Sisäministeri Mari Rantanen muistutti tänään eduskunnassa, että katujengien ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvu on yksi sisäisen turvallisuuden vakavimmista uhkista. Rantasen mukaan ilmiö kovenee ja kansainvälistyy, ja Suomella on nyt vielä mahdollisuus toimia ennen kuin tilanne pahenee Ruotsin kaltaiseksi.
– Näistä haluan tässä nostaa esiin yhdeksi painopisteeksi nostetun jengi- ja järjestäytyneen rikollisuuden, joka kasvaa, kovenee ja kansainvälistyy. Meille on myös naapurimaastamme Ruotsista kerrottu hyvin selkeästi, että toimikaa nyt, kun teillä on siihen vielä mahdollisuus, Rantanen totesi.
Vasemmisto katsoo muualle
Vasemmisto-oppositio vähätteli maahanmuuttajataustaisen jengirikollisuuden muodostamaa turvallisuusuhkaa ja toivoi hallituksen panostavan mieluummin ennaltaehkäiseviin toimiin kuin maahanmuuton rajoittamiseen. Esimerkiksi vasemmistoliiton Laura Meriluodon mielestä hallitus liioittelee katujengiongelmaa nostamalla sen sisäisen turvallisuuden keskiöön. Hän painotti omassa puheenvuorossaan, ettei nuorisorikollisuutta ja katujengejä voi rinnastaa toisiinsa, vaan kyse on eri ilmiöistä, jotka vaativat erilaisia ratkaisuja.
– Nuorisorikollisuuden ja katujengien väliin ei voi laittaa yhtäsuuruusmerkkiä. Erilliset ilmiöt vaativat erilaisia keinoja, Meriluoto väitti.
Ohisalon mielestä katujengejä ei ollut olemassakaan
Perussuomalaisten Mauri Peltokangas ihmetteli omassa puheenvuorossaan, miksi vasemmisto edelleen vähättelee katujengiongelmaa, vaikka tosiasiat ovat olleet nähtävissä jo vuosia. Hän muistutti, että vihreiden silloinen sisäministeri Maria Ohisalo kiisti vielä vuonna 2020 katujengejä olevan olemassakaan, vaikka ongelma oli jo silloin todellinen.
– Aiempi sisäministeri, vihreiden Ohisalo vielä vuonna 2020 kiisti koko katujengiongelman Suomessa. Tätä olen ihmetellyt aina, koska kyllähän silloin olivat tosiasiat jo nähtävinä, Peltokangas sanoi.