

PS ARKISTO
Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää emeritusprofessori Vesa Kanniaisen laskelmat nettoveronmaksajista – ”1 700 euroa kuussa tienaava ei maksa vuodessa 20 000 euroa veroja”
Emeritusprofessori Vesa Kanniainen kertoo Uuden Suomen blogissaan laskeneensa maahanmuuttajien ansiotulon tasoksi noin 1 700 euroa kuukaudessa, jotta tämä hyödyttäisi julkisen talouden rahoitusasemaa eli maksaisi enemmän veroja kuin saisi sosiaalietuuksia. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää Twitterissä professorin laskelmat.
Emeritusprofessori Vesa Kanniainen kirjoittaa blogissaan, että 1 700 euroa kuukaudessa tienaavan tulisi maksaa veroja 20 366 euroa vuodessa, jotta hän olisi keskimäärin nettoveronmaksaja eli maksaisi enemmän veroja kuin saisi sosiaalietuuksia.
Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salmisen mukaan on helppo nähdä, ettei 1 700 euroa kuussa tienaava maksa vuodessa 20 000 euroa veroja.
– Kanniainen itsekin kirjoittaa, että laskelman ei ole tarkoitus antaa kuvaa siitä, onko joku tietty yksilö nettomaksaja vai ei. Jos lasketaan, onko henkilö nettomaksaja, niin olisi huomioitava veroprogressio eikä olettaa, että kaikki maksavat käytännössä veroa saman verran. Kanniaisen mukaan ”nettomaksajuus” edellyttää keskimääräistä kokonaisveroastetta eli 42 %. EVAn laskelman mukaan – jossa oletettavasti veroprogressio mukana – noin 3 000/kk bruttopalkkatuloilla kokonaisveroaste on tuo 42 %, Salminen kirjoittaa.
Matalapalkkaiset maksavat vähemmän veroja
Toisin sanoen 1 700 euron kuukausitulot eivät vielä riitä tekemään kenestäkään nettoveronmaksajaa. Salmisen mukaan maksetut verot eivät progression vuoksi ole lineaarisessa suhteessa palkkatuloihin. Siksi koko veropotin jakaminen kaikille tasan ei kerro henkilön maksamista veroista. Maksettujen verojen jakauma on vahvasti oikealle vino.
– Matalapalkkaisten (maahanmuuttajien) maksamien verojen jakauma sijaitsee vasemmalla suhteessa koko väestöön. Siksi matalapalkkaisten joukossa maksettujen verojen keskiarvo ei ole tuo 20 366 e/kk, eli verokertymä on pienempi kuin koko väestössä, Salminen selittää.
Kommentti Kanniaisen laskelmaan nettomaksajista.
Yksilö ei ole vielä nettomaksaja, jos hänen bruttopalkkansa on 1 700e/kk.
Kanniaisen laskelman mukaan 1 700 e/kk tienaavan tulisi maksaa veroja 20 366 euroa vuodessa, jotta näin olisi. On helppo nähdä …https://t.co/qHXBCBFkYk— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023
… että näin ei todellisuudessa ole. Eli 1700e/kk tienaava ei maksa vuodessa veroja 20k.
Kanniainen itsekin kirjoittaa, että: "laskelman ei ole tarkoitus antaa kuvaa siitä, onko joku tietty yksilö nettomaksaja vai ei, […]".
Oma kommentti: Jos lasketaan, onko henkilö…
— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023
… nettomaksaja, niin olisi huomioitava veroprogressio, eikä olettaa, että kaikki maksavat käytännössä veroa saman verran.
Kanniaisen mukaan "nettomaksajuus" edellyttää keskimääräistä kokonaisveroastetta eli 42 %. Evan laskelman mukaan — jossa oletettavasti veroprogressio…
— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023
… mukana — noin 3 000/kk bruttopalkkatuloilla kokonaisveroaste on tuo 42 %.
Eli siihen onko tietty henkilö nettomaksaja vai ei, ei riitä vielä 1 700e/kk bruttopalkka.https://t.co/FAkBfb4DMW
— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023
Vähän "teoreettisempaa" pohdintaa lopuksi:
– Maksetut verot eivät ole lineaarisessa suhteessa palkkatuloihin (koska progressio). Siksi koko veropotin jakaminen kaikille tasan, ei kerro henkilön maksamista veroista.
– Maksettujen verojen jakauma on vahvasti oikealle vino.— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023
– Matalapalkkaisten (maahanmuuttajien) maksamien verojen jakauma sijaitsee vasemmalla vs. koko väestö.
– Siksi matalapalkkaisten joukossa maksettujen verojen keskiarvo ei ole tuo 20 366e/kk, eli verokertymä on pienempi kuin koko väestössä.— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- progressio Elinkeinoelämän valtuuskunta kokonaisveroaste nettoveronmaksajat nettomaksajat Matalapalkkainen työ maahanmuuttajat Vesa Kanniainen Samuli Salminen Suomen Perusta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra tyrmää vanhojen puolueiden selitykset työvoimapulasta: Työmarkkinoiden ongelmien syynä työn heikot kannustimet

