Maahanmuutto haastaa jo nyt koulujen arkea erityisesti kielen näkökulmasta. Monissa kunnissa ja kaupungeissa puhutaan kymmeniä eri kieliä. Tämä vaatii opettajilta arjessa poikkeuksellista osaamista ja pedagogista taitoa, jotta opetus pysyy tavoitteellisena ja jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen, sanoo Jaana Strandman.
Oppilasmäärien väheneminen ja alueelliset erot haastavat koko koulutusjärjestelmän rakenteita, rahoitusta ja henkilöstön saatavuutta. Kyse ei ole pelkästään koulutuksesta, vaan myös Suomen kokonaisturvallisuudesta. Jos koko Suomi halutaan pitää asuttuna, on huolehdittava myös kouluverkosta ja perusopetuksen saavutettavuudesta. Koulut ovat kuntien tärkeimpiä peruspalveluja.
Koulumatkoja ei voi loputtomasti pidentää
Perusopetuslain mukaan oppilaan koulumatka saa kestää enintään 2,5 tuntia päivässä. Koulumatkoja ei siis voida loputtomasti pidentää. Siksi väestökehityksen tuomiin muutoksiin on vastattava nyt pitkäjänteisillä ja johdonmukaisilla ratkaisuilla sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla.
– Ensinnäkin kuntien välistä yhteistyötä on lisättävä. Oppilaaksiottoalueita ja koulukuljetuksia tulee tarkastella yhdessä yli kuntarajojen. Toiseksi koulujen määrää ja sijaintia on arvioitava realistisesti väestökehityksen pohjalta. Kolmanneksi etäopetusta tulee hyödyntää täydentävänä ratkaisuna esimerkiksi kielten ja uskontojen opetuksessa silloin, kun oppilasryhmät ovat pieniä. Perusopetuksen tulee jatkossakin perustua ennen kaikkea lähiopetukseen. Etäopetus voi kuitenkin toimia hyvänä täydentävänä ratkaisuna, kun sitä käytetään harkiten ja pedagogisesti perustellusti.
Alueellista eriytymistä on ehkäistävä
Samalla valtion rahoituksen tulee kohdentua alueiden eriytymisen ehkäisyyn. Koulutuksellisen tasa-arvon on säilyttävä koko maassa riippumatta siitä, asuuko oppilas kaupungissa vai maaseudulla. Myös opettajakoulutusta on kehitettävä nopeasti vastaamaan muuttuvaan todellisuuteen: opettajilta vaaditaan yhä monipuolisempaa osaamista niin kielten, kulttuurien kuin erilaisten oppimistarpeidenkin kohtaamisessa.
– Oppilasmäärien väheneminen ei näy vain peruskoulussa. Sama kehitys heijastuu tulevaisuudessa myös toisen asteen koulutukseen, korkeakouluihin ja työelämään. Siksi kysymys on lopulta laajempi: riittääkö Suomessa tulevaisuudessa koulutettua ja osaavaa työvoimaa? kysyy Strandman.
– Väestökehitys pakottaa meidät tekemään päätöksiä, mutta se antaa myös mahdollisuuden uudistaa koulutusjärjestelmää kestävällä tavalla. Nyt tarvitaan rohkeutta katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja varmistaa, että suomalainen koulutus ja osaaminen säilyvät vahvoina koko maassa.