

LEHTIKUVA
Saksan ja Itävallan välit kiristymässä
Saksan ja Itävallan välit ovat jäähtyneet, sillä Saksan mukaan Itävalta luo edellytykset hallitsemattomaan maahanmuuttoon maiden välisellä rajalla. Saksalaisviranomaisten mukaan Itävalta kuljettaa Saksaan haluavia turvapaikanhakijoita rajan tuntumaan jopa öiseen aikaan. Samalla Itävalta on aikeissa rakentaa jonkinlaista kulkuestettä Slovenian vastaiselle rajalleen.
Saksa moittii Itävaltaa siitä, että Itävalta on hylännyt maiden kahdenkeskisen sopimuksen, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden pyritään siirtymään Saksan puolelle järjestäytyneesti. Saksan sisäministeri Thomas de Maizière toteaa Itävallan toimien aiheuttavan kohtuutonta rasitusta Saksan kykyyn vastaanottaa turvapaikanhakijoita.
Saksan omat rivit rakoilevat
Valtaosa Saksaan tulevista turvapaikanhakijoista saapuu maahan eteläisen Baijerin osavaltion kautta. Baijerin johtaja ja liittokansleri Angela Merkelin johtaman CDU:n sisarpuolue CSU:n puheenjohtaja Horst Seehofer on aiemmin uhannut viedä holtittoman maahanmuuton Saksan perustuslakituomioistuimen käsiteltäväksi.
Seehofer on myös pitänyt läheisiä suhteita Unkarin pääministeri Viktor Orbániin. Unkari on toistaiseksi ainoa keskieurooppalainen maa, joka on rakentanut aitoja rajoilleen maahanmuuttokriisin aikana. Seehofer on nyt esittänyt uhkavaatimuksen Merkelille. Merkelin tulee muuttaa maahanmuuttokantaansa sunnuntaihin mennessä. Seehofer ei ole täsmentänyt sitä, mitä hän aikoo tehdä, jos Merkel ei muuta linjauksiaan.
Saksan hallituspuolueiden puheenjohtajien on määrä pitää kriisikokous maahanmuutosta lauantaina. Hieman vajaa kaksi kuukautta sitten syyskuun alussa Merkel toivotti kaikki syyrialaiset turvapaikanhakijat tervetulleeksi Saksaan. Ihmisryntäyksen suuruus yllätti kuitenkin saksalaisviranomaiset.
Itävalta ei halua puhua raja-aidasta
Itävallan sisäministeri Johanna Mikl-Leitner on varonut puhumasta Slovenian vastaiselle rajalle kaavaillusta aidasta. Jonkinlainen este kahden Schengen-maan välille on kuitenkin suunnitteilla. Myös Unkari on harkinnut aidoittavansa Slovenian vastaisen rajansa.
Mikl-Leitnerin mukaan esteellä halutaan saada maahantuloon kontrollia. Sittemmin – pääosin Saksassa – turvapaikkaa hakevien keskuudessa on alkanut ilmetä turhautumista.
– Tiedämme viime päivien ja viikkojen kokemuksista, että yksittäiset ryhmät ovat tulleet kärsimättömiksi, aggressiivisiksi ja tunteikkaiksi, Mikl-Leitner kertoi maan valtiolliselle medialle.
Hyväntahtoisia lupauksia ilman toimia
Pääosin niin sanotun Balkanin reittiä koskevien maiden välillä pidettiin hätäkokous viime viikonloppuna. Kokouksen tarkoituksena oli yhteistuumin koordinoida kuluneen vuoden aikana räjähdysmäisesti kasvanutta maahanmuuttoliikettä.
Tulokset jäivät hatariksi. Kreikkaan haluttiin luoda 50 000 turvapaikanhakijalle väliaikaiset majoitustilat. Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras torjui ajatuksen muodostaa Kreikkaan ”ghettokaupunkia”.
Toiset 50 000 saisivat suojan jostain Balkanin reitin varrelta. Kokouksessa ei kuitenkaan tarkennettu kuinka paljon minkäkin maan tulisi majoittaa maahantulijoita.
Maahanmuuttokriisi voi
repiä koko EU:n kappaleiksi
Toinen kokouksen tavoite oli saada ihmisvaellus kontrolliin. Kreikkaan on tänä vuonna rantautunut noin puoli miljoonaa ihmistä lähes yksinomaan Turkin kautta vesiteitse. Maahantulijat eivät kuitenkaan halua jäädä Kreikkaan, jossa sosiaaliturvaa ei käytännössä ole, eikä massatyöttömyyden vallitessa pääse työnkään pariin.
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker penäsi jäsenmailtaan aktiivisempaa otetta kaunopuheiden jatkeeksi. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk puolestaan varoitti, että nykyinen maahanmuuttokriisi voi repiä koko EU:n kappaleiksi.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eerola: Ruotsi kantakoon vastuunsa liberaalista maahanmuuttopolitiikastaan

IL: Pohjoismaiden ministereiltä kova linja – elintasopakolaiset esiin ja ulos

Ulkoministeriö kampanjoi Irakissa ja Turkissa: Suomi tiukentanut Irakin turvallisuusarviota

Ruotsi natisee liitoksistaan turvapaikkaa hakevien vuoksi

Saksassa ongelma: Syyrialaiset eivät halua integroitua
Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa
Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











