Suomalainen koulu on kriisissä – Purra kehottaa hinaamaan vaatimustasoa ylöspäin: ”Muuten lasku vain jatkuu”

Koulu on yksi tärkeimmistä maan tulevaisuutta, kansakuntamme elinvoimaa ja hyvinvointia koskevista asioista. Koulu ei vaikuta vain lapsiin, eikä se saisi kiinnostaa vain lasten vanhempia, kirjoittaa valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tuoreessa kolumnissaan.

– Miten suomalaiset lapset ja nuoret oppivat, mitä he osaavat, pystyvätkö he jatko-opiskelemaan ja tekemään työtä, miten he hallitsevat kansalaisuustaidot – näiden kysymysten vastaukset määrittävät oleellisesti yhteiskuntaa ja sen suuntaa.

– Niistä riippuu, onko Suomessa osaamista ja kansainvälistä kilpailukykyä vai ei. Toisaalta löytyykö kaikille oma paikka elämässä vai syrjäyttääkö jo koulu osan lapsista ja nuorista.

Oppimistuloksien laskulle useita syitä

Oppimistulosten laskun ja osaamisen alasajon syitä on useita, Purra kirjoittaa.

– Tärkein on yleinen vaatimustason lasku. Sormien läpi katsominen, säälinumerot. Seurauksena on raadollisimmillaan lapsia, jotka eivät osaa lukea ja laskea peruskoulusta päästessään. Yhtä lailla myös lukiokursseja, joissa pitää laskea monta vuosikurssia alempaa matematiikkaa, kun muu ei onnistu.

– Koulutyön yleinen vapaamielistyminen ja rajojen puute vahvistavat vaatimustason laskun vaikutusta. Muutoksia on laajemmin yhteiskunnassa. Paapominen, yliyksilöllistäminen, velvollisuuksien puute – ne ovat kaikki nykypäivän ilmiöitä, joiden kuvaamisesta monet suuttuvat. Totta ne silti ovat.

Opettajatkin väsyvät

Purran mukaan syynsä on myös huonoilla pedagogisilla uudistuksilla.

– Opetussuunnitelma, joka jättää osan lapsista kuin heitteille. Joka voi ideaalina olla hieno, mutta ei toimi käytännössä. Ongelmansa on liiallisissa ”digiloikissa”, kirjattomissa ja kynättömissä oppitunneissa, seinättömissä luokkahuoneissa.

– Monet opettajat väsyvät. Liian usein he toimivat, heikentyneellä auktoriteetilla, samalla terapeuttina, sosiaalihoitajana, järjestysmiehenä, kirjurina – ja tekevät myös vanhempien töitä.

Koulun ongelmien yhteydessä maahanmuuton vaikutuksiakaan ei kukaan enää voi sivuuttaa.

– Segregaatio on monilla kaupunkialueilla suurta, luokissa ja kouluissa on aivan liikaa kielipuolia, eri maista tulleita, erilaisilla osaamisilla, kulttuureilla. Oppilaspohjan voimakas heterogeenistyminen vaikuttaa monella tapaa. Maahanmuuton vaikutus heikentyneisiin pisa-tuloksiin on myös selvä. Toivottavasti Suomessa niitä ei sentään sen takia piilotella, kuten Ruotsissa päätettiin tehdä.

Koulun kanssa pitää peruuttaa

Koska syitä koulun kriisille on monia ja koska aktiivisin päätöksin tehtyjä virheitä ei oleellisilla tahoilla vielä edes myönnetä, korjaaminen on hidasta ja vaikeaa.

Vaatimustasoa ei siis voida nostaa kerralla. Mutta sitä pitäisi vakaasti hinata takaisin kohti vanhaa, Purra kirjoittaa.

– Muuten lasku vain jatkuu. Ja samalla polarisaatio, kun huiput ovat yhä enemmän huippuja, mutta todella heikkojen määrä kasvaa ja isolla massallakin menee heikommin.

– Koulun kanssa pitää peruuttaa. Peruuttaa takaisin vanhaan kouluun, joka tarjosi hyvää oppimista, hyviä tuloksia ja hyvän pohjan erilaisille jatko-opinnoille ja elämälle.