NGO Monitor erikoistunut tutkimaan kansalaisjärjestöjen taustoja ja niiden rahoitusta. Se julkaisee julkisiin lähteisiin perustuvia raportteja sekä tietokantoja. Sen toiminta-ajatuksena on edistää läpinäkyvyyttä kansalaisjärjestöjen toiminnassa. NGO Monitorin mielestä ihmisoikeusjärjestöjä tulisi arvioida yhtä kriittisesti kuin muitakin vallankäyttäjiä, etenkin jos ne saavat julkista rahoitusta.
Suomesta ohjataan vuosittain noin viisi miljoonaa euroa kehitysyhteistyömäärärahoja kansalaisjärjestöille, jotka toimivat Israelissa ja palestiinalaisalueilla.
Raportin tarkastelemiin kehitysyhteistyömäärärahoihin ei ole laskettu mukaan YK:n alaisen palestiinalaisten pakolaisjärjestö UNRWA:n kautta maksettua tukea. Raportissa ei ole myöskään mukana EU:n kautta tapahtuvaa lisärahoitusta. Raportissa käsitellään vain suoraan tai välillisesti rahoitettuja kansalaisjärjestöjen avustushankkeita.
NGO:n raportti kritisoi eritoten rahoituksen läpinäkyvyyden puutetta ja sen epäselkeyttä. Sama järjestö voi saada tukea sekä suoraan Suomelta että epäsuorasti EU:n ja YK:n kautta.
Ihmisoikeusjärjestöt sivuuttavat tosiasioita
Länsirannalla Ramallahissa toimiva ICHR (Independent Commission for Human Rights) on saanut Suomelta ja muilta eurooppalaisilta toimijoilta vuosittain jopa yli miljoona euroa tukea. Sacksin mukaan järjestö reagoi lokakuun 7. päivän 2023 tapahtumiin julkaisemalla lausunnon, jossa se tuomitsi vain Israelin toimet ja kuvasi Hamasin hyökkäystä ”sotilasoperaationa siirtokuntia vastaan”. Se ei maininnut siviiliuhreja tai terroristijärjestö Hamasin tekemää silmitöntä väkivaltaa.
Shaun Sacks pitää tätä julkaisua esimerkkinä siitä, miten jotkut ihmisoikeusjärjestöt sivuuttavat tosiasioita ja levittävät poliittista narratiivia kansainvälisillä foorumeilla. ICHR:n aineistoa on myös käytetty ICC:n tutkinnassa Israelin johtajia vastaan, mikä tekee NGO Monitorin mukaan Suomesta epäsuorasti osallisen poliittisesti värittyneeseen oikeusprosessiin.
Al-Haq vastustaa kahden valtion mallia
Toinen NGO Monitorin tarkkailema järjestö on al-Haq. Se toimii palestiinalaisalueilla ja saa merkittävää rahoitusta muun muassa Euroopan unionilta. Apu maksetaan joko suoraan tai YK:n kehitysohjelman (UNDP) kautta. Järjestön johtaja Shawan Jabarin on kansainvälisesti tunnettu aktivisti, jolla on yhteyksiä EU:n terroristilistalla olevaan PFLP-järjestöön (Popular Front for the Liberation of Palestine). Hän on osallistunut PFLP:n tapahtumiin ja esiintynyt julkisesti järjestön tunnusten alla.
Al-Haqin ongelmallisuus ei kuitenkaan rajoitu vain sen johtohahmojen taustoihin. Tutkija Sacks korostaa, että Suomi on johdonmukaisesti sitoutunut rauhanomaiseen kahden valtion ratkaisuun, jossa Israel ja Palestiina elävät rinnakkain rauhassa ja turvassa. Tämä linjaus on toistettu niin ulkoministeriön strategiassa, hallitusohjelmissa kuin myös kansainvälisissä kannanotoissa sekä ennen että myös lokakuun 7. päivän 2023 jälkeen.
Al-Haq vastustaa kuitenkin avoimesti kahden valtion ratkaisua, joka on ollut Suomen ulkopolitiikan keskeinen tavoite vuosikymmenten ajan. Järjestö on muun muassa lähettänyt EU:lle virallisia kirjeitä, joissa se jyrkästi vastustaa neuvotteluratkaisua, joka sisältäisi edes symbolisia ”maavaihdoksia” tai kompromisseja Israelin kanssa. Al-Haqin mukaan tällaiset ratkaisut ”rikkovat palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta” ja ovat ”vastoin kansainvälistä oikeutta”.
Järjestön retoriikka ei jätä tilaa kompromisseille. Se vaatii palestiinalaishallintoa peruuttamaan Israelin tunnustamisen, pitää koko Israelin olemassaoloa kolonialistisena ja rasistisena projektina sekä vaatii kansainvälistä painostusta – ei neuvotteluja.
