Vuonna 2015 Göteborgin keskusasemalla pakolaiset toivotettiin tervetulleiksi oikein kyltein ja pääministeri Fredrik Reinfeldt kehotti kansalaisia avaamaan sydämensä tulijoille. Suomessakin valtion ylin johto ilmaisi valmiutensa tulijoiden majoittamiseen.
Saksa ennen kaikkea – ja kansallismielisten porvarihallitusten myötä myös Ruotsi ja Suomi ovat kiristäneet maahanmuuttopolitiikkaa. Tulijoiden virta jatkuu mutta tulva on toistaiseksi ohi. Vihervasemmisto toki jatkaa ”ovet ja ikkunat auki kehittyvään maailmaan”-politiikkaansa.
Eurooppaan yritetään silti kaikin keinoin edelleenkin, paljolti paremman elintason ja terveyspalveluiden perässä. Työvoiman tarve tosin vähentyy, kun AI:n sovelluksia ja robotiikkaa otetaan kaiken aikaa käyttöön kiihtyvällä vauhdilla.
Europan linja tiukkenemassa
Kymmenessä vuodessa maahanmuutto Ruotsiin on lähtömaiden osalta muuttunut radikaalisti. Vuonna 2015 suurimmat kansanjoukot vaelsivat kansankotiin Syyriasta, Eritreasta ja Puolasta.
Tänään tulijat ovat pääosin muualta mutta mukana top kympissä ovat Syyria, Pakistan, Turkki ja Iran.
– Pakolaisten maahantulo on vähentyvät melko tavalla ja se johtuu yhtäältä tilanteessa pakolaisten kotimaissa ja toisaalta EU:n ja Ruotsin tiukentuneesta pakolaispolitiikasta, kertoo Ruotsin tilastokeskuksen väestötieteilijä Lena Lundkvist Göteborgs Postenissa.
Perheiden yhdistäminen yleisin syy muuttaa Suomeen
Venäjän hyökättyä Ukrainaan sotaa paennut kuusi miljoonaa ihmistä ja he ovat asettuneet pääasiassa naapurimaihin. Tämä tietysti näkyy tilastoissa ja ehkä muistuttaa siitä, miten nopeasti maahanmuuttoon vaikuttavat tapahtumat voivat muuttua.
Muutto Kiinasta ja Intiasta Ruotsiin ja Suomeenkin näkyy tilastoissa. Kyse on työ- tai opiskeluperusteisesta maahanmuutosta. Oman merkittävän säväyksensä tuo perheiden yhdistäminen, joka on yleisin syy muuttaa Suomeen.
– Pakolaisvirrat ja työperäinen maahanmuutto ovat vähentyneet ja uskomme, että sama jatkuu myös tulevaisuudessa. Pitemmällä aikavälillä ennustaminen on mahdotonta, koska emme pysty näkemään ennalta suhdanteita ja politiikan sekä sotien seurauksista emme tiedä mitään, Lundkvist sanoo.
