

LEHTIKUVA
Schengen-rajaa suunnitellaan pohjoisemmaksi
EU-maiden päättäjät ovat nostamassa kätensä pystyyn pakolaiskriisin edessä. Jotkut EU-maat ovat anomassa väliaikaista oikeutta pidentää Schengen-maiden välisiä sisärajatarkastuksia puolesta vuodesta peräti kahteen vuoteen. Osa maista aloitti tarkastukset jo viime syksynä, joten puolen vuoden poikkeustila lähenee muutoin loppuaan.
Samalla EU ja Makedonia ovat käyneet keskusteluja sijoittaa EU:n rajavalvontaa Makedoniaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi samaa kuin että Kreikka ei enää kuuluisikaan Schengen-sopimusmaihin.
Kreikka on Makedonian ja EU:n rajavalvontakeskusteluista käärmeissään.
– EU:n instituutiot ovat neuvottelemassa rajavalvonnasta Fyromin (Makedonia) kaltaisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, ja samalla jättämässä varsinaisia jäsenmaita ulos neuvotteluista, Kreikan maahanmuutosta vastaava ministeri Ioannis Mouzalas puhisi.
Siirtolaiset jäämässä Kreikkaan mottiin
Toisaalta Kreikan ulkopuolelta katsottuna rajavalvonta näyttäisi olevan ensimmäinen toimiva ratkaisu pakolaiskriisin keskellä.
27-vuotias marokkolainen Hassan kertoi talouslehti Financial Timesille lähteneensä matkaan tammikuun yhdeksäntenä kuultuaan, että Euroopan ovet ovat selkosen selällään. Nyt hänen matkantekonsa on kuitenkin pysähtynyt Kreikan ja Makedonian rajalle. Marokko tiedetään turvalliseksi maaksi.
Hassan kertoo lentäneensä ensin Turkkiin, josta hän sai turistiviisumin. Turkista hän hakeutui Kreikan saarille ja sieltä Makedonian rajalle, jonne matka pysähtyi. Nyt hän miettii vaihtoehtojaan.
– Ehkä palaan takaisin Marokkoon, Hassan aprikoi.
Makedonia tyytyväinen EU:n apuun
Makedonia sai aiemmin Unkarilta ilmaiseksi piikkilanka-aitaa, jotta maa voisi aidata Kreikan vastaisen rajansa. Maalla ei ollut aiemmin suuria intressejä estää pakolaisvirtaa, koska Makedonia toimii vain kauttakulkumaana.
Rajatarkastusten alettua pohjoisessa dominoefektin tavoin, Makedonia eväsi maahanpääsyn muilta kuin pakolaisstatukseen oikeuttavilta matkalaisilta. Tällaisia ovat erityisesti syyrialaiset. Sen sijaan Marokon kaltaisten pohjoisafrikkalaisten maiden siirtolaiset eivät enää päässeet Makedonian puolelle.
Makedonian ulkoministeri Nikola Poposki on pelkästään tyytyväinen kaikkeen EU:lta saamaan apuun rajavalvonnassa.
– Tarjotuille lisäresursseille ei ole olemassa mitään ylärajaa, minkä vielä voisimme hyväksyä, hän totesi.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU:lta loppuu pian aika pakolaiskriisin hoitamiseksi

Halla-aho: Schengen kuolee pois

Saksassa vaaditaan jo maahantulijoiden aseellista pysäyttämistä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.