Lokakuun 7. päivän 2023 Hamasin hyökkäyksen aikoihin al-Haq jopa vaati EU:ta poistamaan Hamasin terroristilistalta ja edistämään PLO:n kautta pidätysmääräyksiä israelilaisille johtajille. Iskun jälkeen järjestö kuvasi tapahtumia ”palestiinalaisryhmien operaationa vastauksena Israelin rikoksiin” sivuuttaen täysin siviileihin kohdistuneen joukkomurhan.
Suomen rahoituksen ohjautuminen tällaisille järjestöille, jotka toimivat Suomen ulkopoliittisten linjausten vastaisesti, muodostaa vakavan poliittisen ristiriidan. Tukemalla al-Haqin kaltaista toimijaa Suomi antaa epäsuorasti poliittista ja taloudellista tukea toiminnalle, joka torjuu kompromissit ja vahvistaa vastakkainasettelua.
Yhteyksiä ääriliikkeisiin ei aina arvioida riittävästi
Raportissa nostetaan esiin esimerkiksi KUA (Kirkon Ulkomaanapu) ja Suomen Lähetysseura.
Esimerkiksi Palestinian Centre for Human Rights (PCHR) on saanut aiemmin tukea KUA:lta. Sen viestinnän on katsottu olleen konfliktia kärjistävää. Vaikka osa tuesta on myöhemmin lopetettu, NGO Monitor korostaa, että myös aiemman tuen vaikutuksia tulisi voida jälkikäteen arvioida kriittisesti.
Tutkija Sacks toi esiin myös huolen siitä, että kirkolliset avustusjärjestöt nauttivat Suomessa korkeaa luottamusta, mutta niiden kumppanien poliittisia agendoja ja mahdollisia yhteyksiä ääriliikkeisiin ei aina arvioida riittävän tarkasti tai läpinäkyvästi.
”KUA valitsee kumppaninsa huolella”
Suomen Uutiset pyysi KUA:lta kommentteja NGO:n raportista, jonka mukaan KUA:n tukemissa järjestöissä sekä niiden hankkeissa on tuotu esiin puolueellisia tai poliittisia näkemyksiä. Myös Kirkkojen maailmanneuvoston ekumeeninen palestiinalaisalueilla toimiva EAPPI-ohjelma on saanut kritiikkiä siitä, että sen toiminta ja (some)viestintä painottavat palestiinalaisten näkökulmaa. KUA vastaa EAPPI-vapaaehtoisten tarkkailijoiden valinnasta ja kouluttamisesta Suomessa.
Myös ohjelman vapaaehtoiset ovat osallistuneet vaikuttamistyöhön, joka on sisältänyt Israelin vastaisia kampanjoita, kuten esimerkiksi BDS (siirtokuntatuotteiden boikotti).
KUA:n viestinnästä kommentointipyyntöön vastasi viestintäpäällikkö Erik Nyström:
– KUA:n työ Israelissa ja palestiinalaisalueilla keskittyy lasten koulunkäyntiin ja psykologiseen hyvinvointiin ja tasavertaisten ihmisoikeuksien edistämiseen kaikille alueella asuville. KUA valitsee kumppaninsa huolella.
– Mikään NGO Monitorin mainitsemista järjestöistä ei tällä hetkellä ole KUA:n kumppani. Useat kansainväliset toimijat, mukaan lukien israelilaiset ex-diplomaatit ja tutkijat, ovat kyseenalaistaneet NGO Monitorin puolueettomuuden ja objektiivisuuden.
”Ei boikotoi Israelia”
– Suomen Uutisten toimittamassa NGO Monitorin raportissa on sekaisin kansainväliseen EAPPI:iin ja suomalaiseen EAPPI:iin liittyviä tai liitettyjä asioita. Pystymme kommentoimaan vain suomalaiseen EAPPI:iin ja Kirkon Ulkomaanapuun liittyviä asioita.
– EAPPI tarjoaa suojaavaa läsnäoloa haavoittuville yhteisöille ja raportoi ihmisoikeusloukkauksista. EAPPI on perustettu Jerusalemin kirkkojen johtajien pyynnöstä ja toimii paikallisten yhteisöjen sekä israelilaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. EAPPI-ohjelman vapaaehtoiset tutustuvat kenttäjaksonsa aikana monipuolisesti palestiinalaiseen ja israelilaiseen yhteiskuntaan ja historiaan.
– Kirkon Ulkomaanapu ei boikotoi Israelia emmekä osallistu tai kannusta ketään BDS-toimintaan. Ohjeistamme suomalaisia EAPPI-vapaaehtoisia, että he eivät vapaaehtoisina voi osallistua BDS-toimintaan.
