LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman vaativat korkeakoulutusjärjestelmään selkeitä rakenteellisia uudistuksia, jotka turvaavat suomalaisille nuorille laadukkaat ja saavutettavat koulutuspolut. Edustajat nostavat esiin erityisesti korkeakoulukentän hallinnollisen raskauden, nuorten vaikeudet päästä jatkokoulutukseen sekä suomen kielen aseman heikkenemisen.
Suomessa on väkilukuun suhteutettuna yksi Euroopan tiheimmistä korkeakouluverkoista: 6,6 korkeakoulua miljoonaa asukasta kohden, kun Ruotsissa vastaava luku on 3,1.
– Suomessa ylläpidetään huomattavasti raskaampaa korkeakouluverkkoa kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä rahoitus kuormittaa opetusta ja tutkimusta, vaikka säästöjä tulisi etsiä ennen kaikkea hallinnosta, kansanedustaja Sara Seppänen sanoo.
Seppänen korostaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen alueellista merkitystä, mutta näkee yhdistymisten ja korkeakoulukonsernien lisäämisen väistämättömänä:
– Ammattikorkeakoulut ovat elintärkeitä alueilleen, mutta päällekkäistä hallintoa on purettava. Tarvitsemme rohkeutta uudistaa rakenteita ja kohdentaa säästyvät varat suoraan opiskelijoiden ja opetuksen hyödyksi.
Liian moni suomalainen nuori jää edelleen ilman koulutuspaikkaa.
– Tämä on kestämätöntä. Ensin on varmistettava, että suomalaisille nuorille riittää korkeakoulupaikkoja. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa omat nuoremme jäävät rannalle Suomessa, mutta samaan aikaan lisätään englanninkielisiä koulutusohjelmia ulkomaisille hakijoille, toteaa kansanedustaja Jaana Strandman.
Edustajat painottavat, ettei korkeakoulutuksen laadusta voida tinkiä, vaikka koulutuspaikkoja lisätään.
– Vaatimustason laskeminen ei ole ratkaisu. Sisäänpääsy ei saa muuttua identiteettipolitiikaksi. Reilun kilpailun ja osaamisen pitää olla ainoa kriteeri, Strandman jatkaa.
Korkeakoulupaikan saamisen täytyy olla mahdollista myös myöhemmällä iällä. Pääsykokeen rooli on mahdollistava, pelkkä todistusvalinta ei voi olla tie korkeakouluun.
Perussuomalaiset vaativat toimivaa ja läpinäkyvää reittiä ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin.
– Ammattikoulu ei saa olla umpikuja. Moni nuori haluaa jatkaa opintojaan, ja meidän pitää tehdä se mahdolliseksi selkeillä poluilla ja ennakoitavilla valintaperusteilla, Seppänen sanoo.
Englanninkielisten tutkinto-ohjelmien kasvu huolestuttaa edustajia.
– Suomen kielen asema korkeakouluissa on murenemassa. Kansainvälisyys on tärkeää, mutta suomen kieli ei saa olla toissijainen omassa maassamme, Seppänen painottaa.
– Suomen kielen heikentyminen korkeimmassa opetuksessa ei palvele suomalaisia nuoria eikä suomalaista yhteiskuntaa. Suomen kielen tulee olla kunnioitettu ja keskeinen osa korkeakoulutusta, Strandman täydentää.
Perussuomalaisten linja on selkeä: hallintoa on kevennettävä opetuksen heikentämisen sijaan, koulutuspaikat on varattava ensisijaisesti suomalaisille nuorille, laadusta ei saa tinkiä, suomen kielelle on annettava kunnianpalautus ja ammattikoulusta on tehtävä selkeä polku korkeakouluun.
– Suomi tarvitsee kansalliseen etuun perustuvaa koulutuspolitiikkaa. Rakenteet on uudistettava rohkeasti, jotta voimme taata nuorille aidosti reilun ja laadukkaan mahdollisuuden kouluttautua, edustajat summaavat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus jatkaa toisaalta tiukkaa valtion käyttötalouden menoleikkauskuuria, mutta samalla suhdannepoliittisista syistä teemme investointitalouden puolella merkittäviä panostuksia kasvuun, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tähdentää, että suomalaisen koulutusjärjestelmän on palveltava suomalaisia opiskelijoita. Grönroos arvostelee sitä, että ikäluokkien pienentyessä oppilaitokset haluavat vain ylläpitää omaa järjestelmäänsä ja koulutusbisnestä. Tämä tapahtuu tuomalla yhä enemmän oppilaita ulkomailta Suomeen veronmaksajien piikkiin.
Englannin kieli valtaa hiljalleen alaa suomalaisessa koulutuksessa. Aamulehti uutisoi äskettäin, että Tampereelle ollaan perustamassa täysin englanninkielistä lukiolinjaa, jonne suomalaisen peruskoulun käyneitä ei edes oteta. Tällainen uudistus on omiaan nakertamaan suomen kielen asemaa, kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo.
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.
Perussuomalaiset näkee, että kolmansista maista tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja, jotka vähentävät opiskeluperäiseen maahanmuuttoon liittyvää koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöä sekä parantavat ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa. Lakimuutoksen myötä yksityinen ja veronmaksajien rahoilla pyöritetty koulutusbisnes menettää pohjansa.
Viikon suosituimmat
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
