Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Alexander Schallenberg

Eduskunnan enemmistö alkaa vähitellen kääntyä Nato-jäsenyyden edistämisen kannalle. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä linjasi osaltaan tänään oman kantansa, jonka mukaan perussuomalaisten ryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä. Perussuomalaisten Jani Mäkelä katsoo, että kun kansanedustajien enemmistö alkaa olla sitä mieltä, että Nato-asiaa pitää edistää, tarjoaa se samalla tukevan selkänojan myös valtiojohdolle.

Suomen eduskunta on vähitellen siirtymässä Nato-jäsenyyden kannalle. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä linjasi osaltaan tänään kantansa, jonka mukaan eduskuntaryhmä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-eduskuntaryhma-kannattaa-nato-jasenyyden-edistamista/">kannattaa</a> Nato-jäsenyyden edistämistä.
Perussuomalaisten kansanedustaja, eilen AlfaTV:llä vieraana ollut Jani Mäkelä sanoo itse olleensa periaatetasolla Nato-myönteinen jo 30 vuoden ajan.
&#8211; Tähän mennessä asian edistäminen ei kuitenkaan ole ollut realismia ulko- ja sisäpoliittisista syistä johtuen. Joko kansan kannatus on puuttunut, tai ulkopoliittisista syistä edistäminen ei ole ollut mahdollista. Nyt ollaan sitten lähdössä katsomaan, mikä on mahdollista ja mikä ei. Kun suuri osa kansanedustajista on sitä mieltä, että asiaa pitää edistää, on se samalla tukeva selkänoja myös valtiojohdolle.
Suomi täyttää jäsenyyden edellytykset
Mäkelä kuitenkin <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=164671188">muistuttaa</a>, että pelkkä kansanedustajien Nato-kannan ilmaiseminen ei sinänsä vielä kerro kaikkea, koska Natoon liittyminen on prosessi, jonka lopputulos ei ole yksin Suomen päätettävissä.
&#8211; Muiden Nato-jäsenmaiden tahto ratkaisee, otetaanko Suomi mukaan. Siksi hakua ennen on asioita neuvoteltava huolellisesti. Asia ei ole yksinkertainen.
Mäkelä huomauttaa, että Suomi joka tapauksessa täyttää kaikki Nato-jäsenyyden edellytykset.
&#8211; Teknisesti Suomen armeija on Nato-yhteensopiva ja meillä on yhteistoimintaa Naton kanssa. Suomi on myös menneinä vuosina huolehtinut hyvin puolustuksestaan, säilyttänyt asevelvollisuusarmeijan ja puolustukseen käytetään Naton edellyttämät noin 2 prosenttia BKT:sta. Nyt on syytä katsoa avoimin mielin, millaisen Nato-sopimuksen Suomi voisi mahdollisesti saada.
Turvallisuusselonteko lähiaikoina eduskuntaan
Hallitus on lähiaikoina, ehkä jo ensi viikolla, antamassa laaja-alaisen turvallisuusselonteon eduskunnalle. Mäkelä odottaa selonteolta ytimekkyyttä ja toivoo samalla, ettei siinä selvitettäisi tarpeettoman laveasti kokonaisturvallisuuteen liittyviä asioita, joista moneen osa-alueeseen on jo aiempina vuosina kiinnitetty huomiota.
&#8211; Kyse on nyt nimenomaan siitä, hakeeko Suomi läntisiä turvatakuita ja siksi huomio tulisi kiinnittää liittoutumiseen, joko Natoon tai liittoon kahdenvälisesti Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa, esillä olleiden vaihtoehtojen mukaan. Suurin painoarvo selonteossa tulisi olla näillä asioilla.
Päähallituspuolueiden keskustan ja SDP:n natokannat eivät vielä ole tiedossa, vaikka molemmista puolueista on nähty yksittäisten edustajien myönteisiä ulostuloja Naton suhteen.
&#8211; Hallitus ja ministerit loppupeleissä neuvottelevat asiat. Puolueiden edustajien kannat ovat nähdäkseni käymistilassa ja muuttuvat todennäköisesti positiiviseen suuntaan, Mäkelä sanoo.
Hallituspuolue vasemmistoliiton eduskuntaryhmän edustajista enemmistö on kuitenkin toistaiseksi ilmoittanut vastustavansa Natoa.
&#8211; Ollaan jännittävässä tilanteessa, alkaako hallitus repeilemään Naton vuoksi tai lähteekö joku puolue hallituksesta omille teilleen prosessin johdosta. Toisaalta hallitus pysyisi pystyssä, vaikka vasemmistoliitto sieltä lähtisikin.
Vahva oma puolustus on säilytettävä
Nato-prosessin riskit liittyvät jäsenyyden hakemisen ja jäseneksi hyväksymisen väliseen, niin sanottuun harmaaseen aikaan, koska lopullisesti turvatakuiden piirissä Suomi olisi vasta täysjäsenenä. Mäkelän mukaan ennen prosessin aloittamista tuleekin selvittää Suomen turvallisuuteen ja mahdollisiin turvatakuisiin liittyvät asiat.