– Vuonna 2012 EAPPI kampanjoi Israelin siirtokunnista peräisin olevien tuotteiden alkuperämerkinnöistä. Kampanja perustui suomalaisiin kuluttajanoikeuksiin eikä liittynyt boikotteihin tai BDS-toimintaan.
Vapaaehtoisia kehotetaan tukemaan BDS-liikettä
Pyysimme kommenttia Suomen Lähetysseuralta FELM:ltä. Esitimme kommentointipyynnössä NGO Monitorin raportin, jonka mukaan FELM sai vuonna 2023 ulkoministeriöltä 6,1 miljoonaa euroa avustusta. FELM toimii laajassa kansainvälisessä verkostossa, johon kuuluvat muun muassa Maailman kirkkojen neuvosto (WCC) ja ACT Alliance, joista molemmat ovat aktiivisia BDS-kampanjoiden tukijoita. FELM:n Lähi-idän kumppaneita ovat esimerkiksi Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilainen kirkko sekä Itä-Jerusalemin YMCA.
Israelin yhdistysrekisterin mukaan FELM myönsi vuosina 2023–2024 45 000 euroa (180 000 NIS) Baladna Arab Youth Associationille, joka julkaisi oppaan ja korttipelin, joissa kannustetaan BDS-liikkeen tukemiseen ja ohjeistetaan vapaaehtoisia toimimaan varovaisesti Israelissa. Heinäkuussa 2024 Baladna julkaisi oppaan ”Olla olemassa on vastarintaa. Opas vapaaehtoisille Palestiinaan”. Oppaassa korostetaan, että ”palestiinalaisten taistelu on vapautuksen taistelu, maan ja kansan vapauttamiseksi jatkuvasta Nakbasta, kolonisaatiosta ja apartheidista”.
Vapaaehtoisia kehotetaan tukemaan BDS-liikettä ja välttämään israelilaisia lentoyhtiöitä: ”Erittäin tehokas väkivallaton keino tukea palestiinalaisten asiaa on tukea BDS-liikettä.” Lisäksi opas neuvoo varovaisuuteen sosiaalisessa mediassa ja matkustettaessa: ”Tarkista julkiset sosiaalisen median julkaisusi… älä tuo mukanasi mitään materiaalia, joka yhdistäisi sinut Länsirannalla olemiseen.”
Helmikuussa 2023 Baladna julkaisi myös korttipelin ”Jalma”, jossa pelaajat esittävät vankeja ja jossa tavoitteena on paeta vankilasta ”Somod-korttien” avulla.
Suomen Lähetysseura: ”Edistää rauhanomaista yhteiseloa”
Kommentointipyyntöön vastasi FELM:n maajohtaja Tarmo Heikkilä:
– Suomen Lähetysseura FELM edistää rauhanomaista yhteiseloa Israelin eri väestöryhmien välillä, ja rauhankasvatustyömme mahdollistaa erilaisten lasten ja nuorten kohtaamisia, vahvistaa väkivallattomia vaikutuskeinoja ja tukee nuoria rauhanrakentajia. Vahvistamme tietoja, taitoja ja asenteita, jotka lisäävät rauhaa edistäviä ajatusmalleja.
– Työmme Israelissa ja palestiinalaisalueilla pyrkii edistämään kaikkien siellä asuvien ihmisten yhtäläisten ihmisoikeuksien toteutumista. Siksi työmme lisää myös vähemmistöjen mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään samoine oikeuksineen ja mahdollisuuksineen. Arabit ovat Israelin suurin vähemmistöryhmä kattaen noin 20 prosenttia väestöstä. Israelilainen järjestö Baladna – Association for Arab Youth (myöhemmin vain lyhyt muoto Baladna) toimii erityisesti arabinuorten parissa.
– Baladna on yksi Suomen Lähetysseuran kumppanijärjestöistä Israelissa. Paikallinen kumppanijärjestö, tässä tapauksessa Baladna, vastaa itse oman toimintansa määrittelystä, ohjaamisesta ja toteuttamisesta, linjauksista, julkaisuista sekä viranomaisvelvoitteista ja toimintansa laillisuudesta. Baladna on rekisteröitynyt ja toimii Israelin järjestölainsäädännön ja ohjeiden mukaisesti.
Rahallinen tuki Baladnalle noin 30 000 euroa vuodessa
Suomen Lähetysseuran rahallinen tai tekninen tuki ei ole kohdistunut toimittajan viittaaman julkaisun laatimiseen, eivätkä Lähetysseuran työntekijät ole osallistuneet sen tekemiseen, Heikkilä jatkaa.
