Ronkainen: Pieni- ja keskituloisten ostovoimasta pidettävä huolta – “Suomessa elää 440 000 syvästi köyhää ihmistä”

Jos ihminen on työtön, pitkäaikaissairas, masentunut, luottotiedoton ja samalla yksinäinen, niin mitä tällä yhteiskunnalla on antaa tälle ihmiselle? kysyi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Jari Ronkainen, kun eduskunnassa käsiteltiin julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2018-2021.

Leikkausten jälkeen elvytystä

Talous kasvaa, vienti vetää ja työllisyys paranee. Ensimmäistä kertaa lähes kymmeneen vuoteen talouden kehitys on näin positiivista. Valtionvarainministeriön kasvuennuste on tälle vuodelle 2,4 prosenttia. Nordea ennustaa jopa kolmen prosentin kasvua.

– Kasvu on hyvällä pohjalla. Vienti sekä työllisyys kasvavat. Pitkäaikaistyöttömät palaavat työmarkkinoille. Kuluttajien luottamus talouteen on ennätyksellisen vahvaa. Suomeen suuntautuva matkailu työllistää entistä enemmän. Kuitenkin pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat maltilliset. Huoltosuhteemme heikkenee, väestö ikääntyy ja hoivatarpeet kasvavat, Ronkainen totesi.

– Aikaisemmin lääke oli leikkaukset. Nyt voimme elvyttää. Ja ennen kaikkea tehdä budjetin sisällä uudelleenkohdennuksia. Pieni- ja keskituloisten ostovoimasta sekä Suomen kilpailukyvystä on pidettävä huolta.

Ansioverokevennyksiä pieni- ja keskituloisille

Ronkainen huomautti, että jos palkkamaltti pettää syksyn kierroksella, haittaa se talouskasvua. Ostovoimaa tulisikin tukea sekä palkankorotuksin että pieni- ja keskituloisille suunnatun ansioverokevennyksen myötä. Samalla voitaisiin sopia yritysverotuksen tiekartasta.

– Yritysverotukseen tehtäisiin porrastettu -0,5 prosentin lasku vuosittain, samalla kun yritysten korkovähennysoikeutta kiristetään ja suitsitaan aggressiivista verosuunnittelua. Pienyrityksille puolestaan alv-alarajan vaiheittainen korotus.

– Ennustettava vero- ja palkkapolitiikka ovat nyt tärkeitä, sillä markkinoiden epävarmuus ei kuitenkaan ole ohi, Ronkainen muistutti.

Köyhyys taklattava

Ronkainen totesi, että Suomessa elää 440 000 syvästi köyhää ihmistä.

– Tämä määrä on kestämätön ja asialle on tehtävä jotain. Jos emme itse ole kokeneet vähäosaisuutta, emme ymmärrä, miltä köyhästä tuntuu. Työtön, pitkäaikaissairas, masentunut, luottotiedoton ja samalla yksinäinen. Mitä tällä yhteiskunnalla on antaa tälle ihmiselle?

– Juho Saaren eriarvoisuuden pysäyttämiseen pyrkivä työryhmä on paljon vartijana. Toivomme työryhmältä hyviä ehdotuksia jo syksyn aikana. Ja edellytämme hallitukselta sitä, että nämä ehdotukset toteutetaan.

Tiukalla turvapaikkapolitiikalla miljardisäästöt

Ronkainen kertasi perussuomalaisten arvoja ja mottoa: Ensin suomalainen työ ja yrittäminen. Jos rahaa ja aikaa jää, sitten maailmanparantaminen.

– Hallituksella on hyvä turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma edelleen takataskussaan. Perussuomalaiset rohkaisevatkin hallitusta toteuttamaan sen kaikki kohdat täysimääräisesti, jotta valtio säästäisi miljardeja.

– Kuntasektorin velkaantumista on saatu hillittyä, mutta siihen on edelleen syytä kiinnittää huomiota. Suhtaudumme epäilevästi siihen, helpottavatko sote- ja maakuntauudistus kuntien tilannetta. Maakuntauudistus on syytä toteuttaa, mutta soten valinnanvapaus on tarpeen palauttaa uudelleen valmisteluun.

Ketään ei saa jättää yksin

Ronkainen antoi kiitosta puoliväliriihestä, jossa on perussuomalaisten mielestä myös paljon hyvää.

– Kiitämme työllisyyttä ja työelämän pelisääntöjä kehittävistä toimenpiteistä. Erityistä panostusta saavat turvallisuus ja välittäminen. Turvallinen yhteiskunta on kaiken peruspilari.

– Syrjäytyminen ja yksinäisyys lienevät kansantaudeista vakavimmat ja vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Ketään ei saa jättää yksin, Ronkainen muistutti.