Ministeriön tuore raportti tunnustaa tosiasiat: Ulkomaisen työvoiman houkuttelussa olennaista, että tulijat elättävät itsensä ja perheensä omilla työtuloillaan

Halla-aho: Suomella ei ole varaa rahoittaa oleskeluyhteiskuntaa – ”Hyvinvointi syntyy siitä, että työkykyisillä on työtä ja että he saavat työstään palkkaa, jolla tulee toimeen”

Ruotsi alkaa määrätietoisesti torjua matalapalkkamaahanmuuttoa – uusi hallitus kaksinkertaisti tulorajan, joka on edellytyksenä maahanpääsylle

Maahanmuutto- ja ilmastopolitiikasta esitykset valmiina – huomenna selviää, jatkuvatko hallitusneuvottelut samalla kokoonpanolla

Hallituksen kasaamisen jatko riippuu nyt RKP:n päätöksestä – tänään selviää hyväksyykö puolue hallitusneuvottelujen linjaukset maahanmuutosta ja ilmastopolitiikasta

Perussuomalaiset haluaa parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä korjata julkista taloutta – Purra: ”Tavoittelemme paikkaa vain sellaisessa hallituksessa, jossa saamme edistettyä näitä asioita”

RKP esittää muutoksia maahanmuuttopaperiin, haluaa jatkaa keskusteluja – Purra: ”Maahanmuuttoryhmän neuvottelut eivät missään nimessä enää jatku”

Yhteisymmärrys löytyi – Purra: ”Tulevaan hallituskauteen vaikuttava maahanmuuttopolitiikan kiristys ei ole muuttunut”
Viikon suosituimmat

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Kun kepun Kaikkonen sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Suomeen ei kaivata ”pummeja ja rikollisia” maahanmuuttajia – Yleä ei voinut vähempää kiinnostaa
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.

Suomen Perusta teki faktantarkistuksen valtamedian faktantarkistajille – lopputulos ei yllätä
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

Mielenterveystyötä tekevä järjestö antoi 400 000 euron pääomalainan yksityiselle ravintolayhtiölle – samaan aikaan järjestöpomo valitettelee lisäresurssien puutetta
Mieli ry:n puheenjohtaja harmitteli Helsingin Sanomille, että hallituksen säästöt vaikeuttavat järjestöjen mahdollisuutta auttaa. Samaan aikaan Mieli ry:lla on kuitenkin ollut satojen tuhansien eurojen edestä ylimääräistä rahaa yksityisen ravintolatoiminnan tukemiseen.

Näkemiin, Woke! Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock kritisoi talouselämän politisoitumista – vetää tukensa yritysaktivismilta
Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock arvostelee jyrkästi talouselämän politisoitumista ja ilmoittaa lopettavansa aktivismin tukemisen. Amerikkalainen finanssijätti kritisoi sekä demokraattien että republikaanien pyrkimyksiä ujuttaa politiikkaa eläkevarojen hallinnointiin. Yhtiön mukaan talouselämän politisoituminen uhkaa aiheuttaa lisäkustannuksia ja heikentää asiakkaiden tuottoja. Yhtiö on ilmoittanut peruneensa tuen lähes kaikelle aiemmin tukemalleen yritysaktivismille. Yli 12 000 miljardin dollarin varallisuutta hallinnoivalla BlackRockilla on globaalia poliittista valtaa omistajaohjauksen kautta. Yhtiön linjamuutos merkitsee ratkaisevaa käännettä 2020-luvun alun woke-kapitalismin hulluista vuosista.

Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.