Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini (ps.) totesi iltapäivällä tiedotustilaisuudessa, että valiokunta sai tänään hyvän selostuksen ulkoministeriön vakoilukohusta. Valiokunnan jäsenet saivat esittää kysymyksiä ja niihin vastaattiin. Mutta valiokunta on yhä sitä mieltä, että selonteko olisi voitu ja pitänyt antaa jo aiemmin.

– Kanta perustuu perustuslain 97. pykälään, jonka mukaan eduskunnan valiokunnalla on yksityistä kansalaista suurempi oikeus myös salaisena pidetyn tiedon saantiin, Soini totesi tiedonannon jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

– Valiokunnan tiedon taso on nyt tältä sillä tasolla kuin sen pitää tässä asiassa olla. Selvitys jatkuu suojelupoliisin, armeijan ja ehkä puolustusministeriön kohdalla, Soini kertoo.

Hän toteaa, että tietoa olisi tarvittu jo aiemmin, kun ulkoasiainvaliokunta liikkui USA:ssa aikana, jolloin valtioiden välinen vakoilu oli tärkeä puheenaihe. Hän korosti samalla, ettei salainen tieto ole vuotanut valiokunnasta, joten sitä olisi voinut antaa. Tärkeää on myös, että tietoa saataisiin jatkossa vastaavissa tilanteissa.

Tuomioja: Ensi tieto
tammikuun lopussa

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kertoi, että Suomi sai vihjeen tietovuodosta tammikuun lopussa kolmannelta osapuolelta. Miltä, hän ei kertonut. Hän kertoi myös, ettei hallitus tiedä vielä varmasti, mitkä maat ovat syyllistyneet vakoiluun.Tietovuoto oli jatkunut noin neljän vuoden ajan, mutta ei yhtäjaksoisesti. Tekniikkaa oli vaihdeltu ja kehitelty välillä.

Hän kertoi, että vuodesta 2006 saakka oli saatu tietoon noin 40 vakoiluyritystä, joten suhtauduimme aluksi tähän niin kuin näihin muihinkin. Tieto pyrittiin rajoittamaan pieneen piiriin. Lopullisen kuvan vuodon laajuudesta he saivat vasta maaliskuun alussa. Silloin se ilmoitettiin presidentille ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiselle valiokunnalle utvalle.

Utvassa päätettiin pitää tieto yhä salassa mm. eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalta. Tietoa annettiin niille tahoille, joiden tehtäviin tieto kuului ja joilta odotettiin asiassa toimenpiteitä. Heille haluttiin antaa asiassa toimintarauha.
Tuomiojan mukaan kyseessä on erittäin hienostunut vakoiluvirus, joka ei ole julkisuudessa mainittu Red October. Tätä virusta eivät suomalaiset tietosuojayritykset tunteneet.

Lähes kaikkia EU:n
UM:itä oli vakoiltu

UM otti yhteyttä EU:iin, jolloin kävi ilmi, että lähes kaikkien maiden ulkoministeriöt olivat joutuneet samanlaisen vakoilun kohteiksi.

– Voi olla, että vieläkin on maita, jotka eivät ole huomanneet vakoilua, Tuomioja otaksui.

Yksikään maa ei ollut kertonut vakoilusta oma-aloitteisesti julkisuuteen.

– EU-yhteistyö on vielä puutteellista näissä asioissa, Tuomioja tuumaili.

Supo tutkii asiaa törkeänä vakoiluna. Tekeillä on hanke, joka tekee vastaavan vuodon uusiutumisen mahdollisimman vaikeaksi.

Veli-Pekka Leskelä