Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan EU on kallistumassa sotakorvauslainaan päin Ukrainan tukemiseksi. Purra kertoi asiasta tänään Brysselissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Toisena vaihtoehtona jotkut ovat esittäneet EU:n talousarvioon perustuvaa lainanottoa, mutta se on Purran mukaan osoittautunut käytännössä mahdottomaksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan EU:ssa ollaan kääntymässä sotakorvauslainan puoleen Ukrainan tukemisessa.
– Keskustelua käydään tästä sotakorvauslainavaihtoehdosta, ja sehän on nimenomaan meidän kantamme mukainen. Se valtuuttaisi komission lainaamaan käteisvaroja EU:n rahoituslaitoksilta, joilla on Venäjältä pysäytettyjä varoja, Purra kertoo.
Toisena vaihtoehtona on pidetty EU:n talousarvioon perustuvaa lainanottoa, mutta tämä ratkaisu on Purran mukaan osoittautunut käytännössä mahdottomaksi.
– Tähän sotakorvauslainakokonaisuuteen liittyen eilen Coreperissa pysyvien edustajien komiteassa saavutettiin sopu siitä, että Venäjän keskuspankin pysäytetyt varat myös pysyvät pysäytettyinä, Purra sanoi.
– Tämä on tämän kokonaisuuden yksi hyvin vaativa osa, mutta nyt näyttää siltä, että se menee oikein ja hyvässä asennossa eteenpäin, Purra totesi.
Sotakorvauslainaa on vastustettu erityisesti Belgiassa, jossa arvopaperikeskus Euroclear sijaitsee. Se hallinnoi 185 miljardin euron osuutta Venäjän keskuspankin jäädytetyistä rahavaroista.
– Edelleenkin etsitään pitävää ratkaisua, jotta näitä käteisvaroja hyödyntämällä voidaan saada Ukrainalle tarvittavaa tukea. Näitä keskusteluja ja neuvotteluita jatketaan koko ajan, Purra selvitti.
Hänen mukaansa sotakorvauslainaan vaaditaan jäsenmaiden suorat takaukset Ukrainalle myönnettävän lainan tukemiseksi.
– Itse olen jatkuvasti täällä neuvostossa ja Suomenkin päässä pitänyt esillä tätä tärkeyttä, että meidän pitää saada näitä pysäytettyjä varoja hyödynnettäväksi Ukrainan tukemiseksi. Ja tämä sotakorvauslainamalli on hyvä vaihtoehto, vaikka siihen liittyy edelleen avoimia kysymyksiä, Purra kertoi.
Sotakorvauslainamallin etu on Purran mukaan myös se, että se ei rasittaisi suoraan Suomen tai muiden EU-maiden julkisia talouksia.
Venäjä ei hyväksy sen varojen käyttämistä Ukrainan tukemiseen.
– Venäjä luonnollisestikaan ei näistä suunnitelmista pidä. Tämän päivän tietojen mukaan sen keskuspankki on haastanut Euroclearin oikeuteen, Purra kertoi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Venäjän hyökkäyksestä kärsivässä Ukrainassa on huutava pula väestönsuojista. Hiljattain pommituksissa kymmeniä ihmisiä menetti henkensä, jotka olisi voitu pelastaa riittävillä suojilla. Kiovassa vieraillut perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio kertoo Ukrainan pyytäneen Suomen apua väestönsuojien rakentamisessa.
Ukraina puolustautuu Venäjän hyökkäystä vastaan jo neljättä vuotta. Sotauutisissa korostuvat usein sotilaat ja taistelut, mutta Suomi kiinnittää huomiota myös siviiliväestön tukemiseen. Valtion budjetissa on erillinen Tuki Ukrainalle -momentti, jonka varoja perussuomalaisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion hallinnonala käyttää Ukrainan tukemiseen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra tapasi tänään mediaa Luxemburgissa EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston Ecofinin kokouksen jälkeen. Purra kertoi, että komissio esitteli omaa malliaan Venäjältä jäädytettyjen varojen hyödyntämiseksi Ukrainan tukeen. - Komission mallissa yksityiskohtia on vielä paljon auki, joten keskustelu aiheesta jatkuu, Purra sanoi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula pitää täysin selvänä, ettei yhdellekään Ukrainaan hyökänneelle venäläiselle tule koskaan myöntää viisumia tai oleskelulupaa Suomeen tai muualle Eurooppaan.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut lähes neljä vuotta aiheuttaen valtavan määrän tuhoa sekä inhimillistä kärsimystä. Perussuomalaiset näkee Ukrainan taistelevan koko Euroopan turvallisuuden puolesta ja katsoo Ukrainan vahvistamisen olevan myös Suomen turvallisuuden etu.
Viikon suosituimmat
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.
Perussuomalaiset juhlistivat Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa.
Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.
Kansanedustaja Onni Rostila pitää komission asettamia X:n sakkoja epäilyttävinä ja vaarallisina. Rostila kirjoittaa X:ssä, etteivät väitetyt syyt vakuuta häntä
Valtiovarainministeri Riikka Purraa häiriköimään pyrkinyt A-ryhmä on äskettäin poistettu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piiristä. Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että A-ryhmä menettää virallisen statuksensa ylioppilaskunnan hyväksymänä opiskelijajärjestönä. Samalla poistuvat järjestöasemaan liittyvät edut sekä velvoitteet.
