Sisäministeri Mykkäsen mukaan työperäisillä maahanmuuttajilla kantaväestöä korkeampi työllisyysaste – vaihtoehtoista faktaa vai kirsikanpoimintaa?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja sisäministeri Kai Mykkänen keskustelivat äskettäin A-Studiossa ulkomaisen työvoiman tarpeesta Suomessa. Mykkäsen mukaan työperäisesti maahan tulleiden työllisyysaste on jopa kantaväestöä korkeampi. Onko näin? Suomen Uutiset tarkistaa sisäministerin väitteet.

Halla-aho ei kannata halpatyövoiman tuontia kehitysmaista, koska edes kaikki työssäkäyvät ihmiset eivät ole sosiaalisten tulonsiirtojen kannalta nettoveronmaksajia. Pienipalkkaisten henkilöiden osalta työperäinen maahanmuuttokin on osin sosiaaliturvaperäistä.

Halla-aho otti esille myös sen, että Suomi on pahasti epäonnistunut maahanmuuttajien integroimisessa työmarkkinoille, sillä monissa jo täällä olevissa maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on erittäin alhainen, jopa alle 20 prosenttia. Halla-aho kehotti hallitusta ulkomaisen lisätyövoiman haalimisen sijasta panostamaan mieluummin siihen, että Suomessa jo olevat maahanmuuttajat saataisiin töihin.

Sisäministeri Mykkänen vetosi siihen, että alhaisen työllisyysasteen maahanmuuttajaryhmät ovat pääosin tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina. Sen sijaan työperäisesti maahan tulleiden työllisyysaste on Mykkäsen mukaan jopa kantaväestöä korkeampi (kuuntele Yle Areenasta alkaen kohdasta 11:30).

– Työperäisesti tullaan Aasiasta, Yhdysvalloista, Venäjältäkin, ja näissä ryhmissä työllisyysaste on itse asiassa kantaväestöä korkeampi, Mykkänen sanoi.

Väite kuulosti hieman erikoiselta, sillä Tilastokeskuksen tuoreimpien, vuodelta 2016 olevien tilastojen mukaan ainoat kansallisuusryhmät, joiden työllisyysaste on suomalaisia korkeampi ovat Uzbekistan ja Nepal.

Suomen Uutiset päätti tarkistaa faktat ja kysyi sisäministeriltä, mihin tilastoihin tai lähteisiin hänen väitteensä perustuu.

Sisäministerin erityisavustaja Titta Andersson-Bohren kertoi Suomen Uutisille ministerin viitanneen Tilastokeskuksen vuoden 2014 UTH-tutkimuksen aineistoon työn takia tänne muuttaneiden osalta. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi (UTH) -tutkimuksen raportissa todetaan todellakin, että ”työn ja opiskelun takia muuttaneilla ulkomaalaistaustaisilla sekä EU-maiden kansalaisilla oli parempi työllisyysaste kuin suomalaistaustaisilla vuonna 2014 (kuvio 6.2.3)”.

 

Tutkimusta tekemässä ollut Tilastokeskuksen tutkija Hanna Sutela selvensi Suomen Uutisille tutkimusaineiston luokittelua.

– UTH-vastaajat on luokiteltu sen mukaan, minkä he itse kertovat omaksi syykseen muutolleen, Sutela vastasi.

Mykkänen viittaa siis sellaisiin henkilöihin, jotka ovat muuttaneet EU:n ulkopuolelta Suomeen siksi, että heillä on jo ollut työpaikka ja työlupa valmiina. Melkoista ”kirsikanpoimintaa”, saattaisi pohjoisamerikasta muuttanut osaaja sanoa.

UTH-tutkimuksen mukaan työn takia Suomeen muuttaneiden 20–64-vuotiaitten työllisyysaste oli 86 prosenttia (kun taas suomalaisten oli 74 prosenttia). Kaikki työn takia muuttaneet eivät siis ole enää töissä.

