

LEHTIKUVA/ARKISTO
Sebastian Tynkkynen vetosi demareihin MTV:n Puheenjohtajatentissä: ”Älkää leikkikö kansallisella turvallisuudella”
Suttuisesti soivaa poliittista posetiivia veivattiin jälleen Porissa, kun puolueiden puheenjohtajat tai heidän tuuraajansa solvailivat läpitutuista asioista. Vihapuheen kaltainen sananparsi ja railoksi repeävä polarisaatio leimaavat yhä näkyvämmin poliitikkojen dialogia. Toivottavasti ei kuitenkaan kansallisen turvallisuuden kustannuksella.
Hallitus selvisi maanantaina eduskunnan luottamusäänestyksestä ja Wille Rydmanin tahtiin lähdettiin Porissa liikkeelle. Vihervasemmisto uhkuu edelleen pyhää vihaa erityisesti perussuomalaisia kohtaan. Yhteiskunta polarisoituu ja se näkyy valitettavan hyvin myös Suomen poliittisessa järjestelmässä.
– Kyllä asetettiin rima todella matalalle, kuka tässä maassa voi ministerinä toimia ja toivon, että hallituspuolueita edes ihan vähän hävettää, julisti vihreiden Sofia Virta.
Kristillisten Mika Poutala sen sijaan näki elinkeinoministeri Rydmanin toimineen ministerinä ”erittäin hyvin” ja siitä ei moitteita ole tullut. Poutalan mukaan nykyinen meno onkin peräisin ”opposition pelikirjasta, tuoda välikysymyksiä peliin”.
– Oppositio yrittää kaataa hallituksen, se on ihan normaalia, Poutala pohti.
”Älkää leikkikö kansallisella turvallisuudella”
Käännytyslaki on käsittelyssä eduskunnassa ja SDP on vaatinut siihen muutoksia. Mahdotonta sen hyväksyminen on mitä ilmeisimmin sekä vihreille että vasemmistoliitolle.
– Nyt katse kohdistuu hallintovaliokuntaan, onnistutaanko siellä riittävästi korjaamaan lakia, pyöritteli sosiaalidemokraattien Antti Lindtman.
– Demareille haluaisin sanoa, että sisäisesti julkisuudessa olleiden tietojen perusteella olette painostaneet omia edustajia, jotka ovat ikään kuin olleet kaatamassa lakia mutta julkisuudessa sanotte, että katsotaan, mitä tulee tapahtumaan, totesi Sebastian Tynkkynen:
– Nyt pyydän: älkää leikkikö kansallisella turvallisuudella!
Yleisradion budjettia leikattava
Raikas tuulahdus keskusteluun saatiin, kun pöydälle nostettiin Yleisradion rahoitus ja sen mahdollinen leikkaus. Päätöstä sorvaavassa työryhmässä ovat mukana kaikki puolueet, ja jakolinja kulkee tässäkin kysymyksessä enemmän tai vähemmän isojen hallituspuolueiden sekä opposition välillä.
– On aika kummallista, että arvostellaan esimerkiksi sosiaaliturvan leikkauksia ja muita vastaavia, mutta kun puhutaan Yleisradiosta, niin sitten tuleekin tämä ”ei kyllä siellä on tärkeätä pitää massit ja ottaa kansalaisilta nämä yletulot”, Tynkkynen kuvaili nykytilannetta.
– Tämä on ihan käsittämätöntä! Mielestäni Yle on nimenomaan sellainen kohde, mistä kannattaa leikata, koska sen budjetti on niin valtava, ja Ylen toiminta myös vääristää media-alan kilpailua tällä hetkellä Suomessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- media-alan kilpailu Yleisradion rahoitus opposition pelikirja Mika Poutala käännytyslaki Sofia Virta kansallinen turvallisuus välikysymyskeskustelu poliittinen keskustelu hallituspuolueet hallintovaliokunta Yleisradio puheenjohtajatentti Polarisaatio Wille Rydman Antti Lindtman Vihapuhe Sebastian Tynkkynen Yle
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sosiaali- ja terveysministeri Juuso: Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen avainasemassa sekä ihmisten että sote-palveluiden toimintakyvyn turvaamisessa

Sebastian Tynkkynen politiikan tarkoituksesta: ”Ydinkysymys suomalaisessa politiikassa on hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen tuleville sukupolville”

Miksi nuori vahingoittaa itseään, ja mikä ahdistukseen auttaisi? Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso pohtii keinoja ja tarjoaa ratkaisuja

Ministeri Rydman sai eduskunnan luottamuksen

Purra: Oman maan suojaaminen kaikissa oloissa on nyt kaikkein tärkeintä

Sebastian Tynkkynen, Harri Vuorenpää, Juhani Huopainen ja Miko Bergbom pohtivat SuomiAreenan purjelavalla aikamme suuria kysymyksiä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.













