Reijonen vaatii ryhtiä omistajaohjaukseen: “Kaikkien valtion omistusten kohdalla tulee varmistaa, että hallitukset ja johto tietävät kristallinkirkkaasti, mitä valtio-omistaja tahtoo”

Kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan Suomen valtio-omisteisten yhtiöiden tilasta ja tiedonkulkuongelmista. Esimerkiksi Fortumin hallituksessa istuu paljon enemmän muiden maiden kansalaisia ja kaksoiskansalaisia kuin suomalaisia, ja tiedonkulun ongelmia on esiintynyt myös VR:n ja Nesteen kanssa. Reijonen vaatii hallitusta ottamaan valtio-omisteiset yhtiöt suurennuslasin alle.

Fortumin Uniper-riski realisoitui. Fortum myönsi Uniperille noin 8 miljardia konsernirahoitusta takauksina ja lainoina. Suomalaisille veronmaksajille on mahdollisesti tiedossa jopa kymmenen miljardin menetykset. Kun kyseessä on yhtiö, josta Suomen valtio omistaa yli puolet, on perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijosen mielestä tärkeää huomioida myös hallituksen jäsenten kansalaisuus.

Fortumin nettisivuilta käy ilmi, että hallituksessa istuvilla henkilöillä on niin Saksan, Portugalin, Tanskan kuin Yhdysvaltojenkin kansalaisuuksia. Osalla hallituksen jäsenistä on kaksoiskansalaisuus. Pelkästään Suomen kansalaisuuden omaavia henkilöitä on yhdeksänjäsenisessä hallituksessa kolme henkilöä eli 33 %, kun vastaavasti Suomen valtion osuus Fortumin omistuksesta on yli 50 %. Vastaavasti kokonaan Saksan kansalaisia tai Saksan kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä on hallituksen jäsenissä myös kolme henkilöä.

– On tärkeää, että jatkossa selvitetään, miksi yhtiössä, josta Suomi omistaa enemmistön, on mahdollista olla hallituksen jäseninä useita toisen valtion kansalaisia, ja onko asialle jatkossa tehtävissä jotain. Vaikka hallituksen jäsenen asuinpaikalla on merkitystä, on merkitystä myös sillä, onko Suomen vai jonkun muun maan kansalainen, sanoo Reijonen.

Tiedonkulkuongelmia muissakin yhtiöissä

Valtionyhtiöissä on viime aikoina esiintynyt epäselvyyksiä tiedon kulussa. VR:n hallintoneuvosto ei pyydettäessäkään saanut tietoa toimitusjohtajan irtisanomisen syistä. Hallintoneuvoston puheenjohtaja erosi tästä syystä. Nesteen sidosryhmien neuvottelukuntaa ei ole kutsuttu lainkaan koolle kolmeen vuoteen, vaikka niin sota kuin koronakin ovat vaikuttaneet yhtiöön. Neste kertoo sivuillaan pitävänsä kahdesti vuodessa yhteyttä sidosryhmäänsä, johon kuuluu kansanedustajia.

– Useista kansanedustajien kyselyistä huolimatta Neste on päättänyt toteuttaa koollekutsumisen vasta, kun Iltalehti uutisoi aiheesta, ihmettelee Reijonen.

Suomi tarvitsee vahvaa omistajaohjausta

Reijonen teki omistajaohjausministerille kirjallisen kysymyksen, jossa halusi tietää, mitä aiotaan tehdä sen suhteen, että yhtiöissä, joista Suomi omistaa kuitenkin yli puolet, voi hallituksen jäseninä olla paljon muiden maiden kansalaisia tai kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen vastauksen loppulause kuului näin: ”Pyrimme aina siihen, että yhtiöiden hallitukset ja johto ovat tietoisia valtio-omistajan tahtotilasta merkittäviä päätöksiä harkitessaan ja niitä tehdessään.”

Reijosen mielestä kuulostaa todella merkilliseltä ja huolestuttavalta, jos valtio-omistaja pyrkii tuomaan tahtotilansa esiin yhtiön hallituksen ja johdon tehdessä ja harkitessa päätöksiä.

– Fortumin, kuten kaikkien valtion omistusten kohdalla, tulee varmistaa, että hallitukset ja johto tietävät kristallinkirkkaasti, mitä valtio-omistaja tahtoo, sanoo Reijonen.

– Suomi tarvitsee vahvaa omistajaohjausta. On tärkeää välittömästi tarkastella kaikki yhtiöt, joissa Suomella on omistuksia.