Soinin päätös syntyi pitkällä kävelyllä

Te kysyitte, mikä se eilinen kävely oli. Tätä minä silloin kävelin. Se päätös syntyi silloin: tämä on minun juttuni, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kertoi hallituksen tiedotustilaisuudessa Smolnassa, miten ja milloin syntyi hänen päätöksensä ryhtyä ulkoministeriksi.

Hallitusneuvotteluiden vetäjä ja tuleva pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi vaistonneensa Soinista, mikä tämän sydäntä on kaikkein lähimpänä ja hän antoi aikaa tämän päätöksen tekemiseen.

– Timo kipuili asian kanssa aika paljon, mutta vaistosin, että tämä on hänelle se läheisin asia, Sipilä sanoi.

Soini itse sanoi, että joka on hänen toimintaansa seurannut ei valinnasta ylläty: taustalla on vuodet 2009-11 europarlamentissa ja sen jälkeen koko vaalikausi ulko- ja turvallisuusvaliokunnan puheenjohtajana.

Sipilä painotti muutenkin intohimon merkitystä tehtävien pontimena.

– On tärkeää, että jokainen henkilö olisi hallituksessa syvällä oman intohimonsa alueella, jotta hän voisi sitoutua koko neljän vuoden ajaksi tekemään suurta muutosta.

Alexander Stubb (kok.) luonnehti hallitusta jääkiekkoketjuksi:

– Sipilä on keskushyökkääjä ja Soini tulee ehkä hiukan vasemmalla. Ja minä ehkä hiukan oikeampana, Stubb heitti ja sai suosionosoitukset ja leveän virneen Soinin kasvoille.

Soini vakuutti myös, että hän aikoo tilanteen mukaan näyttää EU-kriittistäkin pintaa: eteen tulevat pian Ison-Britannian neuvottelut uudesta sopimuksesta ja tuttuja EU-parlamenttiryhmä ECM-ryhmän kavereita löytyy myös Puolasta.

Yhteistyötä tiivistetään
kaikilla suunnilla

Hallitusohjelman ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka noudattelee sitä linjausta, joka luotiin jo asiaa pohtivassa työryhmässä. Sen mukaan Ukrainan kriisin seurauksena Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt, mutta Suomi harjoittaa aktiivista ulkopolitiikkaa, vahvistaa puolustuskykyään ja tiivistää kansainvälistä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä.

Suomen yhteistyön puitteet muodostavat Pohjoismaat, Euroopan unioni myös turvallisuusyhteisönä, Nato-kumppanuus, ETYJ ja YK. Tämän lisäksi Suomi ylläpitää hyviä kahdenvälisiä suhteita muihin valtioihin.

Venäjän ja EU:n keskinäissuhteiden ja yhteistyön paraneminen vahvistaisi koko Euroopan turvallisuutta ja taloutta. Tämän yhteistyön tulee perustua kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sitoumusten kunnioittamiseen.

Venäjä on Suomen merkittävä naapuri. Suomi noudattaa Euroopan unionin yhteisiä Venäjä-linjauksia ylläpitäen myös monipuolisia kahdenvälisiä suhteita.

Kipeitä leikkauksia,
mutta palkintojakin

Tuleva hallitus lupaa Winston Churchillin sanoja lainaten verta, hikeä ja kyyneleitä, mutta ne ovat hallituksen mukaan välttämättömiä maan suunnan kääntämiseksi nousuun.

Sopeutusten pitkän aikavälin vaikutukset nousevat 4,3 miljardiin euroon. Ensi vuodeksi kaavaillaan 1,4 miljardin ja seuraavaksi vuodeksi 2,4 miljardin säästöjä. Sosiaalietuuksista säästetään pitkällä aikavälillä 920 miljoonaa, jo ensi vuonna leikataan 437 miljoonaa.

Sakkoja ja asiakasmaksuja aiotaan kerätä pitkällä aikavälillä runsaat 300 miljoonaa, ensi vuonna 240 miljoonaa.

Opetuksesta, tieteestä ja kulttuurista otetaan pitkällä aikavälillä yli 600 miljoonaa, ensi vuonna 180 miljoonaa. Suurin osa niistä tulee toisen asteen koulutuksen suuresta uudistuksesta, mutta sen lisäksi myös opintotukea leikataan.

Autovero ja
kehitysapu laskevat

Vastapainoksi myös autoveroa alennetaan 200 miljoonalla eurolla. Se halventaa keskimääräisen auton hintaa 1 600 eurolla.

Ulkoasiainministeriön alalta leikataan 300 miljoonaa euroa ja se kohdistunee suurimmaksi osaksi kehitysyhteistyöhön.

Toisen asteen ammatillista koulutusta uudistetaan poistamalla koulutuksen päällekkäisyyksiä. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen rajat poistetaan, rahoitus- ja ohjausjärjestelmät yhdistetään, lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja uudistetaan oppisopimuskoulutusta hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä.

Koulutusta uudistetaan muutenkin leikkauksista huolimatta: tavoitteena on uudistaa oppimisympäristöjä ja tietotekniikkaa niin, että suomalainen koululuokka on maailman nykyaikaisin.