

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsin poliisi on etsintäkuuluttanut yli 10 000 laittomasti maassa olevaa
Vaikka poliitikot ovat lupailleet, että karkotuksia pyritään panemaan toimeen tehokkaammin, tahti ei ole vuosien mittaan juurikaan parantunut. Ruotsin maahanmuuttovirasto antaa poliisin toimeenpantavaksi noin 18 000 karkotuspäätöstä joka vuosi. Viime vuonna poliisi etsintäkuulutti yli 10 000 karkotuspäätöksen saanutta henkilöä, joiden olinpaikasta poliisilla ei ollut tietoa. Suomessa hallitus puolestaan haluaa auttaa ”paperittomia” jäämään maahan.
Laittomasti maassa oleskelevien ”paperittomien” muodostama varjoyhteiskunta on usein toistuva puheenaihe maahanmuuttokeskustelussa, kertoo Ruotsin yleisradio SVT. Maassa laittomasti olevien kokonaismäärää ei tiedä kukaan, ei maahanmuuttovirasto eikä poliisi.
– Minun käsitykseni mukaan Ruotsiin tulevat tai täältä lähtevät liikkuvat valtavan nopeasti useiden rajojen yli Euroopan sisällä, sanoo rajapoliisin osastonjohtaja Cajsa Velden.
Ongelmana säilöönottokapasiteetti
Velden pitää säilöönottokeskusten kapasiteettipulaa ongelmana. Jos säilöönottopaikkoja olisi enemmän, poliisi voisi pitää käännytettäviä ja karkotettavia lukkojen takana, kunnes heidät saadaan ulos maasta.
Maahanmuuttovirasto jätti vuonna 2021 poliisille noin 18 000 sellaista maastapoistamispäätöstä, joiden toteuttamiseen katsottiin tarvittavan poliisin apua. Näistä henkilöistä yli 10 000 on nyt teillä tietymättömillä ja poliisi on etsintäkuuluttanut heidät. Osa oleilee Ruotsissa laittomasti, osa on ehkä poistunut johonkin toiseen EU-maahan.
Suomen hallitus jakamassa oleskelulupia
Laittomasti Suomessa oleskelevien määrää on vaikea arvioida. On kuitenkin selvää, että se kasvoi valtavasti vuoden 2015 turvapaikanhakijavyöryn jälkeen. Sisäministeriö ei halua puhua ”paperittomista” vaan käyttää termiä ilman oleskeluoikeutta (maassa) olevat henkilöt.
Vuonna 2019 Diakonissalaitos arvioi Suomessa olevan yhteensä 3 000–10 000 ”paperitonta”, joista suurta osaa ei pystytty palauttamaan siksi, että heidän kotimaansa ei suostu ottamaan vastaan pakkopalautettavia. Kuntaliiton vuonna 2020 tekemän arvion mukaan Suomessa eläisi vain noin tuhatkunta laittomasti maassa olevaa. Pääministeri Sanna Marinin hallitus haluaa joka tapauksessa auttaa heitä jäämään Suomeen.
Sisäministeriöllä selvä toimintaohjelma
Sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiän viime keväänä esittelemän toimintaohjelman yhtenä tavoitteena on auttaa ilman oleskeluoikeutta maassa olevia jäämään Suomeen, jos he ovat onnistuneet löytämään itselleen työpaikan.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kommentoi tuolloin, että tämä olisi yhteiskunnallisen turvallisuuden näkökulmasta askel parempaan. Antamalla laittomasti maassa oleville laillinen mahdollisuus jäädä Suomeen ehkäistäisiin varjoyhteiskunnan syntymistä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- turvapaikanhakijavyöry maastapoistaminen laiton maassaolo käännyttäminen karkottaminen työlupa Sisäministeriö Maria Ohisalo Diakonissalaitos Säilöönotto pakkopalautukset oleskelulupa Kirsi Pimiä Sanna Marin kuntaliitto Paperittomat Ruotsi maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset ei hyväksy laittomien siirtolaisten laillistamista: ”Miten te voitte antaa edes valmistella jotain näin edesvastuutonta?”

SDP:n al-Taee hidastaisi koronaviruksen etenemistä tarjoamalla laittomasti maassa oleville asuntoja – Tavio: ”Tätä vähemmän suomalaisista piittaavaa politiikkaa on enää vaikea keksiä”

IS: Hallitus kaavailee oleskelulupaa tuhansille maassa laittomasti oleskeleville – ”edellytyksenä pitkä laiton oleskelu maassa”

Leena Meri: Oleskeluluvan myöntäminen laittomasti maassa oleville on älytön ajatus

Ohisalon vastaus välikysymykseen kiersi koko ongelman – hallitus helpottamassa haitallista maahanmuuttoa yli hallitusohjelman kirjausten

Yksikään kansainvälinen sopimus ei velvoita Suomea avaamaan rajojaan laittomille maahantulijoille – hallitus valikoi sopimuksista vain ne kohdat, jotka sopivat sen omaan agendaan
Viikon suosituimmat

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Vantaan väestö vaihtuu eurooppalaisittain harvinaisen kovaa vauhtia – talous velkaantuu
Vantaan ulkomaalaistaustaisten osuus on noussut noin 30 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Kaupungin vuoden 2025 tulos oli 79,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja velka kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa. Kantasuomalaiset ovat jo äänestäneet jaloillaan.

Vantaan vetovoima koetuksella: Asukkaat vaihtuvat, asuntojen arvo sulaa
Kotimaan muuttotappio, voimakkaasti muuttunut väestörakenne ja laskevat asuntojen hinnat herättävät kysymyksen siitä, millaiseksi kaupungiksi Vantaa on kehittymässä – ja kenelle se on tulevaisuudessa houkutteleva.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













