

PS ARKISTO
Tynkkynen: Millä konkreettisilla toimilla hallitus aikoo parantaa vammaisten työllistymismahdollisuuksia?
Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on jättänyt kirjallisen kysymyksen vammaisten työllistymismahdollisuuksien edistämisestä.
Vammaisten asema suomalaisessa yhteiskunnassa on monilta osin kokenut kaivattuja parannuksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi lainsäädäntöä on kehitetty turvaamaan vammaisten oikeuksien toteutumista aiempaa paremmin ja osallisuutta on saatu vahvistetuksi.
– Yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan eteen tulee kuitenkin tehdä vielä töitä kaikilla osa-alueilla, jotta vammaisten mahdollisuudet yhdenvertaiseen elämään toteutuvat nykyistä paremmin myös käytännössä, toteaa Sebastian Tynkkynen.
Ennakkoluulot rajoittavat
Suomi ratifioi vuonna 2016 YK:n vammaisissopimuksen ja sen kirjausten toteuttamiseksi on Tynkkysen mukaan edelleen tehtävä panostuksia. Vammaissopimuksessa säädetään myös vammaisten oikeudesta tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Sopimuspuolet sitoutuvat esimerkiksi edistämään vammaisten mahdollisuuksia työllistyä ja edetä urallaan.
– Käytäntö on kuitenkin Suomessa osoittanut, että vammaisten työllistymismahdollisuudet ovat usein rajalliset ja yhteiskunnassa vallitsevat ennakkoluulot rajoittavat kouluttautumista ja uravalintaa. Korkeastakin koulutustasosta huolimatta vammaiset kohtaavat työmarkkinoilla sellaisia esteitä, jotka sulkevat työelämän ulkopuolelle ihmisiä, joiden työllistyminen olisi kaikkien osapuolten toiveissa.
Työllistämisellä korkea kynnys
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi kesäkuussa 2020 selvityksen, jonka perusteella havaittiin sekä lainsäädännöllisiä että rakenteellisia esteitä, jotka asettavat vammaiset henkilöt eriarvoiseen asemaan, kun tarkastellaan työelämään osallistumista.
– Ongelmakohtina nähtiin muiden muassa vammaispalveluverkoston monimutkaisuus ja sen puutteet työllistymisen näkökulmasta, työnantajien korkea kynnys palkata vammainen henkilö sekä vammaisen työnhakijan mahdollinen puute aiemmasta työkokemuksesta. Selvityksen tuloksina esitettiin useita ehdotuksia toimenpiteiksi, joiden turvin tilanteeseen olisi mahdollista saada aikaan parannuksia, Tynkkynen huomauttaa kirjallisessa kysymyksessään.
Vahva vaikutus hyvinvointiin
Hallitusohjelmassa nostetaan esille osatyökykyisten työllistäminen keskeisenä työllisyyttä parantavana keinona. On arvioitu, että osatyökykyiset tarjoaisivat 1,3 miljardin euron potentiaalin, joka Suomessa jätetään hyödyntämättä.
– Vammaisten työllistymismahdollisuuksien kehittäminen tulisi kuitenkin nähdä muunakin kuin pelkkänä työllisyystoimena. Panostuksilla kaikkien kansalaisten osallisuuteen sekä mahdollisuuksiin kouluttautua ja tehdä haluamaansa työtä vaikutetaan vahvasti myös hyvinvointiin. Parantamalla vammaisten työllistymismahdollisuuksia panostetaan myös yhdenvertaisuuteen, Tynkkynen painottaa.
– Nykyistä yksilöidymmät ja monipuolisemmat ratkaisut ovat tarpeen, jotta yhteiskunta pystyy tukemaan vammaisten oikeutta yhdenvertaisuuteen työmarkkinoilla. Millä konkreettisilla toimilla hallitus aikoo parantaa vammaisten työllistymismahdollisuuksia?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: ”Meillä on mahdollisuus ja varaa hyvinvointivaltioon – kunhan se pidetään rajattuna eikä kaikille avoimena”

Helsingin Perussuomalaisten valtuustoryhmän mielestä yhdenvertaisuuslaki ei toimi

Halla-ahon mukaan hallitus ei ole kiinnostunut suomalaisten työllistämisestä: ”Ulkomaalaisia vaaditaan töihin keinolla millä hyvänsä – vaikka valtion maksamilla charter-lennoilla”

Hallituksen työllistämistavoitteet vailla konkretiaa – kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ohituskaistalle

Tynkkynen: Millä turvataan liikuntarajoitteisten suomalaisten liikkuminen hallituksen ilmastotoimien nostaessa kustannuksia?

Koponen vaatii hallitusta vapauttamaan kommunikointivammaiset voimavaralinjauksesta: ”Laki loukkaa kommunikointivammaisten perusoikeuksia”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.