– Lähetysseuran yhteistyö Baladnan kanssa kohdistuu Baladnan nuorisotalon toiminnan tukemiseen Nazaretissa, Israelissa. Rahallinen tukemme Baladnalle on vuosina 2023-2025 noin 30 000 euroa vuodessa. Suomen Lähetysseuran rahallisella tuella Baladna järjestää nuorisokeskuksessa työpajoja, tukiopetusta ja kulttuuritapahtumia. Lähetysseuran tuella katetaan myös nuorisokeskuksen henkilökunnan palkkoja, siivouskuluja ja vuokrakuluja.
– Toiminta tukee nuorten psykososiaalista hyvinvointia ja aktivoitumista vapaaehtoistyöhön yhteisöjensä hyväksi sekä vahvistaa nuorten ammattiosaamista ja työllistymismahdollisuuksia. Tällaisella nuorisokeskustoiminnalla voidaan myötävaikuttaa siihen, että nuoret eivät päädy radikalisoitumaan, ajaudu käyttämään väkivaltaa tai päädy rikollisuuden pariin etsiessään toimeentulomahdollisuuksia ja paikkaansa yhteiskunnassa. Tällä edistetään koko Israelin yhteiskunnan turvallisuutta ja vakautta.
– Lähetysseura arvioi kumppanijärjestöjään ja kumppanit Lähetysseuraa sekä tehtyä yhteistyötä säännöllisesti.
Vaikea tietää, mihin rahat lopulta päätyvät
Hyväntekeväisyysjärjestöissä valvonta perustuu omavalvontaan, joka tarkoittaa sitä, että toiminnan laadun, turvallisuuden ja lainmukaisuusvalvonnan suorittaa järjestö itse.
Teologi ja toimittaja Pasi Turunen haastatteli tutkija Sacksia valvontaan liittyvistä ongelmista helmikuussa Israelissa.
Turusen haastattelussa Sacks havainnollistaa ihmisoikeusjärjestöjen valvonnan ongelmia vertaamalla niitä sillanrakennusprojektiin, jossa kunta palkkaa insinöörit suunnittelemaan ja yrityksen rakentamaan sillan. Mikäli projekti epäonnistuu, seuraa selvitys ja mahdolliset seuraamukset. Ihmisoikeustyössä tällaista valvontaa ei ole, sillä samat järjestöt, jotka arvioivat tilanteen, saavat myös rahoituksen sen ”ratkaisemiseksi”, eikä objektiivisia mittareita tai automaattisia seuraamuksia ole. Järjestöt voivat itse määritellä ongelmat, hakea lisää rahoitusta ja raportoida tilanteen pahentuneen, mikä voi johtaa uusiin avustuksiin.
Lisäksi Sacks nostaa esiin rahoituksen kierrätyksen: vaikka Suomi tukee suoraan järjestöjä Israelissa ja palestiinalaisalueilla, osa tuesta kulkee myös EU:n ja YK:n kautta, mihin Suomi osallistuu rahoittajana. Näin samat järjestöt voivat saada rahoitusta kolmelta suunnalta – Suomelta, EU:lta ja YK:lta – mutta lopulta kaiken taustalla ovat suomalaiset veronmaksajat. Sacksin mukaan järjestelmä on niin monimutkainen, että kokonaisvalvonta on lähes mahdotonta eikä aina voida tietää, mihin suomalaisten varat lopulta päätyvät.
Avustusjärjestöjen kytkökset Hamasiin paljastuivat
Suomen Uutiset uutisoi huhtikuussa, kuinka Saksan kansallisen mediayhtiön journalistit Carl Exner ja Ahmet Şenyurt selvittivät ”Die Spur” -uutisdokumentissa, mitkä tahot ovat islamististen rakenteiden ja Hamasin propagandistien taustalla. Tutkivan journalismin dokumentti todentaa, kuinka Hamas-toimijat ovat merkittävissä rooleissa eurooppalaisissa yhdistyksissä ja kansalaisjärjestöissä.
Suomen Uutiset uutisoi huhtikuussa myös The Atlanticin haastattelemista “Lääkärit ilman rajoja” -järjestön Gazan työntekijöistä artikkelin, joka todentaa, että sekä terroristit että heidän asevarastonsa sairaaloissa olivat järjestön yleisessä tiedossa oleva vaiettu salaisuus.
The Atlanticin laaja tutkiva artikkeli perehtyi ”Lääkärit ilman rajoja” -järjestön lisäksi Amnestyn sekä Human Rights Watchin toimintaan ja kannanottoihin. Artikkelia varten haastateltiin useita järjestöjen työntekijöitä. The Atlanticin toimitus sai haltuunsa myös järjestöjen sisäisiä viestejä ja sähköposteja.