– Työn vuoksi muutosta on voinut kulua jo kauankin, joten haastatteluhetkellä aiemmin työssä ollut henkilö voi olla työttömänä, alkanut opiskella, perhevapaalla, työkyvyttömänä, eläkkeellä, muuten työvoiman ulkopuolella, vaikka siis alkuaikoina olikin työssä. Tämän vuoksi työllisten osuus ei tässä ryhmässä ole sataa, mutta ymmärrettävästi kyllä muiden ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaistenkin työllisyyttä korkeampi, tutkija kertoo.

Perheenjäsenet koodautuvat tutkimusaineistossa yleensä perhesyyn takia muuttaneiksi.

– Toisin sanoen työn perässä Suomeen muuttaneen miehen työtön vaimo kertonee syykseen muutolle perhesyyt, tutkija sanoo.

Jos UTH-tutkimuksen aineistoa tarkastellaan alueittain, vain virolaisilla (76 %) ja ”EU, Efta ja Pohjois-Amerikka” -ryhmällä (75 %) on korkeampi työllisyysaste kuin suomalaisilla (74 %). Edellä mainituista vain Pohjois-Amerikasta tulevat tarvitsevat työluvan tullakseen Suomeen töihin.

Mykkäsen mainitsemilla Aasiasta (68 %) ja Venäjältä (61 %) tulevilla on heikompi työllisyysaste kuin suomalaisilla, kun myös perhe- ja muiden syiden perusteella tulleet otetaan mukaan.

Mykkäsen ”vaihtoehtoiset faktat” eivät siis näytä pitävän täysin paikkaansa edes UTH-tutkimuksen aineiston puitteissa, jossa yhden tunnin työskentely haastatteluviikolla tekee ihmisestä työllistyneen. Vielä surullisemmaksi tilanne muuttuu, kun katsotaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoja , joissa työllisyyden kriteeri on tiukempi. Alla mainitut luvut vuodelta 2016 koskevat 18-64-vuotiaiden ikäryhmää.

Työssäkäyntitilaston mukaan suomalaisten työllisyysaste on 69,9 %. Tätä korkeampi osuus on vain uzbekistanilaisilla (72,4 %) ja nepalilaisilla (70,6 %). Uzbekkeja on Suomessa vain 286, joten otos ei ole kovin laaja. Nepalilaisia on Suomessa 2629, joista 1855 on töissä. A-Studion esimerkkimaahanmuuttajaksi valittu henkilö oli sattumoisin juuri nepalilainen.

Aasian ahkerina pidettyjen thaimaalaisten työllisyysaste on 42 %, eli samoilla tasoilla kiinalaisten (43 %), intialaisten (45,8 %) ja japanilaisten (46 %) kanssa. Venäläisten työllisyysaste on vieläkin huonompi: vain 36,5 %.

Kanadalaisten työllisyysaste (49,2) % voittaa yhdysvaltalaiset (41,8 %), mutta kokonaisuutena pohjoisamerikkalaisetkaan eivät näytä olevan vastaus Suomen huoltosuhteen parantamiseen. Yhdysvaltalaisia asuu Suomessa 2584 henkilöä, eli suunnilleen yhtä paljon kuin nepalilaisia, mutta USA:n kansalaisista lähes puolet on syystä tai toisesta työvoiman ulkopuolella.

Turvapaikanhakijana tulleet eivät ota työllistyäkseen

Kuten A-Studion keskustelussakin todettiin, pääosin turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden kansalaisuuksien työllisyysaste on valtavan huono. Vuoden 2016 tilastossa irakilaisia oli 7135, joista 848 oli töissä (11,9 %). Suuri turvapaikanhakija-aalto ei näy vielä näissä luvuissa.

Somalian kansalaisia oli työllisyystilastoissa 4580, joista 11 % oli töissä. Työikäisistä Somalian kansalaisista peräti 63,5 % oli työvoiman ulkopuolella.

Tilastojen valossa kaikkein huonoiten työllistyviä näyttävät olevan eritrealaiset, joita oli Suomessa 373 henkilöä, joista vain 28 oli töissä (7,5 %). Eritrealaisten määrä on vuoden 2016 jälkeen kasvanut räjähdysmäisesti, koska pääosa Suomeen Italiasta ja Kreikasta lennätetyistä EU:n taakanjakopakolaisista tulee Eritreasta. Suomen Uutiset kertoi tästä aiemmassa jutussa.