Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan EU on kallistumassa sotakorvauslainaan päin Ukrainan tukemiseksi. Purra kertoi asiasta tänään Brysselissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Toisena vaihtoehtona jotkut ovat esittäneet EU:n talousarvioon perustuvaa lainanottoa, mutta se on Purran mukaan osoittautunut käytännössä mahdottomaksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan EU:ssa ollaan kääntymässä sotakorvauslainan puoleen Ukrainan tukemisessa.
– Keskustelua käydään tästä sotakorvauslainavaihtoehdosta, ja sehän on nimenomaan meidän kantamme mukainen. Se valtuuttaisi komission lainaamaan käteisvaroja EU:n rahoituslaitoksilta, joilla on Venäjältä pysäytettyjä varoja, Purra kertoo.
Toisena vaihtoehtona on pidetty EU:n talousarvioon perustuvaa lainanottoa, mutta tämä ratkaisu on Purran mukaan osoittautunut käytännössä mahdottomaksi.
– Tähän sotakorvauslainakokonaisuuteen liittyen eilen Coreperissa pysyvien edustajien komiteassa saavutettiin sopu siitä, että Venäjän keskuspankin pysäytetyt varat myös pysyvät pysäytettyinä, Purra sanoi.
– Tämä on tämän kokonaisuuden yksi hyvin vaativa osa, mutta nyt näyttää siltä, että se menee oikein ja hyvässä asennossa eteenpäin, Purra totesi.
Sotakorvauslainaa on vastustettu erityisesti Belgiassa, jossa arvopaperikeskus Euroclear sijaitsee. Se hallinnoi 185 miljardin euron osuutta Venäjän keskuspankin jäädytetyistä rahavaroista.
– Edelleenkin etsitään pitävää ratkaisua, jotta näitä käteisvaroja hyödyntämällä voidaan saada Ukrainalle tarvittavaa tukea. Näitä keskusteluja ja neuvotteluita jatketaan koko ajan, Purra selvitti.
Hänen mukaansa sotakorvauslainaan vaaditaan jäsenmaiden suorat takaukset Ukrainalle myönnettävän lainan tukemiseksi.
– Itse olen jatkuvasti täällä neuvostossa ja Suomenkin päässä pitänyt esillä tätä tärkeyttä, että meidän pitää saada näitä pysäytettyjä varoja hyödynnettäväksi Ukrainan tukemiseksi. Ja tämä sotakorvauslainamalli on hyvä vaihtoehto, vaikka siihen liittyy edelleen avoimia kysymyksiä, Purra kertoi.
Sotakorvauslainamallin etu on Purran mukaan myös se, että se ei rasittaisi suoraan Suomen tai muiden EU-maiden julkisia talouksia.
Venäjä ei hyväksy sen varojen käyttämistä Ukrainan tukemiseen.
– Venäjä luonnollisestikaan ei näistä suunnitelmista pidä. Tämän päivän tietojen mukaan sen keskuspankki on haastanut Euroclearin oikeuteen, Purra kertoi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Venäjän hyökkäyksestä kärsivässä Ukrainassa on huutava pula väestönsuojista. Hiljattain pommituksissa kymmeniä ihmisiä menetti henkensä, jotka olisi voitu pelastaa riittävillä suojilla. Kiovassa vieraillut perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio kertoo Ukrainan pyytäneen Suomen apua väestönsuojien rakentamisessa.
Ukraina puolustautuu Venäjän hyökkäystä vastaan jo neljättä vuotta. Sotauutisissa korostuvat usein sotilaat ja taistelut, mutta Suomi kiinnittää huomiota myös siviiliväestön tukemiseen. Valtion budjetissa on erillinen Tuki Ukrainalle -momentti, jonka varoja perussuomalaisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion hallinnonala käyttää Ukrainan tukemiseen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra tapasi tänään mediaa Luxemburgissa EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston Ecofinin kokouksen jälkeen. Purra kertoi, että komissio esitteli omaa malliaan Venäjältä jäädytettyjen varojen hyödyntämiseksi Ukrainan tukeen. - Komission mallissa yksityiskohtia on vielä paljon auki, joten keskustelu aiheesta jatkuu, Purra sanoi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula pitää täysin selvänä, ettei yhdellekään Ukrainaan hyökänneelle venäläiselle tule koskaan myöntää viisumia tai oleskelulupaa Suomeen tai muualle Eurooppaan.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut lähes neljä vuotta aiheuttaen valtavan määrän tuhoa sekä inhimillistä kärsimystä. Perussuomalaiset näkee Ukrainan taistelevan koko Euroopan turvallisuuden puolesta ja katsoo Ukrainan vahvistamisen olevan myös Suomen turvallisuuden etu.
Viikon suosituimmat
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee Tytti Tuppuraista siitä, että tämä hänen mukaansa yritti laajentaa demariryhmän kiusaamiskulttuurin koko eduskuntaa koskevaksi. Antikainen moittii myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania tämän hiljaisuudesta ja katsoo, että tapaus paljastaa vakavia johtamisongelmia oppositiopuolueen sisällä.
