Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto arvioi, että kymmenen prosentin leikkaus vastaisi yli kymmenen teollisen sahayrityksen vuotuista puunkäyttöä.
– Käytännössä tämä tarkoittaisi tuhansien työpaikkojen katoamista eri puolilla Suomea ja jopa 2-3 miljardin euron negatiivista vaikutusta talouteen, Aalto sanoo.
Aallon mukaan hakkuurajoitukset olisivat jäätävän kylmä suihku hyvinvointiyhteiskunnalle, joka nojaa metsäteollisuuden tuottamiin verotuloihin.
Sahateollisuus korostaa, että puutuotteiden markkinat ovat globaaleja. Jos suomalainen teollisuus menettää kilpailukykynsä, tuotanto ja työpaikat siirtyvät esimerkiksi Ruotsiin tai Venäjälle. Samalla rakentamisessa saatettaisiin korvata puu ilmaston kannalta heikommilla materiaaleilla.
Puun energiakäyttö on edelleen tärkeää
Paneelit esittävät myös puun energiakäytön vähentämistä. Aalto muistuttaa, että puu on edelleen keskeinen lämmöntuotannon energialähde.
– Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen tulisi panostaa uusiutuvaan ja kotimaiseen energiantuotantoon, ei heikentää sitä. Puun energiakäytön heikentäminen tarkoittaisi käytännössä veronkorotuksia maassa, jossa verotus on jo valmiiksi hyvin kireää. Laskun maksaisivat sekä teollisuus että tavalliset suomalaiset, Aalto toteaa.
Puurakentaminen nostetaan ratkaisuksi
Sahateollisuus näkee puurakentamisen keskeisenä keinona ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, koska rakennuksiin sitoutunut hiili muodostaa pitkäaikaisia hiilivarastoja.
Aalto peräänkuuluttaa yhteistyötä ja avointa keskustelua:
– Yksioikoisten analyysien sijaan Suomessa tarvitaan rakentavaa yhteistyötä. Käymme mielellämme avointa ja aktiivista vuoropuhelua eri osapuolten kanssa ja kerromme, miten markkinat ja puun käyttö todellisuudessa toimivat. Metsien talouskäyttö, yhteiskunnallinen toimeliaisuus ja metsäluonnon vahvistaminen voidaan yhdistää.
