

LEHTIKUVA
Ryhmä kansanedustajia Garedewin aloitteen takana: Turpeen rooli Suomen energiahuoltovarmuuden osatekijänä on turvattava
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew ja seitsemän muuta kansanedustajaa jätti perjantaina 10.5. toimenpidealoitteen turveveron poistamisesta sekä SGEI-järjestelyn valmistelemisesta energiaturpeen huoltovarmuusroolin turvaamiseksi.
Etenkin lämmöntuotannossa turve on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta.
– Pohjoinen sijaintimme pakottaa meidät laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen ja huolehtimaan energian- ja lämmöntuotannostamme kaikissa olosuhteissa. Paljon puhutaan ilmaston lämpenemisestä, mutta ei juurikaan siitä, että viimeisten seitsemän kuukauden aikana Suomi on ollut maailman kylmin maa suhteessa pitkän ajan keskiarvoon, perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew muistuttaa.
Turpeen kysyntä on viime aikoina vähentynyt hintojen nousun vuoksi. Kaupallisen kysynnän lasku voi vaarantaa turpeen saatavuuden huoltovarmuustarpeisiin. Jotta turvetta olisi huoltovarmuusvarastoissa, sen kotimainen tuotanto on säilytettävä ja tuotantokoneiston on oltava kunnossa.
Kotimainen ja monikäyttöinen luonnonvara
Garedewin alullepanemassa aloitteessa todetaan, että energiaturpeen huoltovarmuusroolin varmistamiseksi konkreettisia toimia olisivat esimerkiksi turveveron poistaminen sekä SGEI-järjestelyn valmistelu. SGEI-menettelyn kautta voitaisiin huoltovarmuusperusteisesti antaa tietyille tahoille tehtäväksi tuottaa kaukolämpöä nimenomaan turpeella. Käytännössä yritykselle tulisi julkisen palvelun velvoite, jolloin sitä voitaisiin rahoittaa julkisista varoista.
– Turve on kotimainen ja monikäyttöinen luonnonvara, jonka potentiaalia ei tule väheksyä, ja sen rooli energiahuoltovarmuuden osana on turvattava, Garedew painottaa.
– Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että turvepeltoja tullaan jatkossakin käyttämään huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi. Tämä toimenpidealoite tarjoaa toimivia vaihtoehtoja kirjausten muuttamiseksi käytännöksi.
Aloitteen muut allekirjoittajat ovat Teemu Keskisarja (ps.), Mikko Polvinen (ps.), Ritva Elomaa (ps.), Antti Kangas (ps.), Vesa Kallio (kesk.), Tuomas Kettunen (kesk.) ja Timo Mehtälä (kesk.).
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- SGEI-järjestely turvevero Timo Mehtälä Vesa Kallio lämmöntuotanto Petteri Orpon hallitus Mikko Polvinen Antti Kangas Tuomas Kettunen ruokaturva energiahuoltovarmuus Teemu Keskisarja ilmaston lämpeneminen energiantuotanto Kaisa Garedew toimenpidealoite Turve Ritva Elomaa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa

Huoltovarmuuskeskus testasi turpeen varmuusvarastojen käyttöä – toimia turpeen huoltovarmuuden varmistamiseksi toivotaan

Mäenpää vaatii turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi: “Turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään”

Ideologisen energiapolitiikan kylmät ajat – “Viherhumppa vastamelukuulokkeilla ei päästänyt läpi järjen ääntä”

Turpeella on edelleen oma roolinsa huoltovarmuudessa
Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.