Suojelupoliisin (Supo) mukaan asuinalueiden eriytyminen eli segregaatio voi olla uhka Suomen kansalliselle turvallisuudelle.
Segregaation vaikutukset ovat erityisen näkyviä pääkaupunkiseudulla, jossa maahanmuuttajat ovat yliedustettuina Helsingin, Espoon ja Vantaan julkisrahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Muun muassa Helsingissä kaakkois-, koillis- ja itäosien vuokrataloalueilla asuu runsaasti vieraskielisiä ja pienituloisia asukkaita.
Supon mukaan huono-osaisille asuinalueille on ominaista matala koulutus- ja tulotaso, korkea työttömyysaste, suuri vieraskielisen väestön lukumäärä ja korkea rikollisuusaste.
– Huono-osaisuuden ja ulkomaalaistaustaisen väestön keskittyminen tietyille suurten kaupunkien asuinalueille lisää katujengien synnylle ja radikalisoitumiselle altistavia tekijöitä, Supon katsauksessa todetaan.
Segregaation ei voida kuitenkaan suoraan sanoa johtavan katujengien syntyyn tai väkivaltaiseen radikalisoitumiseen, mutta huono-osaisuuden kasautuminen voi altistaa nuoria rikollisille verkostoille, Supo toteaa.
Lisäksi maahanmuuttajien keskittyminen tietyille alueille voi Supon mukaan lisätä äärioikeistolaisen väkivallan ja viharikosten riskiä.
Luottamuspula voi johtaa eriytymiseen
Asukkaiden luottamus yhteiskuntaan ja viranomaisiin on Supon mukaan heikompaa huono-osaisilla alueilla verrattuna muihin kaupunginosiin. Tämä voi ilmetä muun muassa niin, että yhteydenotto viranomaisiin koetaan vaikeammaksi ja kynnys on korkeampi.
Äärimmillään alueille voi kehittyä epävirallisia rinnakkaisrakenteita, jotka ottavat vastuun esimerkiksi turvallisuudesta. Tällaisia ilmiöitä on havaittu erityisesti Ruotsissa, jossa asuinalueiden eriytyminen on ollut voimakkaampaa verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Supo arvioi, että Suomessa alueellinen eriytyminen on yhä maltillista, vaikka sosioekonominen ja etninen eriytyminen on kasvanut joissakin suurimmissa kaupungeissa.
Muuttoliikettä tärkeää seurata
Supon mukaan asuinalueiden segregaatiota ylläpitävät ja voimistavat muun muassa alueen asuntokanta, palvelut sekä valikoiva muuttoliike.
Ulkomaalaistaustaiset ja pienituloiset asuvat usein vuokra-asuntojen keskittymissä. Suomen Perusta -ajatuspajan tilastojen mukaan esimerkiksi Helsingin Vuosaaren ja Mellunkylän vanhojen vuokra-asuntojen asukkaista yli puolet on maahanmuuttajataustaisia.
Espoossa vastaavilla alueilla, kuten Espoon keskuksessa, Soukassa ja Kilossa, maahanmuuttajataustaisten osuus on myös merkittävä. Vantaalla puolestaan Havukosken, Hakunilan, Martinlaakson ja Myyrmäen vanhojen vuokra-asuntojen asukkaista yli puolet, tai jopa enemmän, on maahanmuuttajataustaisia.
Supo korostaa, että tulevaisuudessa on tärkeää seurata, mihin kantaväestö ja maahanmuuttajat muuttavat.
– Muodostuuko joillekin alueille tiettyjen väestöryhmien erillisiä keskittymiä tai rinnakkaisyhteiskuntia, joissa rikolliset ja terroristiset verkostot sekoittuvat keskenään, Supo toteaa.
