Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen kertoo käyneensä sydäntäsärkevän keskustelun vaikeavammaisen lapsen äidin kanssa, jonka mukaan lapsen kuntoutushakemus oli Kelassa evätty kokonaan, koska lapsi ei edisty.

Kela kehotti päätöksessään äitiä hakemaan vaikeavammaiselle lapselleen kuntoutusta kunnalta.

– Kunnalta, jossa rahat ovat niin ikään loppu. Kunnilta, jotka eivät pääsääntöisesti myönnä kuntoutusta vaikeavammaisille. Tämä äiti ei ole ainoa, jonka perheessä käydään samaa tilannetta läpi. Näyttää siltä, että Kelan linja on muuttunut vaikeavammaisten kuntoutusten myöntämisessä. Niitä evätään kokonaan järjestelmällisesti, Mari Rantanen kirjoittaa blogissaan.

Kuntoutus voi jäädä saamatta

Kelan vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttui vuonna 2016 vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi ja samalla kuntoutuksen myöntämisperiaatteita uudistettiin.

– Enää hoidollinen peruste, joita ovat esimerkiksi kipujen vähentyminen, nykyisen toimintakyvyn säilyttäminen ja nivelkontraktuurien ennaltaehkäiseminen, ei ole kriteeri myöntää kuntoutusta – vaikkapa fysioterapiaa – vaikeavammaisille.

– Vaikeavammaiset ovat uhassa jäädä ilman kuntoutusta, sillä nämä henkilöt harvoin edistyvät siten, että he saavuttavat merkittäviä edistysaskelia, Rantanen toteaa.

Vammaiset nähdään taakkoina

Vaikeavammaiset ovat Rantasen mukaan tämän päivän Suomessa melko vaikeassa asemassa.

– Hoitoa ja kuntoutusta rajataan vammaisuuden perusteella. Toivoisin kovasti, että Suomessa ei hyväksyttäisi nykyisen kaltaista maan tapaa arvottaa vammaiset siten, että heidät nähdään vain kustannuksina ja taakkoina.

– Sivistyneen yhteiskunnan yksi merkki on siinä, miten se kohtelee heikoimpiaan. Näkisin myös mielelläni hoidon ja kuntoutuksen asiantuntijoiden nousevan puolustamaan kivuttomuuden ja elämänlaadun merkitystä vaikeavammaisten elämässä ja kyseenalaistamaan Kelan nykylinjaukset, Rantanen hoputtaa.

Ketä hoidetaan, ketä ei

Sosiaali- ja terveysministeriön tuore kansliapäällikkö Kirsi Varhila on useissa haastatteluissa kehottanut tekemään enemmän ratkaisuja hoitojen priorisoimiseksi.

– Siis päättämään siitä, ketä hoidetaan ja ketä ei hoideta. Lienee helppoa heittää priorisointivaatimusta ministeriön uumenista. Vaikuttaakin pahasti siltä, että ”Varhilan lista” on jo käytössä sekä sairaaloissa että Kelassa, Rantanen pelkää.

– Kun raha on tiukassa, asiat ovat vastakkain ja silloin on tehtävä valintoja mihin rahaa käytetään. Sen valinnan tekevät poliitikot, sydämen sivistyksensä puitteissa. Mutta lienee selvää, että suomalaisten heikommassa asemassa olevien asiat tulee olla etusijalla, kun rajattuja resursseja jaetaan.

SUOMEN UUTISET