Ronkainen: Vakuutuslääkäreiden mielivalta lopetettava – “Koskettaa suoraan tai välillisesti jopa puolta miljoonaa suomalaista”

Eduskunnassa keskustellaan tänään perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkaisen lakialoitteesta vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamiseksi.

Vakuutusyhtiön ja sen käyttämien asiantuntijalääkäreiden mahdollisuus kiistää hoitavan lääkärin diagnoosi potilasta näkemättä haastaa laajasti kansalaisten oikeustajua.

– Saamani valtavan palautteen perusteella asiaan olisi saatava muutos, sillä kuten tuomarinohjeessakin lukee: “Se mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan”, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen perustelee aloitettaan.

Keskeisin valuvika korjaamatta

Eduskunnassa on tällä vuosituhannella tehty vakuutuslääkärien toiminnasta yli kuusikymmentä valtiopäivätointa koko puoluekentän laajuudelta, hallitus-oppositioasetelmaan katsomatta.

– Järjestelmään on vuosien saatossa tehty muutoksia ja tarkistuksia, jotka ovat parantaneet päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja keventäneet prosessia. Keskeisin valuvika on silti pysynyt muuttumattomana – vakuutuslääkärien suhteeton valta kiistää hoitavien lääkärien löydökset, Ronkainen toteaa.

Kunnian ja omantunnon kautta

Ronkaisen lakialoitteen ensimmäinen esitys koskee vakuutuslääkärien asettamista niin kutsutun totuusvelvoitteen piiriin.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiöiden korvauspäätöksiin osallistuneiden asiantuntijalääkäreiden tulisi allekirjoittaa laatimansa lausunnot ja asiakirjat merkinnällä “minkä kunnian ja omantuntoni kautta vakuutan”.

– Näin ei tällä hetkellä ole, vaikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain perusteella jokainen muu lääkäri joutuu näin toimimaan, Ronkainen kertoo.

Ronkaisen mielestä muutoksella edistetään kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmään sekä korotetaan vakuutuslääkäreiden kynnystä venyttää tulkintoja vakuutettujen työkyvystä.

Käänteinen todistustaakka

Ronkaisen toinen esitys koskee vakuutusyhtiöiden käänteistä todistustaakkaa. Käänteisessä todistustaakassa on kyse siitä, että korvaus- ja eläkepäätökset tehtäisiin lähtökohtaisesti vakuutetun hoitavan lääkärin lausunnon pohjalta.

– Vakuutusyhtiö voi vapautua korvauksen maksamisesta vain, jos se kykenee todistamaan hoitavan lääkärin diagnoosin ja työkyvyn arvion olennaisilta osin virheelliseksi.

– Lakialoitteeni arvioitu vaikutus valtion talouteen on positiivinen. Vakuutuslaitosten potilaille kuuluvien etuuksien maksaminen vähentää valtion, kuntien ja sairaanhoitopiirien rasitteita terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Lisäksi se mahdollistaa oikea-aikaisen hoidon ja kuntoutuksen aloittamisen työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseksi sekä vähentää potilaiden muiden yhteiskunnallisten etuisuuksien tarvetta, Ronkainen painottaa.

Tilanne, jossa vakuutettu menettää hänelle kuuluvat etuudet vakuutuslääkärin arvion vuoksi, on aika raskas.

Kallis ja pitkä valitusprosessi

Vakuutusyhtiöiden päätöksistä on mahdollista valittaa muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden kautta aina korkeimpaan oikeuteen asti. Lisäksi esimerkiksi kolarissa tapahtuneen vammautumisen korvauskiistat voidaan käsitellä käräjäoikeudessa ja siitä eteenpäin hovi- ja korkeimmassa oikeudessa.

– Valitusprosessi saattaa kuitenkin kestää jopa yli 10 vuotta ja merkitsee vakuutetulle taloudellisen epävarmuuden aikaa. Oikeustaistelu oman terveyden ja toimeentulon puolesta sairauden tai vammautumisen kohdatessa on ihmiselle äärimmäisen kuormittavaa, Ronkainen muistuttaa.

– Vakuutettu joutuu myös epätasa-arvoiseen asemaan, sillä vakuutuslaitoksella on usein enemmän resursseja ja asiantuntemusta sekä lääketieteen että vakuutusoikeuden saralla.

Lisäksi vakuutuslääkäritoiminnassa on taloudellinen eturistiriita vakuutuslaitokselle työskentelevän asiantuntijalääkärin tehdessä arvioita, jotka voivat vaikuttaa vakuutuslaitoksen maksamiin etuisuuksiin.

Aivovammatapaukset vahvoilla oikeudessa

Vakuutusyhtiöt epäävät etuisuuksia erityisesti tapaturmaisten aivovammojen kohdalla. Selvistä kliinisistä oireista huolimatta aivovammat ovat lääketieteellisillä kuvantamismenetelmillä vaikeasti diagnosoitavia.

Valitukset rasittavat oikeusjärjestelmää ja viivästyttävät oikean korvauksen ja avun saamista.

– Aivovammatapauksiin erikoistunut lakimies Vesa Laukkanen on asianajotoimessaan 15 vuoden aikana vienyt 138 aivovamma-asiaa lopulliseen päätökseen. Laukkasen mukaan aivovamma-asiat ovat joko sovinnolla tai oikeudessa menestyneet 97-prosenttisesti. Tämä kertoo siitä, että hoitavien lääkärien ammattitaito on hyvä, mutta järjestelmässä on vikaa, jos korvauksia pitää vaatia oikeusteitse, Ronkainen toteaa.

Ratsastusyrittäjän pitkä piina

Ronkainen kertoo heränneensä järjestelmän epäoikeudenmukaisuuteen luettuaan viime kesänä nuoresta ratsastusyrittäjä Saara Auvisesta, joka sai keskivaikean aivovamman pudottuaan hevosen selästä.

– Jopa kymmenen eri neurologin tutkimuksen perusteella Auvisen vamman haitta-asteeksi todettiin 11, mikä tarkoittaa vaikeaa toiminnan vajavuutta. Vakuutusyhtiö LähiTapiola pitää kuitenkin Auvista työkykyisenä ja vammautumisen haitta-astetta alle kahtena, Ronkainen ihmettelee.

– On käsittämätöntä, miten vakuutuslääkäri voi lausunnollaan kävellä jopa yliopistollisen keskussairaalan neurologian ylilääkärin yli.

Satoja yhteydenottoja epätoivoisilta ihmisiltä

Ronkainen otti julkisesti kantaa Auvisen tapaukseen ja sai ihmisiltä valtavan palauteryöpyn.

– Sain satoja sähköposteja, puheluita ja jopa kirjeitä, joihin ihmiset olivat liittäneet hoitavien lääkärien lausuntoja ja saamiaan hylkääviä korvauspäätöksiä. Kaikki samassa tilanteessa, taistelemassa vakuutusyhtiön kanssa heille kuuluvista korvauksista.

– Selvitysten mukaan tämä asia koskettaa suoraan tai välillisesti laajaa joukkoa kansalaisista, jopa puolta miljoonaa suomalaista. On äärimmäisen tärkeää, että saisimme nykyjärjestelmän muutettua oikeudenmukaisemmaksi, Ronkainen painottaa.