Rikostutkijoiden mukaan keinot jengimurhien selvittämiseksi ovat olemassa – ne pitää vain ottaa tehokkaampaan käyttöön

Ruotsin poliisi ratkaisee lähes kaikki murhat jengimurhia lukuun ottamatta. Rahaa on luvattu lisää ongelman ratkaisemiseksi. Rikostutkijoiden mielestä perinteisiäkin keinoja on käyttämättä. Näkemys perustuu kokemukseen kenttätyössä, kertoo Dagens Nyheter.

Ruotsissa on marraskuun ensimmäiseen päivään mennessä listattu tänä vuonna peräti 343 ampumisrikosta. Viimeisin ja 56. kuolonuhri on maanantaina Västeråsissa ammuttu mies. Haavoittuneiksi on tähän mennessä tilastoitu 96 henkilöä.

Jengiampumisten ja ennen kaikkea jengimurhien selvitysprosentti on alhainen ja poliisi selvittää alle neljänneksen kyseisistä rikoksista. Muun tyyppisistä murhista poliisi sen sijaan ratkaisee lähes 90 prosenttia.

Poliisin lopetettava uhriutuminen

Ruotsin uuden hallituksen alustavassa ohjelmassa, jota Tidö-sopimukseksi kutsutaan, on selvä näkemys toimenpiteistä erityisesti jengirikollisuuden vähentämiseksi. Poliisissakin on herätty ja Dagens Nyheterissä ääneen on päässyt kenttäväki eli rikostutkijat.

– Poliisin on lopetettava uhriutuminen. Paljon on tehtävissä jo käytössä olevin keinoin, sanoo rikostutkija ja tutkinnanjohtaja Anders Larsson Malmön poliisista.

– Joudan pian eläkkeelle, mutta toivon näkeväni muutoksen vielä ennen sitä.

Kuvitteellinen jengimurha tapahtuu kadulla ja usein ongelmalähiössä. Tekijä on palkkamurhaaja, joka ei tunne uhria. Murhaaja on naamioitunut, käyttää hanskoja ja poistuu paikalta vähin äänin sähköpyörällä tai -potkulaudalla. Tästä alkaa rikostutkijan työ.

Kaikki jäljittämisen keinot hyödynnettävä

Aiemmin puhuttiin vuorokaudesta, jonka aikana poliisin on löydettävä murhaajan jäljille. Tänään kyseessä ovat ensimmäiset kuusi tuntia, jotka helpottavat pääsyä rikollisen jäljille.

Kattava kameravalvonta alueilla, joissa tapahtuu paljon rikoksia ja tarvittaessa kuvien nopea toimitus tutkijoiden käyttöön on ensiarvoista.

Ylipäänsä poliisin pitäisi hyödyntää kaikki olemassa olevat keinot rikollisen jäljittämiseksi ja siksi esimerkiksi DNA:n käyttöä tutkimuksissa olisi helpotettava. Siitäkin huolimatta, että yksityisyyden suoja saattaa rikkoutua ja täysin asiaan kuulumattomat henkilöt voivat joutua tutkimusten piiriin.

Lyhyemmät odotusajat todistusaineiston tutkimuksiin

Poliisi joutuu usein odottamaan mahdolliseen rikoksessa käytettyyn aseeseen liittyviä laboratoriotutkimuksia turhan kauan tai ne ovat epätäydellisiä. Aseesta tutkitaan vaikkapa vain ne osat, joista sormenjälkiä tai DNA:ta oletetaan löytyvän.

– Murhaajat ovat usein nuoria ja impulsiivisia. He voivat leikkiä aseellaan ja siksi haluan, että koko ase tutkitaan, toteaa tutkinnanjohtaja Christer Axling Tukholman poliisista.

Vastauksen saaminen rikoslaboratoriosta saattaa kestää kuukausia ja siinä ajassa tekijä ehtii sotkea jälkensä, uhkailla todistajia ja paeta ulkomaille.

Epäiltyjen jälkien puuttuiminenkin voi olla tärkeä tieto. Näin poliisi välttyy lähtemästä väärälle linjalle heti tutkimuksen alussa.

Erityispiirteenä vaikenemisen kulttuuri

Ihmisen, rikollisenkin elämä on usein puhelimessa ja siksi epäillyn mobiililaitteen saaminen mahdollisen nopeasti tutkintaan on tärkeätä. Kyse on ensisijaisesti puhelimen kätkemistä paikkatiedoista sekä kontakteista. Jokainen todistusaineiston pieni palanen on merkittävä pitävässä todistusketjussa.

Jengimurhille on tyypillistä vaikenemisen kulttuuri, joka tekee murhatutkinnasta erityisen haastavan. Kukaan ei ole nähnyt tai kuullut mitään. Siksi tutkintaan on saatava mukaan kokeneimmat ja kentän tuntevat poliisit sekä muut virkavallan edustajat.

Todisteiden pidettävä oikeudessa

Kun poliisi on vihdoin ottanut kiinni murhasta epäillyn, tämä ei pääsääntöisesti puhu mitään kuulusteluissa. Epäilty ja hänen asianajajansa saavat kuitenkin tutkimuspöytäkirjan luettavakseen ja näin syytetty pystyy valmistautumaan hänelle oikeudessa esittäviin kysymyksiin.

Siksi todistusaineiston on oltava aukoton ja sen avulla on pystyttävä osoittamaan, että tekijä ei ole voinut olla kukaan muu kuin murhasta syytetty. Tuomio voidaan langettaa vain siinä tapauksessa, ettei tekijän syyllisyydestä jää epäilystä.