

PS ARKISTO
Tynkkynen: Millä konkreettisilla toimilla hallitus aikoo parantaa vammaisten työllistymismahdollisuuksia?
Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on jättänyt kirjallisen kysymyksen vammaisten työllistymismahdollisuuksien edistämisestä.
Vammaisten asema suomalaisessa yhteiskunnassa on monilta osin kokenut kaivattuja parannuksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi lainsäädäntöä on kehitetty turvaamaan vammaisten oikeuksien toteutumista aiempaa paremmin ja osallisuutta on saatu vahvistetuksi.
– Yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan eteen tulee kuitenkin tehdä vielä töitä kaikilla osa-alueilla, jotta vammaisten mahdollisuudet yhdenvertaiseen elämään toteutuvat nykyistä paremmin myös käytännössä, toteaa Sebastian Tynkkynen.
Ennakkoluulot rajoittavat
Suomi ratifioi vuonna 2016 YK:n vammaisissopimuksen ja sen kirjausten toteuttamiseksi on Tynkkysen mukaan edelleen tehtävä panostuksia. Vammaissopimuksessa säädetään myös vammaisten oikeudesta tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Sopimuspuolet sitoutuvat esimerkiksi edistämään vammaisten mahdollisuuksia työllistyä ja edetä urallaan.
– Käytäntö on kuitenkin Suomessa osoittanut, että vammaisten työllistymismahdollisuudet ovat usein rajalliset ja yhteiskunnassa vallitsevat ennakkoluulot rajoittavat kouluttautumista ja uravalintaa. Korkeastakin koulutustasosta huolimatta vammaiset kohtaavat työmarkkinoilla sellaisia esteitä, jotka sulkevat työelämän ulkopuolelle ihmisiä, joiden työllistyminen olisi kaikkien osapuolten toiveissa.
Työllistämisellä korkea kynnys
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi kesäkuussa 2020 selvityksen, jonka perusteella havaittiin sekä lainsäädännöllisiä että rakenteellisia esteitä, jotka asettavat vammaiset henkilöt eriarvoiseen asemaan, kun tarkastellaan työelämään osallistumista.
– Ongelmakohtina nähtiin muiden muassa vammaispalveluverkoston monimutkaisuus ja sen puutteet työllistymisen näkökulmasta, työnantajien korkea kynnys palkata vammainen henkilö sekä vammaisen työnhakijan mahdollinen puute aiemmasta työkokemuksesta. Selvityksen tuloksina esitettiin useita ehdotuksia toimenpiteiksi, joiden turvin tilanteeseen olisi mahdollista saada aikaan parannuksia, Tynkkynen huomauttaa kirjallisessa kysymyksessään.
Vahva vaikutus hyvinvointiin
Hallitusohjelmassa nostetaan esille osatyökykyisten työllistäminen keskeisenä työllisyyttä parantavana keinona. On arvioitu, että osatyökykyiset tarjoaisivat 1,3 miljardin euron potentiaalin, joka Suomessa jätetään hyödyntämättä.
– Vammaisten työllistymismahdollisuuksien kehittäminen tulisi kuitenkin nähdä muunakin kuin pelkkänä työllisyystoimena. Panostuksilla kaikkien kansalaisten osallisuuteen sekä mahdollisuuksiin kouluttautua ja tehdä haluamaansa työtä vaikutetaan vahvasti myös hyvinvointiin. Parantamalla vammaisten työllistymismahdollisuuksia panostetaan myös yhdenvertaisuuteen, Tynkkynen painottaa.
– Nykyistä yksilöidymmät ja monipuolisemmat ratkaisut ovat tarpeen, jotta yhteiskunta pystyy tukemaan vammaisten oikeutta yhdenvertaisuuteen työmarkkinoilla. Millä konkreettisilla toimilla hallitus aikoo parantaa vammaisten työllistymismahdollisuuksia?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: ”Meillä on mahdollisuus ja varaa hyvinvointivaltioon – kunhan se pidetään rajattuna eikä kaikille avoimena”

Helsingin Perussuomalaisten valtuustoryhmän mielestä yhdenvertaisuuslaki ei toimi

Halla-ahon mukaan hallitus ei ole kiinnostunut suomalaisten työllistämisestä: ”Ulkomaalaisia vaaditaan töihin keinolla millä hyvänsä – vaikka valtion maksamilla charter-lennoilla”

Hallituksen työllistämistavoitteet vailla konkretiaa – kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ohituskaistalle

Tynkkynen: Millä turvataan liikuntarajoitteisten suomalaisten liikkuminen hallituksen ilmastotoimien nostaessa kustannuksia?

Koponen vaatii hallitusta vapauttamaan kommunikointivammaiset voimavaralinjauksesta: ”Laki loukkaa kommunikointivammaisten perusoikeuksia”
Viikon suosituimmat

Järkyttävä tilasto – PS-Nuoriso laski poliittisten nuorisojärjestöjen saamat tuet
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.

Epäilty vasemmistopuolueen vaalivilppi voi vielä muuttaa Ruotsin vaalituloksen: “Joku tolkku sentään pitäisi olla”
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.

Bernerin epäonnistunut taksiuudistus kuopataan viimein – taksialalle kunnianpalautus, turvallisuus etusijalle
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.

Lähes kaksi miljardia euroa ulkomaalaisten sosiaaliturvaan – Antikainen vaatii tekoja
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.

AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä – kristillisdemokraattien kannatus romahti, demarit alamäessä
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.

Järkyttävät luvut julki – IL: Espoossa ja Vantaalla vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista jo yli 60 prosenttia
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.

Kaleva kepuloi euron bensa-tarinalla – Purra: Pitäytykää tosiasioissa
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.

Demarisäätiön pomo kuppasi vanhuksen rahat – Reijonen: Hälytyskellojen pitäisi soida
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.

Vigelius latasi täyslaidallisen hallituksen saavutuksista masentuneelle oppositiolle
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.

Svenska Ylen selvitys: Maahanmuuton haittavaikutukset puhuttavat ainoastaan perussuomalaisia – muut puolueet vaikenevat Espoossa ja Vantaalla
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää














