Mielenterveyspalveluiden tarve kasvaa koronakriisin aikana. Perheissä ongelmat voivat karanteenitilanteessa kasaantua. Läheisien menetyksen ja sairastumisen pelko lisääntyvät. Työpaikkojen menetys, lomautukset ja toimeentulon heikkeneminen kiristävät mielialoja, varoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.

Erityisesti nuorten syrjäytyminen on nyt vaarassa lisääntyä, kun palveluita on heikommin saatavilla.

– Mielenterveysongelmat ovat nuorten keskuudessa hälyttävän yleisiä jo nyt ja kriisiaika kuormittaa monia nuoria psyykkisesti. Niissä perheissä, joissa on jo ennestään huono-osaisuutta, tarvitaan kipeästi palveluita nyt sekä kriisin jälkeen, Minna Reijonen painottaa.

Sairastaminen ja poissaolot lisääntyvät

Vuonna 2019 noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella.
Kelan mukaan määrä kasvoi vuodesta 2018 lähes 10 000 henkilöllä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 prosenttia.

Mielenterveyssyiden aiheuttamat sairauspoissaolot ovat yleistyneet viime vuosina selvästi etenkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla. Naisilla mielenterveyden häiriöt ovat jo yleisin peruste sairauspäivärahan saamiselle. Vuonna 2019 Kelan maksamasta sairauspäivärahasta yli kolmannes maksettiin mielenterveyden häiriöiden perusteella.

– Poissaoloihin ja niiden syihin pitäisi pyrkiä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta estetään työkyvyn pysyvä menetys, Reijonen painottaa ja sanoo kantavansa huolta myös yrittäjien jaksamisesta.

Alalle tarvitaan lisäkoulutusta

Reijosen mielestä on tärkeää etukäteen varautua myös tuleviin mielenterveydellisiin haasteisiin. Psykologeja ja muita ammattihenkilöitä tullaan tarvitsemaan entistäkin enemmän.

Psykologiliiton mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä oli jokin aika sitten tehdyn selvityksen mukaan täyttämättä runsaat 100 psykologin vakanssia.

– Alan koulutustarpeisiin pitää varautua jo nyt kriisin aikana, sanoo Reijonen.

Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka hallitus aikoo varautua suomalaisten tuleviin mielenterveyden haasteisiin ja alan koulutustarpeisiin koronakriisin aikana ja sen jälkeen.

SUOMEN UUTISET