Sisäministeri Mari Rantanen tyytyväinen EU:n lupailemaan rahoitukseen itärajan droonimuurille: ”Turvallisuusympäristön muutos vaatii suorituskykyjen lisäämistä”

Sisäministeri Mari Rantanen painotti A-studion haastattelussa eilen, että droonit ovat jatkossa vain yksi asia, jolla itärajan turvallisuudesta huolehditaan.

– Itärajaa ei voi pelkästään millään droonimuurilla suojella. Kysymys on rajaturvallisuuden turvaamisesta, ja siinä tarvitaan monenlaisia erilaisia välineitä. Yksi on teknologia ja siinä droonit. Itärajaa suojataan myös valvonnalla, henkilöstöllä, partioinnilla ja esteaidalla, Rantanen sanoi.

Hän väläytteli Nato-maiden yhteistä droonien torjuntajärjestelmää Ylen Ykkösaamussa jo viime toukokuussa. Rantasen mukaan droonimuuri tarkoittaa entistä kattavampaa miehittämättömien ilma-alusten valvontajärjestelmää.

Suomi, Baltian maat ja Puola pyysivät elokuun lopussa EU-komissiolta, että se osoittaisi droonien havainnointiin ja torjuntaan lisää rahoitusta jo nykyisellä rahoituskaudella.

– En osaa sanoa, kuinka korkeaksi lopullinen summa nousee. Pitää katsoa suorituskykyjen mukaan, ja tässä halutaan vielä vahventaa miehittämättömien ilma-alusten suorituskykyä jokaisessa maassa, jotka Venäjän tai Valko-Venäjän vastaista rajaa suojelevat, Rantanen selvitti.

Miljardin euron lisäys

Rantanen on tyytyväinen siihen, että EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi viime viikolla EU-rahoitusta Venäjän rajanaapureina olevien EU-maiden rajojen suojelemiseksi.

EU-komission esityksessä EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi Suomen sisäasioiden sektorille ehdotetaan 1,6 miljardin euron rahoitusta, mikä on miljardi euroa aiempaa enemmän.

– Jos katsotaan taaksepäin edelliseen rahoituskauteen, niin turvallisuusympäristö on merkittävästi muuttunut ja Euroopassa tapahtuu ilmassa, maassa ja merellä. Se vaatii suorituskykyjen lisäämistä, ja tuo raha tulisi varmasti tarpeeseen, Rantanen sanoi ja lisäsi:

– Laitamme myös kansallisista budjeteista rahaa rajaturvallisuuteen, enkä tiedä, onko olemassa sellaista summaa, joka lopulta riittäisi. Viranomaiset ja Rajavartiolaitos tekevät sillä rahalla, joka heille osoitetaan, hyvin tehokkaasti töitä.

Itäraja pysyy yhä kiinni

Rantasen mukaan itäraja voidaan avata sellaisissa olosuhteissa, joissa Suomen kansalliseen turvallisuuteen ei kohdistu uhkaa ja välineellistetyn maahanmuuton ilmiö ei jatku rajalla.

– Toistaiseksi valitettavasti näyttää siltä, että raja pysyy kiinni. Nyt avaamisen edellytyksiä ei ole, Rantanen totesi.

Hän vieraili maanantaina EU:n sisä- ja muuttoliikeasioista vastaavan komissaari Magnus Brunnerin kanssa Suomen itärajalla, jossa he tutustuivat muun muassa rakenteilla olevaan esteaitaan.

Brunnerin mukaan droonimuuri toteutetaan kahden seuraavan vuoden aikana. Lisäksi hän kertoi, että EU:n seuraavan, vuonna 2028 alkavan EU:n pitkän aikavälin talousarvion mukaan Suomi saa muuttoliike-, raja- ja turvallisuusinvestointeihin lähes kolme kertaa enemmän rahoitusta kuin edellisellä kaudella.

Paluut kuntoon

Rantanen kertoi A-studiossa myös, millaisia neuvotteluja EU:lla on käynnissä turvapaikanhakijoiden palautuskeskusten perustamisesta EU:n ulkopuolelle.

Rantasen mukaan EU-komissio on antanut useamman asetusehdotuksen, joilla muutettaisiin muun muassa paluisiin liittyviä lainsäädäntöjä.

– EU:n sisälle pitää saada yhteiset turvapaikkasäännökset, joita nyt tehdään. Sitten ovat paluut, jotka pitää saada toimimaan. Ne eivät toimi tällä hetkellä EU:n alueella. Vain noin 20 prosenttia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista saadaan palautettua, Rantanen kertoi.

Käytännössä EU:ssa halutaan, että turvapaikanhaku ja suojelun antaminen tehdään kolmansissa maissa eli lähempänä tulijoiden lähtömaita.

– Uusia ratkaisuja tarvitaan, jotta muuttoliikepainetta saadaan vähennettyä. Heidät, joilla ei ole oikeutta jäädä, jotka syyllistyvät rikoksiin tai ovat turvallisuusuhkia Euroopassa, pitää pystyä palauttamaan. Siinä palautuskeskukset olisivat mainio väline, Rantanen sanoi.