

Saksassa kritiikkiä elvytysrahastoa kohtaan – IFO-tutkijan tyly arvio: ”johtaa yhteisen velan kasvuun”
Suomessa näyttää olevan yleinen näkemys, että vain täällä kritisoidaan elpymisvälinettä. Todellisuudessa kritiikkiä on varsin paljon muuallakin varsinkin ekonomistien joukoissa. VTT Heikki Koskeekylä raportoi Saksan .
Saksan tunnetuimpia tutkimuslaitoksia on Münchenissä sijaitseva IFO-instituutti. Sen taholta esitettiin painavaa kritiikkiä jo alkuvuodesta. IFO:n uusi johtaja Clemens Fuest oli yksi kriitikoista (Koskenkylä, Suomen uutiset 3.2.2021). Kriittistä arviointia on jatkanut IFO:n tutkija Florian Dorn (Europost 16.5.2021).
Florian Dorn arvioi, että elvytysrahaston eli NGEU, Next Generation European Union, vaikutukset ovat varsin vähäiset EU-maiden elpymiseen. Avustuksia aletaan jakaa vasta syksyllä, jolloin EU:n taloudet elpyvät jo muutenkin.
Dorn tarkastelee NGEU:n vaikutuksia kolmesta näkökulmasta, jotka ovat:
– Vaikutukset elpymiseen ja talouksien vakauteen,
– vaikutukset resurssien allokaatioon ja
– tulonjakovaikutukset maiden välillä.
Elvytysrahaston vaikutukset talouksien elpymiseen ovat vähäiset ja myöhässä. Koronan vaikutukset ovat jo pääosin toteutuneet ja koko hanke on pahasti myöhässä. Siksi komissiokin on alkanut käyttää vain nimeä NGEU, mikä korostaa rakenteellisten uudistusten ensisijaisuutta avustusten käytössä.
Dorn kritisoi julkisten menojen kasvattamista rakenneuudistuksiin. Etusijalla ovat digitalisaation edistäminen ja vihreään talouteen siirtyminen. Tällöin korostetaan investointien tärkeyttä. Komission ja jäsenmaiden viranomaisten tulisi seurata, ohjata ja valvoa investointihankkeita. Dornin mukaan ohjaus ja valvonta tuskin ovat tehokkaita. Julkisen ohjailun merkitys korostuu liikaa.
Dornin mukaan suuri osa hankkeista olisi toteutunut ilman rahastoakin. Tällöin julkisia varoja käytetään aiempaa enemmän kulutukseen, tukiin ja sosiaaliturvan kasvattamiseen.
Dorn kuten Clemens Fuest jo aiemmin helmikuussa arvioivat, että avustusten pääkriteeri on bruttokansantuote henkeä kohden. Kaikki jäsenmaat, joissa per capita BKT-luvut ovat EU:n keskiarvoa suuremmat, ovat elpymisrahastolle nettomaksajia. Nettohyötyjiä ovat alemman tulotason maat. Tämä merkitsee sitä, että elpymisrahasto onkin vain täydennystä EU:n koheesiopolitiikalle. Siinä tukea jaetaan vähemmän kehittyneille maille.
Florian Dornin johtopäätös on, että NGEU-rahasto johtaa yhteisen velan kasvuun. Velkarahoituksella tullaan jatkossakin tukemaan entistä enemmän EU:n alikehittyneitä ja toisaalta huonosti talouttaan hoitaneita maita.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksan kannatusmittauksissa historiallinen tulos: Sosiaali- ja liberaalidemokraatit tasoissa
Viikon suosituimmat

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä
Valtio lopettaa sosiaalisen lomatoiminnan rahoittamisen osana Petteri Orpon hallituksen päättämiä sote-järjestöjen leikkauksia vaikeassa taloustilanteessa. Suomalaiset mediat ovat tarttuneet uutiseen ja kirjoittavat paatoksella, kuinka "hallitus vie köyhiltä lapsiperheiltä lomatkin" ja kuinka asia "koskettaa tuhansia lapsiperheitä". Sitä mediat eivät kerro, että ilman rahaa jäävät lomailuyhdistykset ovat poliittisten puolueiden jäsenjärjestöjä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila X-päivityksessään.

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta
Miss Suomi Sarah Dzafce venyttää silmänsä vinoon. Ystävä jakaa ilmeilystä kuvan someen saatteella: ''Kiinalaisenkaa syömäs.'' Tästä seuraa rasismikohu, iso kiukku ja anteeksipyytely. Missiltä menee kruunu kumoon ja ura päreiksi.

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”
Eduskunta käsitteli torstain täysistunnossa työelämälainsäädäntöä, ja jo perjantain puolella SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru haukkui hallituksen työelämävaliokunnassa istuvia edustajia muuleiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää käytöstä sopimattomana eduskunnan täysistuntoon.

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle
Kansanedustaja Onni Rostila pitää komission asettamia X:n sakkoja epäilyttävinä ja vaarallisina. Rostila kirjoittaa X:ssä, etteivät väitetyt syyt vakuuta häntä
Uusimmat

Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokous – katso suora lähetys

Elinkeinoministeri Puisto: Työ turpeen puolesta etenee

Milan Jaff karkotettiin Suomesta – ”Tervemenoa”
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää











