Tule freelance-toimittajaksi Suomen Uutisiin

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

Wille Rydman: Hoivahenkilöstön kielitaito kuntoon – puutteet vaarantavat potilasturvallisuuden

Ari Koponen: Hallitus on asettanut naisten ja tyttöjen turvallisuuden etusijalle

Tynkkynen päivittelee EU:n höveliä turvapaikkapolitiikkaa: Edes terroristijärjestön kannattaminen ei ole este turvapaikan saamiselle

Mäenpää: ”Turpeen puolustaminen on turvallisuus- ja huoltovarmuusteko”

Loppu vähemmistöjen terrorille – enemmistökulttuurillakin on olemassaolon oikeus

Rintamäki: Turvallisempi Suomi ei synny päihteiden saatavuutta lisäämällä – kannabis ei ole harmiton päihde

Garedew: Kannabiksen käyttö aiheuttaa psykooseja – laillistaminen auttaisi järjestäytynyttä rikollisuutta

Suomalaisuuden Liitto: Jäävätkö suomenkieliset taas ilman edustusta kieliasiain neuvottelukunnassa?

Wille Rydman palaa ministeriksi hyvillä mielin: ”Ei ministeriksi joka päivä kysytä, vaikka tämä on toinen kerta tämän hallituskauden aikana”

Wille Rydman on uusi sosiaali- ja terveysministeri

Mohammed teki tiliä kaupungin tuetulla vuokrakämpällä – tulot jopa 2 000 euroa kuukaudessa

Maahanmuuttajien haaliminen työvoimapulaan johti 300 suomalaisen potkuihin – Lehtinen: ”Pakko kysyä, mikä järki tällaisessa toiminnassa on?”

SDP:n Tuppuraisen mielestä massasiirtolaisuus kehitysmaista on eurooppalaisten arvojen mukaista – Purra: ”Ei pysty käsittämään tuota sokeuden ja naiiviuden määrää”

Kolumni: Demarit edustavat maahanmuuttokannoillaan Euroopan vähemmistöä

Kanadan joukkoampumisesta epäilty on 18-vuotias naiseksi identifioituva mies – taustalla vakavia mielenterveysongelmia

Ministeri Kaisa Juuso eroaa tehtävästään

Antikainen: SDP kutsuu maailman jälleen kylään – maahanmuuton rajoittaminen ei demareille käy

Sääntöjen rajoja venytetään Helsingissä: Voiko uskonto oikeuttaa uima-asun käyttöön julkisessa saunassa?

Oikeus tuomitsi afganistanilaismiehen yli 10 vuodeksi vankeuteen murhan yrityksestä, raiskauksesta ja useista muista rikoksista

Antikainen: Naisille oma taksi – suora seuraus haittamaahanmuutosta

alaikäisten rikostuomiot

Viime päivien aikana Belgiassa on virinyt keskustelu rikosoikeudellisen vastuun ikärajasta Suomen tapaan. Belgiassa Flaamin oikeusministeri haluaa ainakin raiskauksien yhteydessä poistaa ikärajan. Maa järkyttyi pahoin, kun 14-vuotias tyttö surmasi itsensä tultuaan viiden teinipojan joukkoraiskaamaksi. Pojat olivat ladanneet raiskauskuvat sosiaaliseen mediaan. Aiheesta <a href="https://www.vrt.be/vrtnws/nl/2021/06/02/raadkamer-verkrachting-14-jarig-meisje/">uutisoi VRT</a>.

Joukkoraiskausepäily tuli poliisin tutkintaan tytön itsemurhan yhteydessä. Kaksi viikkoa ennen kuolemaansa tytön oli määrä tavata kaverinsa hautausmaalla. Kaveri saapui neljän muun teinipojan kanssa hautausmaalle ja järkyttävä teko sai alkunsa.
Viiden pojan ikähaitari on 14-19 ikävuotta. Kaksi täysi-ikäistä epäiltyä ei päässyt vapaaksi ennen oikeuskäsittelyä. Myös alaikäiset pojat ovat nuorisolaitoksissa.
Kuvat nettiin
Teon julmuutta lisäsi se, että pojat olivat taltioineet joukkoraiskauksen ja ladanneet teon sosiaaliseen mediaan. Pojat olivat myös huolehtineet siitä, että uhri näki kuvat.
Kuvien lataaminen nettiin on tutkinnallisessa mielessä varsin raskauttava todiste epäillystä teosta. Tutkittavaa riittää: tasa-arvoinstituutin apulaisjohtaja Liesbet Stevens huomauttaa, että Belgiassa tehdään arviolta <a href="https://www.vrt.be/vrtnws/nl/2021/06/01/liesbet-stevens/">200 joukkoraiskausta vuodessa</a>. Hän arvelee, etteivät kaikki teot tule poliisin tietoon.
Kuvat nähtyään 14-vuotias riisti itseltään hengen muutaman päivän päästä. Oikeuslaitos pohtii myös sitä, linkittyykö joukkoraiskaus, kuvien julkaisu ja itsemurha toisiinsa.
Oikeusministeri: Vastuuikäraja pois
Belgiassa halutaan liittovaltiotasolla pidentää raiskausten vankeustuomioita. Flaamin oikeusministeri Zuhal Demir haluaa myös pidempien tuomioiden lisäksi poistaa rikosvastuun suojaikärajan raiskauksissa.
&#8211; Me aiomme mahdollistaa vankeustuomiot alaikäisille, Demir sanoi viitaten raiskauksiin.
VRT:n mukaan laki ikärajan poistosta astuu voimaan perjantaina. Alaikäinen raiskaaja voitaisiin tuomita enintään seitsemäksi vuodeksi vankeuteen.

Belgiassa halutaan laskea rikosvastuullisuuden ikärajaa raiskauksissa – maa järkyttyi joukkoraiskatun 14-vuotiaan tytön itsemurhasta

Tanskassa on meneillään harvinainen murhaoikeudenkäynti viittä ruotsalaista Dödspatrullen-jengin (DP) jäsentä vastaan. Miehet ovat syytteessä kahden Shottaz-jengin jäsenen ampumisesta Kööpenhaminassa kesäkuussa 2019. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun rinkebyläisen jengin pomoa uhkaa rangaistus murhasta, kertoo Svenska Dagbladet.

Dödspatrullen från Rinkeby ja Shottaz -rikollisjengien välienselvittely ja taistelu huumereviireistä on jatkunut vuodesta 2015. Myös Shottaz-jengin juuret ovat Rinkebyn ongelmalähiössä. Murhissa ja niitä seuraavissa kostoissa on kuollut ainakin 10 jengiläistä.
Nyt Århusissa käytävässä oikeudenkäynnissä on kyse kesäkuussa 2019 Herlevissä, Kööpenhaminan kyljessä tapahtuneesta kahden Shottaz-jengiläisen kuolemaan johtaneesta väijytyksestä. Kolmas kohteena ollut henkilö onnistui pakenemaan tappajia. Viisi syytettyä ovat 18, 19, 20, 22 ja 25 -vuotiaita.
Nyt 22-vuotiaan DP-rikollispomon ura alkoi jo 15-vuotiaana ja hän saanut tuomion muun muassa törkeästä pakottamisesta sekä ase- ja huumerikoksista. Alkuvuodesta 2019 hänet tuomittiin Shottaz-jengiläisen pahoinpitelystä ja virtsaamisesta tämän kasvoille.
Syytetyt kiistävät
Todisteet <a href="https://jyllands-posten.dk/indland/politiretsvaesen/ECE12330376/anklage-svensk-konflikt-foerte-til-dobbeltdrab-i-herlev/">epäiltyjä</a> vastaan ovat vahvat, sillä mahdolliset tekijät eivät kaikessa kiireessä onnistuneet polttamaan varastettua Audi S4 -pakoautoaan. Audista löytyneissä vaatteissa ja käsineissä oli epäiltyjen dna:ta. Tavaroiden joukossa oli myös kenkäpari, jossa oli toisen surmansa saaneen verijälkiä.
Poliisi on omissa tutkimuksissaan pystynyt yhdistämään tekoon AK-47 -tyyppisen rynnäkkökiväärin sekä pistoolin. Teko tallentui myös paikallisen asukkaan ottamalle videolle. Kuvista näkyy, kuinka eräs murhaajista ampuu useampia laukauksia toista surmansa saanutta kohti. Myös pakoauto on tunnistettavissa kuvista.
Syytetyt kiistävät osallisuutensa murhiin ja ilmoittavat, että heidät on lavastettu mukaan rikokseen. Epäiltyjen pidätykseen johtaneissa tutkimuksissa on hankittu tietoja ja käytetty toimintatapoja, jotka poliisi pitää Tanskan lain sallimissa rajoissa poissa julkisuudesta. Langettava tuomio ei ole kuitenkaan kirkossa kuulutettu, sillä Tanskassa todisteketjun pitää murharikoksissa olla aukoton.
Nuoret murhaajat
Oikeudenkäynti ei ole Tanskassa harvinainen ainoastaan siksi, että kyse on kahden ulkomaalaisen murhasta, vaan myös siksi, että jengimurhat harvoin päätyvät vaikenemisen ja pelon vuoksi käräjille. Poliisi epäilee, että DP jälleen kerran käytti nuoria tappajia eliminoidakseen kilpailijoitaan tuottoisasta huumekaupasta.
&#8211; Olemme kerta toisensa jälkeen havainneet, kuinka jengi käyttää hyväkseen rikollisella urallaan eteenpäin pyrkiviä nuoria, koska nämä saavat Ruotsissa teoistaan aikuisia lyhyemmän tuomion. Heitä käytetään ääritapauksissa myös murhaajina, <a href="https://www.svd.se/dodspatrullen-i-spillror--ovanlig-rattegang-kan-bli-slutet-for-ganget">sanoo</a> Tukholman poliisin tiedusteluyksikön päällikkö Stephan Kiernan Svenska Dagbladetissa.
Tanskassa alle 21-vuotiaat rikolliset eivät saa alennusta tuomioihinsa, toisin kuin siis Ruotsissa. Tämä on tullut ilmeisenä yllätyksenä Kööpenhaminassa murhista syytetyille viidelle ruotsalaiselle, joista vain yksi oli tekohetkellä yli 21-vuotias. Nuorin jengiläisistä oli tekohetkellä vasta 17-vuotias ja häneltä pääsi poliisilähteiden mukaan itku, kun ymmärsi mitä tuleman pitää. Tanskassa murhasta tuomitaan 8-16 vuotta vankeutta. Myös elinkautinen on mahdollinen.
&#8211; Jengirikosten selvittäminen on ensiarvoisen tärkeätä oikeuslaitoksen uskottavuuden kannalta. Jokainen ratkaistu tapaus sitä paitsi vähentää uusia rikoksia, sanoo Kiernan.
Vaikenemisen kulttuuri
Murhakuulusteluissa viranomaiset kuulevat useimmiten sanat ”en kommentoi”. Täysin riippumatta siitä, onko kyseessä uhrin läheinen, todistaja tai rikoksesta epäilty. Vaikenemisen kulttuuri on tiukasti sidoksissa jengimurhiin. Puhumattomuus on poliisille ja syyttäjälle todellinen ongelma.
Tanskassa Herlevin murhaoikeudenkäynti jatkuu koko elokuun ajan. Todisteet varsinkin DP-jengin johtohahmoa vastaan ovat dna-näytteitä myöten vahvat. Koko Dödspatrullen-jengin kannalta hankalaksi saattaa muodostua se, että rikollisjärjestön johtonelikosta kaksi istuu jo Ruotsissa tuomiota huumerikoksista ja kolmas jäi elokuussa samasta syystä kiinni poliisin ratsiassa Espanjassa.
&nbsp;
&nbsp;

Rikollispomo ensimmäistä kertaa käräjillä vihollisjengiläisten murhista – ankarat tuomiot odottavat nuoria syytettyjä Tanskassa