
Riikka Purra toistaa kantansa: En kannata Palestiinan tunnustamista
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.

LEHTIKUVA
Kansanedustaja Vilhelm Junnilan mukaan Palestiinan tunnustaminen voidaan nähdä pelikorttina, jota ei kannata pelata liian aikaisessa vaiheessa. - Ei ole järkeä tehdä pelkkää poliittista tunnustusta, vaan sillä on oltava jokin laajempi päämäärä, Junnila sanoo.
Perussuomalaiset ei kannata Palestiinan tunnustamista. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että tunnustaminen ei olisi ratkaisu edelleen valitettavasti kärjistyvään tilanteeseen, vaikka moni haluaakin niin uskoa.
Ylen A-studiossa eilen vieraillut kansanedustaja Vilhelm Junnila sanoo, että keskusteluissa tunnustaminen usein kytketään niin sanottuun kahden valtion malliin – ikään kuin se toteutuisi julistuksella.
– Itse näen tilanteen eri tavalla – kuten käsittääkseni myös ulkopoliittinen johto – eli ensin on neuvoteltava akuutti tilanne eli humanitaarinen apu ja tuki sinne, missä on nyt vaikeinta.
– Ennen kuin voidaan sopia mistään muusta, on ratkaistava Hamasin asema siten, että se on hyväksyttävää paitsi Israelille myös ympärysvaltioille. Myöskään Yhdysvaltojen roolia ei voi vähätellä.
Junnilan mukaan Palestiinan tunnustaminen voidaan nähdä pelikorttina, jota ei kannata pelata liian aikaisessa vaiheessa.
– Miksi se (tunnustaminen) pelattaisiin pois käytöstä tilanteessa, jossa sillä ei voitaisi enää vaikuttaa muihin neuvottelutilanteisiin? Kahden valtion mallihan syntyy vasta sitten, kun kaikki osapuolet ovat sen hyväksyneet, ja se sisältää suhteiden normalisoinnin ympärysvaltioihin.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb vihjasi äskettäin, että isot EU-maat, kuten Ranska, saattavat tunnustaa Palestiinan lähiaikoina.
Jos tilanne tulisi ajankohtaiseksi esimerkiksi jo kesällä, Junnilan mukaan tällöin tulee tarkastella, liittyykö mukaan ehdollisuutta.
– Ei ole järkeä tehdä pelkästään poliittisesti reflektoitunutta tunnustusta, vaan sillä on oltava jokin laajempi tarkoitus, päämäärä, kuten esimerkiksi jokin prosessi, johon osapuolet sitoutuvat. Mikä esimerkiksi palestiinalaishallinnon rooli kuviossa olisi? Tällä hetkellähän sillä ei ole Gazassa minkäänlaista roolia.
– Koen vaikeaksi sen, että tunnustus tulisi pelkästään ilmoitusluontoisesti, koska mukaan on saatava muutakin, kuten esimerkiksi painetta Netanjahun hallinnolle. En myöskään usko, että Britannia tai Ranska lähtisivät julistuksenomaiseen tunnustamiseen, ellei mukana ole muita osa-alueita.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.

Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.

New Yorkin poliisi (NYPD) teki 5.3. yhdeksän pidätystä Columbian yliopistoon kuuluvassa Barnard Collegessa. Rakennukseen kohdistui samana päivänä myös pommiuhkaus. New Yorkin uutiskanava Fox 5 raportoi, että useita kymmeniä naamioituneita Palestiinaa tukevia mielenosoittajia tunkeutui yliopistoon kuuluvaan Milsteinin opetus- ja oppimiskeskukseen viime keskiviikkona noin kello 13.

ICA-kauppaketjun taatelilaatikoissa lukee "Free Palestine". Pakkaus on kuvitettu palestiinalaislipuilla ja Kalliomoskeijan kuvalla, jonka vieressä olevan kartan tarkoitus on kuvata "joelta merelle" ulottuvaa Palestiinaa, josta Israel on pyyhitty pois.

Tulitaukosopimuksen toinen Punaisen Ristin välittämä vankienvaihto tapahtui 25.1. Terroristijärjestö Hamas vapautti neljä naispanttivankia ja Israel vastineeksi 200 palestiinalaisvankia. Palestiinalaisvankien joukossa oli useita terrorismirikoksista tuomittuja. MTV Uutisten mukaan vapautettavien palestiinalaisvankien joukossa oli nimettömien lähteiden mukaan 120 vankia, jotka oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen.
Viikon suosituimmat

Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen hämmästelee Kelan hallituksen päätöstä olla ottamatta mahdollisimman aktiivista roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sosiaaliturvan väärinkäytösten kohdalla.

Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.

SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.

Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Euroopan keskuspankki vie digieuroa kohti käyttöönottoa ilman kansalaisten mandaattia. Kriitikot – mukaan lukien neljätoista Euroopan suurpankkia – varoittavat seurantainfrastruktuurista, jota mikään laki ei pysty pysyvästi rajaamaan.

Lue lisää

Lue lisää