Tukea tarvitaan nyt ja koronan jälkeen – Reijonen lisäisi psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja

Koronakriisin aikana ja sen jälkeen psykologien tarve tulee entisestään kasvamaan. Tukea tarvitaan myös akuutin tilanteen jälkeen. Siksi psykologeja tullaan tarvitsemaan entistäkin enemmän, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.

– On tärkeää etukäteen varautua tuleviin mielenterveydellisiin haasteisiin, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen.

– Alan koulutustarpeisiin pitää varautua jo nyt kriisin aikana. Aikaisemmista epidemioista ja talouskriiseistä tiedetään, että niille altistuminen lisää ihmisten psyykkistä kuormittuneisuutta ja myös mielenterveyshäiriöitä, kuten traumaperäisiä häiriöitä, masennusta ja päihdehäiriöitä.

Hyvinvoinnista säästäminen on lyhytnäköistä

Reijonen muistuttaa, että hyvinvointia edistävästä ja ongelmia ehkäisevästä työstä säästäminen koituu yhteiskunnalle kalliiksi.

– Tukea on usein tarjolla vasta siinä vaiheessa, kun oireilu on voimistunut diagnosoitavissa olevaksi mielenterveyden häiriöksi, ja myös hoidon alkamista joutuu usein odottamaan kohtuuttoman pitkään. Palveluita ei pystytä tarjoamaan mm. psykologipulan takia.

Koulutukseen olisi hakijoita

Psykologian maisteriksi voi opiskella Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa, Tampereella ja Joensuussa. Vuosittain aloituspaikkoja on koko maassa yhteensä noin 250, joista ruotsinkielisiä noin 20. Kaikilla psykologeilla on taustallaan maisterin tutkinto pääaineenaan psykologia. Ainoastaan psykologian maisterit saavat oikeuden toimia laillistettuina psykologeina.

Psykologin koulutusohjelmiin on paljon hakijoita ja sisäänpääsyprosentit ovat pieniä. Keväällä 2019 esimerkiksi Turun yliopiston koulutusohjelmaan pääsi 1,5 % pääsykokeisiin osallistuneista. Helsingin yliopistossa vastaava luku oli 2,6 %.

Psykologien työtilanne on hyvä

Työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometrin mukaan maaliskuussa 2020 vain Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueella psykologeja oli riittävästi. Muualla Suomessa psykologeista oli pulaa tai paljon pulaa. Alueilla on kuntakohtaisia eroja. Kunnissa ja kuntayhtymissä oli jokin aika sitten tehdyn selvityksen mukaan täyttämättä runsaat 100 psykologin vakanssia.

– Pahin tilanne on Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueella, joissa kaikissa on paljon pulaa psykologeista, Reijonen kertoo.

Suuri osa kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa

Psykologit työskentelevät mm. terveyskeskuksissa, kouluissa, oppilaitoksissa, perheneuvoloissa ja psykiatrian poliklinikoilla. Valtion palveluksessa psykologeja on etenkin te-palveluissa ammatinvalinnan ja uraohjauksen tehtävissä sekä vankiloissa.

Yksityisen työnantajan palveluksessa psykologit toimivat esimerkiksi työterveyshuollossa, kuntoutuslaitoksissa, psykoterapeutteina sekä työ- ja organisaatiopsykologian alan konsultteina ja henkilöstöpäälliköinä. Näiden lisäksi psykologeja työskentelee yrittäjinä, opettajina, tutkijoina sekä opintopsykologeina.

Työsuhteessa olevia psykologeja on tällä hetkellä työmarkkinoilla noin 4 400. Lisäksi psykologeja toimii yksityisinä ammatinharjoittajina noin 600.

Mielenterveyssyiden sairauspoissaolot lisääntyneet

Vuonna 2019 noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella.
Kelan mukaan määrä kasvoi vuodesta 2018 lähes 10 000 henkilöllä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 prosenttia.

– Hallitusohjelma korostaa osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien hoitoa, kuntoutusta ja työllistämisen tukitoimia, jotta työllisyysasteen nostaminen onnistuisi. Psykologit pystyvät yhdistämään työssään työllisyyspalvelujen sekä terveyden- ja sosiaalihuollon näkökulmat ja edistämään siten työllistymistä. Naisilla mielenterveyden häiriöt ovat jo yleisin peruste sairauspäivärahan saamiselle. Poissaoloihin ja niiden syihin pitäisi pyrkiä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta estetään työkyvyn pysyvä menetys, Reijonen sanoo.

– Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat henkilöt, jotka sairastavat mielenterveyshäiriöitä tai joiden elämän olosuhteet tai tukiverkosto ovat heikkoja.

Korona kuormittanut monia henkisesti

Reijonen sanoo, että perheissä, joissa on jo ennestään huono-osaisuutta, tarvitaan kipeästi palveluita nyt sekä kriisin jälkeen.

– Kotona ongelmat voivat aiheuttaa ristiriitoja perheen sisällä ja voivat kärjistyä.
Läheisien menetyksen ja sairastumisen pelko lisääntyvät. Työpaikkojen menetys, lomautukset ja toimeentulon heikkeneminen kiristävät mielialoja.

– Nuorten syrjäytyminen on nyt vaarassa lisääntyä, kun palvelut ovat saatavilla heikommin, jos ollenkaan. Kriisiaika kuormittaa monia nuoria psyykkisesti. Myös yrittäjien epätoivo kasvaa. Moni on haastavassa tilanteessa, kun elämäntyö uhkaa murentua ja yrittäjiä myös muuten kuin taloudellisesti, Reijonen sanoo.

Reijosen mielestä psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja on lisättävä. Lisäyksiä tulisi tehdä jo syksyllä 2020 alkaviin koulutuksiin. Hän teki eduskunnalle toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin koulutusohjelman aloituspaikkojen lisäämiseksi.