Koulujen toimintakulttuuri on muuttunut. Turvattomuus on lisääntynyt, auktoriteetti on kadoksissa ja opettajat kokevat, ettei heillä ole riittäviä keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen. Jengiytyminen, väkivalta ja kulttuuriset ristiriidat ovat arkea monissa kouluissa, erityisesti suurissa kaupungeissa. Tätä emme maassamme halua, Jaana Strandman painottaa.
– Kodin ja koulun välinen yhteistyö on yksi koulun kulmakivistä, mutta monissa maahanmuuttajaperheissä tämä ei toteudu. Opettajankoulutus ei valmista opettajiamme kohtaamaan tilanteita, joissa vanhemmat eivät osaa suomea, eivät tunne koulun toimintatapoja tai eivät yksinkertaisesti osallistu lapsensa koulunkäyntiin. Kodin tuen puute heijastuu suoraan oppilaan oppimiseen ja hyvinvointiin, Strandman sanoo.
Moni maahanmuuttajanuori ei koe olevansa suomalainen
Suomen kielen kehittymättömyys on vakava este oppimiselle. Kun oppilas ei ymmärrä opetusta, hän jää jälkeen ja samalla koko luokan oppiminen kärsii. Erilaiset oppimistaustat, kesken perusopetuksen Suomeen saapuminen ja puutteellinen kotouttaminen luovat tilanteen, jossa opettaja joutuu toimimaan sekä kieliopettajana, sosiaalityöntekijänä että kulttuuritulkkina.
– Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja heidän huoltajiensa tulkkaus koulun ja kodin välisessä yhteistyössä on lakisääteistä. Tulkkauspalveluiden järjestämisestä vastaa kunta, ja kustannukset voivat nousta merkittäviksi erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa tulkkaustarve on jatkuvaa ja eri kieliä perusopetuksessakin useita kymmeniä, Strandman kertoo.
– Moni maahanmuuttajataustainen nuori ei koe olevansa suomalainen. Tämä identiteettikriisi voi johtaa ulkopuolisuuden tunteeseen, syrjäytymiseen ja jopa rikollisuuteen.
Suomalainen koulu kuuluu suomalaisille
Strandman haluaa palauttaa opettajan aseman ”luokan pomona” kouluun, vahvistaa opettajien asemaa ja varmistaa, että koulu on paikka oppimiselle ja sitä kautta tulevaisuuden taitojen osaamiselle.
– Meillä ei ole varaa menettää perusopetuksen perustaitojen oppimista ja elämäntaitojen harjaantumista. Koulun tulee kasvattaa, opettaa ja ohjata hyvään elämään. Suomen kielen osaamisen on oltava edellytys opetukseen osallistumiselle. Kotouttamisen on oltava velvoittavaa ja tuloksellista.
– Suomalainen koulu kuuluu suomalaisille lapsille ja niille, jotka ovat valmiita sitoutumaan elämään maassa maan tavalla. Jokaisella lapsella on oikeus oppia rauhassa, ja jokaisella opettajalla on oikeus tehdä työnsä ilman pelkoa tai kohtuuttomia vaatimuksia, Strandman päättää.