ei ole asianmukainen, ei kuulu Helsingin kaupungin tehtäviin eikä ole helsinkiläisten veronmaksajien etu, Rantanen toteaa.

Houkuttelee sairaita lähialueilta

Esityksen taustalla on vuonna 2015 eduskunnassa kaatunut terveydenhuoltolain esitys paperittomien hoidon laajentamisesta, jota vastustettiin laajasti lääkärikunnassa.

– Kyseisessä laissahan riskinä koettiin muun muassa niin kutsuttu terveysturismi, joka voisi houkutella suuriakin määriä esimerkiksi tuberkuloosi- ja hiv-potilaita Suomeen lähialueilta. Lisäksi tarttuvia tauteja sairastavat voisivat pahimmassa tapauksessa tartuttaa myös suomalaisia tullessaan hoidattamaan tautiaan Helsinkiin, Rantanen varoittaa.

– Tämän lisäksi Helsingin esitys olisi omiaan romuttamaan turvapaikkajärjestelmää, jonka päätöksellä ei itse asiassa olisi merkitystä, kun huolenpidosta vastaisi joka tapauksessa Helsingin kaupunki.

Katastrofaaliset vaikutukset talouteen

Rantanen huomauttaa, ettei kyse ole vain kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista vaan käytännössä kaikista ihmisistä, jotka syystä tai toisesta tulevat Suomeen.

– Kun otetaan huomioon EU-maiden matalamman tulotason maat sekä lähialueemme, voivat vaikutukset olla merkittävät – ja esitykseen lisätyllä internetmainostamisella jopa katastrofaaliset.

– Jos enää ei tarvitse kuin päättää olevansa “paperiton” ja palvelut pelaavat, mikä järki tässä touhussa on? Miettikää Viron, Latvian, Liettuan, Venäjän hiv-potilaita tai Ruotsissa olevia paperittomia, joita arvioidaan olevan useita kymmeniä tuhansia, Rantanen listaa.

Perustuslakia tulkitaan erikoisesti

Puolueet, jotka ajavat palveluiden laajentamista, vetoavat perustuslain 19 pykälän kohtaan “jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon”.

– Tämä lain vaatimus täytetään jo nyt kirkkaasti kun meillä kuitenkin on järjestelmä, jossa turvataan hätämajoitus sekä kiireellinen terveyden- ja sosiaalihuolto. On hyvä huomata, että perustuslain lähtökohta lienee se, että se koskettaa Suomessa asuvia, täällä laillisesti olevia. Laki myös lähtee siitä, että valta kuuluu kansalle ja tällä tavoin lakia voitanee tulkita lain myös koskettavan nimenomaan Suomen kansalaisia.

– Muutoinhan pian voidaan ajatella, että laittomasti maassa oleskelevilla pitää olla myös oikeus äänestää vaaleissa. Ei kai perustuslakia voi tulkita siten, että voi noukkia rusinoita pullasta ottamalla jonkin irrallisen kohdan ja käyttää sitä poliittisiin tarkoituksiin? Rantanen kysyy.

Saavatko suomalaiset lääkkeensä ilmaiseksi?

Rantanen huomauttaa, että perustuslaissa mainitaan myös ihmisten yhdenvertaisuus.

– Miten voi olla mahdollista, että suomalaisella on lääkekustannusten katto, terveydenhuollon asiakasmaksujen katto jne. riippumatta ihmisen tuloista? Eikö siis samalla tulisi esittää, että kaikki helsinkiläiset voivat tästä käyttää palveluja ilman maksuja? Saada lääkkeet ilman maksuja? Vai voidaanko vain todeta, että ei käy?

– Toinen lainsäädännöllinen seikka on sitten kuntalaki. Siellä todetaan, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kuntalaki siis toteaa, että kunnan on järjestettävä asukkailleen palveluita. Onko esitys siis edes kuntalain mukainen ja kuuluuko laittomasti maassa olevien tai muutoin tänne saapuvien palvelut ylipäänsä kunnan tehtäviin? Rantanen kysyy.

Budjetti jo valmiiksi pakkasella

Rantanen sanoo olevansa erityisen huolestunut siitä, ettei esityksen kustannusvaikutuksia ole arvioitu missään eikä asiaan ole budjetoitu varoja.

– Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että Helsingin sosiaali- ja terveysviraston budjetista tämä otettaisiin sisältä. Budjetti oli jo ennen talousarvion hyväksyntää reilun 13 miljoonaa euroa pakkasella, johon saatiin korjausta budjettineuvotteluissa 21 miljoonaa euroa. Kun tuo säästötavoite poistetaan, jää jäljelle reilut 7 miljoonaa euroa, jotka tulee neuvottelutuloksen perusteella käyttää mm. ikäihmisten palveluihin, omaishoitoon ja vammaisten palveluihin.

– Käytännössä kaikki tämä toiminta tulee säästää jostain muualta pois. Se, että emme tälläkään hetkellä tiedä mitä nämä palvelut maksavat, on jo huolestuttavaa. Mutta tämä päätös tekisi tilanteesta täysin arvaamattoman, enkä voi kuvitella kaupunginvaltuutettua, joka tekee päätöksen täysin ilman budjettia ja arviota kustannuksista. Se ei olisi kovinkaan vastuullista toimintaa.

Kaupunki tuottaa omia turvapaikkoja

Rantanen viittaa Iltalehden artikkeliin vuodelta 2015, jossa todetaan: “Hallituksen paperittomien lakiesityksessä kokonaiskustannukseksi on arvioitu enimmillään 550 000-650 000 euroa vuodessa. Jo yhden XDR-tuberkuloosipotilaan hoito maksaa lähes saman verran.” Helsingin valtuusto päättää siis erittäin merkittävästä asiasta myös mahdollisilta kustannuksiltaan.

– Olisipa myös hyvä tietää, kuka näitä palveluja saa. Miten varmistetaan maassaolon status? Jos siis kuopiolainen Irma menee terveysasemalle Helsingissä näyttämättä papereitaan ja sanoo “nietu papir”, saako hän palvelut ja lääkitykset ilmaiseksi? Vai millä tavoin tämä paperittomuus todetaan? Eihän kenenkään enää kannata sanoa kuka on ja mistä tulee. Tulee vain Helsinkiin, asuu sitten Kuopiossa tahi Kongossa, Rantanen ihmettelee.

– Tilanteessa oudoksuttaa eritoten myös se, että Helsingin kaupunki ryhtyy ikään kuin tuottamaan omia turvapaikkoja Suomen valtiota vastaan. Vieläpä siten, että kaupunki pyrkii tarjoamaan oikeudellista neuvontaa etsimään väyliä pois paperittomuudesta. Oleellista on se, että laittomasti maassa oleskeleva poistuu maasta, kuten laki vaatii. Ei kaupunki voi ryhtyä tukemaan laittomuuden tilaa ja kannustaa jatkamaan sitä. Tilanne on käsittämätön. Järki käteen nyt, muutoin olemme todellinen Hölmölä.

SUOMEN UUTISET