

LEHTIKUVA
Soini: Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käydään hyvä keskustelu
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta asemasta käydään lähiaikoina hyvä ja perusteellinen keskustelu. Osana kokonaisuutta on myös Suomen suhde Natoon. Näin arvioi ulkoministeri Timo Soini torstaina eduskunnan kyselytunnilla.
Entinen puolustusministeri Stefan Wallin (r.) muistutti, että perjantaina julkistetaan neljän asiantuntijan selvitys mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Wallin kysyi, millä tavalla eduskunta saadaan mukaan tähän keskusteluun.
Soini kiitti Wallinia hyvästä kysymyksestä. Hallitusohjelmassa päätettiin, että Natosta teetetään arvio. Se ei ole hallituksen, vaan asiantuntijoiden näkemys. Asiantuntijat valittiin isosta ryhmästä. Valinnassa oli mukana ulkopoliittinen johto.
– Turvallisuuspoliittinen ympäristö on haasteellinen ja siksi on hyvä käydä kiihkotta läpi kaikki nämä asiat. Uskon, että tämä raportti saa aikaan tämän keskustelun ja siitä on hyötyä isänmaalle kaikin puolin, Soini uskoi.
Suomen keskustelu kiinnostaa laajemminkin
Wallin kertoi myös Ruotsissa käytävän varsin vilkasta Nato-keskustelua varsinkin sen jälkeen, kun neljä oppositiossa olevaa porvaripuoluetta ilmoittivat yhdessä kannattavansa Natoa.
– Siellä seurataan myös Suomen Nato-raporttia ja siitä käytävää keskustelua hyvinkin tarkkaan. Tärkeintä Suomessa on kuitenkin, että omasta keskustelusta tulee hyvä ja että siitä jää jotakin käteen. Mitä hallitus toivoo tulevasta keskustelusta jäävän käteen? Wallin kysyi.
Ruotsin ja Suomen yhteistyö olennaista
Soini painotti vastauksissaan ennen kaikkea Suomen ja Ruotsin yhteistyön jatkamisen ja syventämisen suurta merkitystä.
– On erittäin arvokasta, että Suomi ja Ruotsi tiivistävät yhteistyötään. Siitä hyötyvät molemmat. Se on erinomainen pitkä linja ja sillä on Suomen kansan laaja tuki kaikissa mittauksissa, Soini vastasi.
– Myös Ruotsissa on Nato-keskustelu ryöpsähtänyt. On erittäin mielenkiintoista seurata, miten tämä asia Ruotsissa menee. On kuitenkin täysin selvää, että Suomi ja Ruotsi itse päättävät, mihin ovat menossa, jos ovat ylipäätään minnekään liittoutumassa. On hyvin tärkeää, että Ruotsin ja Suomen yhteistyö – riippumatta siitä, liittyykö siihen Nato vai ei – menee eteenpäin.
Nato-kantaa epäröivien osuus kasvanut
Carl Haglund (r.) sanoi, että on hyvä yhtyä näihin järkeviin arvioihin, jotka Soini esitti. Hän penäsi kuitenkin vielä, järjestääkö hallitus aiheesta keskustelua.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vastasi, että pian tulee monta mahdollisuutta ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, ja myös ajankohtaiskeskustelu on mahdollista järjestää.
Maanpuolustuksen suunnittelukunnan puheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) sanoi, että järjestön teettämän tutkimuksen mukaan Nato-kantaansa epäröivien osuus on noussut viime aikana, joten Nato-kannan pohjaksi tarvitaan lisää tietoa, jotta kansalaiset voivat muodosta tosiasioihin perustavan näkemyksen.
UTP-selonteko tulee kesäkuussa eduskuntaan
Erkki Tuomioja (sd.) muistutti, että Nato-selvitys on vain yksi osa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, joka tulee kesäkuussa eduskuntaan. Siksi on hyvä, että kaikki asiat tuodaan avoimina pöydälle.
Tuomioja korosti, ettei tämä ole pelkästään Nato-kysymys, vaan kyse on laajemmasta kokonaisuudesta, miten asemoimme itsemme maailmaan ja huolehdimme turvallisuudestamme. Hän kysyi, pitääkö aikataulu niin, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko tulisi eduskuntaan kesäkuussa.
– Kyllä aikataulu pitää. Hallitus tuo ulko ja turvallisuuspoliittisen selonteon kesäkuussa. Tämä, minkä Tuomioja sanoi, pitää paikkansa: tarvitsemme kokonaisvaltaisen keskustelun. Nato-arvio on asiantuntija-arvio. Hallitus antaa selonteon, josta keskustellaan täällä, ja josta ulkoasiainvaliokunta antaa mietinnön. Samoin hallitus tuo keskusteluun sisäisen turvallisuuden selonteon ja puolustusselonteon, Soini kertoi.
– Maailma on nykyään niin monimutkainen, ettei näitä voi kaikkia voi ryhtyä erottelemaan, vaan ne menevät limittäin ja lomittain. Esimerkiksi sisäinen turvallisuus, terrorismi ja tiedustelu. Tässä yhteydessä tehdään kokonaisvaltainen selvitys ja selonteko. Toivon, että tästä asiasta keskustellaan. Meillä on ollut aina erinomainen linja siitä, että on vain yksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja.
Turvallisuuspoliittinen asema monipuolistunut
Pekka Haavisto (vihr.) kysyi vielä, miten paljon Eurooppa ja Pohjoismaat ovat Soinin mielestä muuttuneet vuoden aikana turvallisuusyhteisöinä.
– Meillä on varmaan enemmän vaihtoehtoja pöydällä kuin aikaisemmin, Haavisto otaksui.
Soini vastasi, että kyllä näin on: EU on myös turvallisuusyhteisö.
– On täysin selvää, että Pariisin ja Belgian terrori-iskut aktivoivat Lissabonin sopimusta. Tämä on laukaissut sen, että mekin tässä salissa päätimme Peshmerga-joukkojen koulutuksen vahvistamista Erbilissä.
– Pohjoismaat, joiden ulkoministerit tulevat maanantaina tänne, käyvät turvallisuuspoliittista keskustelua läpi. Se on siinäkin mielessä hyödyllistä, että siellä on sekä Nato-maita että sotilasliittoon kuulumattomat Suomi ja Ruotsi, Soini totesi.
Veli-Pekka Leskelä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Lakiesitys etenee: Suomelle valmius antaa ja vastaanottaa apua avunantolausekkeen perusteella
Viikon suosituimmat

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.