Hallitus on sopinut vuoden 2026 talousarviosta. Perussuomalaisten kansanedustajat Jari Koskela ja Juha Mäenpää korostavat, että suomalaisen ruuantuotannon selkärankaan ei kajota. Ruokaa tuottavasta maataloudesta ei leikata, ja ratkaisut vahvistavat koko ruokaketjun toimintaedellytyksiä sekä kotimaisen omavaraisuuden perustaa.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahat ovat 2,55 miljardia euroa. Hallinnonalalle kohdistuvat sopeutukset toteutetaan niin, etteivät ne vaikuta ruuantuotannon toimijoihin. CAP-ohjelman toimeenpano jatkuu rahoitussuunnitelman mukaisesti, mikä turvaa viljelijöille ennakoitavuuden.
Talousarvioesitykseen sisältyy myös panostuksia biotalouden kasvuun ja ruokaketjun kehittämiseen sekä ratkaisuja tuotantopanosten saatavuuteen ja lannoitehuoltovarmuuteen. Metsähallituksen tuloutus, 138 miljoonaa euroa, toteutetaan metsäpolitiikan pitkän aikavälin tavoitteet huomioiden.
– Kotimainen ruoka on kriisiajan kivijalka, eikä sitä voi ulkoistaa. On selvä linja, että ruuantuotannosta ei leikata. Budjetti pitää kiinni viljelijän toimeentulosta ja ruokaketjun toimintakyvystä, jotta suomalainen ruoka riittää arjessa ja häiriötilanteissa, Jari Koskela toteaa.
Perussuomalaiset muistuttavat, että huoltovarmuus tehdään pelloilla, navetoissa ja metsissä. Se syntyy toimivista tiloista, saatavilla olevista tuotantopanoksista ja kilpailukykyisestä kotimaisesta tuotannosta.
– Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut parantamaan alkutuottajan sopimusasemaa elintarvikeketjussa. Kun ruuantuotanto pysyy kannattavana ja ennakoitavana, Suomella on aito kyky huolehtia omasta turvallisuudestaan ja omavaraisuudestaan, Juha Mäenpää korostaa.
Perussuomalaiset pitää tärkeänä, että julkista taloutta vahvistavat toimet tehdään harkiten ja niin, ettei viljelijän arki kärsi. Samalla vauhditetaan viennin kasvua ja jalostusarvon nousua, jotta ruoasta ja biotaloudesta syntyy enemmän työtä ja tuloa koko Suomeen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja ja maatalousyrittäjä Antti Kangas kertoo tuoreessa videodokumentissa, millainen on suomalaisen tilallisen todellinen arki tässä keskustalaisten rakenteiden maassa. Priimaa tehdään, mutta hinta on bulkkia eikä tämä ole kestävää.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen sanoo SDP:n vievän suomalaisia leivättömän pöydän ääreen puolueen varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin puheilla maataloustukien leikkauksista.
Mikä maataloudessa ja kotimaisessa ruuantuotannossa oikein mättää, ja miksi ruokakaupoista jauheliha on vähissä - jopa rauhan oloissa? Perusasiaa-ohjelmasarjan uudessa jaksossa valtiovarainministeri Riikka Purra ja kansanedustaja Antti Kangas keskustelevat kotimaisen ruuantuotannon kriisitilanteesta.
Mitä oikein pitäisi tehdä, kun kotimainen ruuantuotanto ei enää riitä kattamaan kulutusta? Voidaanko vajetta täydentää eurooppalaisella tuotannolla, ja mitä tavallinen kuluttaja voi tehdä asialle? Suomen Uutiset Show'n uutuusjaksossa kuullaan suoraa puhetta kaikkia koskettavasta aiheesta eli ruuasta.
Liian monet näkevät kotimaisen ruuantuotannon lähinnä ilmastohaittana. Tosiasia kuitenkin on, että ilman ruokaa meille jokaiselle kävisi huonosti, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.
Viikon suosituimmat
Pitkäaikainen ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja sättii salamurhan uhriksi joutunutta Charlie Kirkiä vertaamalla tätä natsiin.
Oppositio oli kyselytunnilla tänään huolissaan palestiinalaisten, ei suomalaisten hyvinvoinnista.
Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano julkaisee syyskuussa kirjoittamansa tiedepamfletin. Siinä ruoditaan hieman tavallista syvällisemmin Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia politisoituneille ja kyseenalaisiksi nähdyille aiheille. Rahan jakajalta julkaisu irrotti erikoisen reaktion jo etukäteen.
TV-juontajan ohjelma hyllytettiin hänen levitettyään valheellista väitettä Charlie Kirkin murhaan liittyen. Nyt vasemmistolaiset yrittävät luoda hänestä jonkinlaista "sananvapauden marttyyria", kun sananvastuu osui omaan nilkkaan. Jotkut vasemmistopoliitikot ovat levittäneet samanlaisia valheita Suomessakin.
Vielä kymmenen vuotta sitten oli tabu keskustella siitä, miten Ruotsi muuttuisi, kun maahan asettuu satojatuhansia ihmisiä täysin vieraista kulttuureista. Solidaarisuus oli avainsana ja seurauksien kanssa nyt eletään. Väestörakenteen muutos on peruuttamaton ja ruotsalaiset eivät enää välttämättä ole enemmistö omassa maassaan.
Autoileva kansa kiittää hallituksen toimia, joilla autoilijan asemaa on parannettu ja osaltaan on varmistettu, ettei polttoaineiden litrahinta ylitä kipukynnystä. Sen sijaan Helsingin Sanomat oirehtii uudessa tilanteessa, joka Hesarin näkökulmasta on epämiellyttävä.
Yhdysvallat vaatii turvapaikanhakuun muutoksia, joiden myötä turvapaikoista tulisi väliaikaisia. Tavoitteena olisi, että turvapaikan saaneet palaisivat kotimaahansa heti tilanteen rauhoituttua. Lisäksi turvapaikkaa olisi haettava ensimmäisestä turvallisesta maasta, jolloin vaeltelu läpi Euroopan jäisi pois. Omassa pakolaispolitiikassaan Yhdysvallat asettaa vainotut valkoiset etusijalle.
Euroopan parlamentin maatalous- ja ympäristövaliokunnat äänestivät tänään Euroopan komission metsien monitorointiehdotuksen hylkäämisen puolesta luvuin 80 puolesta, 46 vastaan. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen pitää äänestystulosta erinomaisena Suomelle.
Charlie Kirkin muistotilaisuudessa pidetyissä puheissa oli kyyneliä, uskonnollista hurmosta ja huumoria. Monet puhujista vannoivat, että Kirkin alulle panema työ tulee jatkumaan. Kirkin leski Erika sanoi antavansa miehensä murhaajalle anteeksi ja heitti kaikille miehille haasteen olla vahvoja ja rohkeita tosimiehiä, jotka rakastavat vaimojaan ja johtavat perhettään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen syyttää Helsingin kaupunkia suomalaisten syrjimisestä ja maahanmuuttajien suosimisesta suomalaisten kustannuksella ulkomaisille korkeakouluopiskelijoille myönnettävällä kansainvälisyyssetelillään.