Mäkelä oli äskettäin BBC:n laajalle yleisölle esitetyssä haastattelussa Suomen Nato-asiaan liittyen.
&#8211; Haastattelussa esitin koko Ison-Britannian yleisölle toiveen, että Suomessa Naton suhteen epävarmat kansalaiset haluaisivat ehkä kuulla, että ensinnäkin me olemme tervetulleita Natoon ja että meillä olisi myös jonkinlaiset turvatakuut myös neuvotteluprosessin aikana.
Kuten perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, myös Mäkelä katsoo, että Nato-jäsenyys ei olisi yksinkertainen ”taikakeino” Suomen maanpuolustukseen, vaan tavoiteltava osa Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittista palettia.
&#8211; Suomella täytyy olla edelleen oma, vahva aluepuolustukseen perustuva asevelvollisuusarmeija, koska meillä on 1 300 kilometriä rajaa Venäjän kanssa. Meidän täytyy siis pystyä puolustamaan omaa aluettamme, ja tavallaan tuoda Natoon lisää turvallisuutta. Siis vähintään meidän pitää hoitaa oma osamme turvallisuudesta, jolloin siinä päällä olisi sitten Naton turvatakuut, jos liitymme mukaan.
Venäjä paljastanut jo korttinsa
Suojelupoliisi varoitti äskettäin, että Suomessa käytävään Nato-keskusteluun saattaa sekoittua ja sitä saattaa häiritä Venäjän hybridivaikuttaminen ja muunlainen painostaminen. Mäkelä sanoo, että hän ei ole itse suuremmin huolissaan Venäjän informaatiosodan metkuista.
&#8211; Tilanne on tällä hetkellä se, että Venäjä on jo paljastanut korttinsa lähtiessään hyökkäyssotaan. Samalla Venäjän uskottavuudesta on sulanut merkittävä osa. Toisaalta ihmiset tuskin lähtisivät edes uskomaan Venäjältä tulevaa propagandaa tässä tilanteessa, koska Venäjän vaikuttaminen on nyt niin räikeätä ja esitetyt väitteet liki uskomattomia.
Mäkelä kuitenkin esittää, että konkreettisemman Venäjän häirinnän ja painostuksen, kuten mahdollisten rajaloukkausten, suhteen on syytä olla hereillä.
&#8211; Kuten tasavallan presidenttikin on avoimesti todennut, Nato-prosessiin liittyy myös riskejä. Katson kuitenkin, että joku valinta ja päätös meidän on nyt tehtävä, joko pyrimme tai emme pyri. Sitä mahdollisuutta ei enää ole, että emme tekisi mitään.
Aiempaa idänpolitiikkaa tarkasteltava kriittisesti
Suomi on mukana EU:n pakotetoimissa Venäjää kohtaan ja samalla Suomen kahdenväliset suhteet Venäjään ovat jäissä. Tilanne on tyystin erilainen kuin vielä vuoden alussa.
Mäkelä katsoo, että suomalaisessa politiikassa olisi syytä tarkastella kriittisesti Suomen aiempaa, takavuosien suhtautumista Venäjään.
&#8211; Vielä vuonna 2014 silloinen pääministeri Alexander Stubb syytti russofobiasta niitä, jotka eduskunnassa arvostelivat Fennovoiman ydinvoimahanketta, eli sinisilmäisyyttä suhteessa Venäjään on meillä ollut.
Perussuomalaisilla sen sijaan on ollut pitkään hyvin johdonmukainen suhtautuminen Venäjään.
&#8211; Perussuomalaiset on aina suhtautunut kriittisesti viisumivapauteen Venäjän kanssa sekä olemme aina nostaneet esille huolta itärajan läheisyydessä tapahtuneista maakaupoista. Itselleni se on ollut sikäli keskeinen kysymys muutenkin, koska olen kotoisin Lappeenrannasta. Perussuomalaiset aikoinaan hallituksessa ollessaan myös toivat pöydälle kaksoiskansalaisten virkakelpoisuuden rajoittamisen ja maakauppojen rajoittamisen, jotka myös saatiin läpi.
Yhteistyö Venäjän nykyhallinnon kanssa ei onnistu
Suomi ja EU pyrkivät parhaillaan eroon energiariippuvuudesta Venäjään. Mäkelä katsoo, että riippuvuutta ei katkaista hetkessä, mutta kun se tapahtuu, Venäjältä katkeavat tulohanat.
&#8211; Venäläiset ovat riippuvaisia energian myynnistä, jolloin energiakaupan loppuessa eristäytyminen tulee vain syvenemään, Mäkelä sanoo.
Hän toteaa, että Suomen ja Venäjän suhteiden normalisoituminen on kaukainen asia.
&#8211; Se vaatisi ensinnäkin Ukrainan tilanteen rauhoittumista ja sitä, että Venäjä vetäytyy valtaamiltaan alueilta. Myös hallinnon tulisi vaihtua, koska mielestäni nykyisen hallinnon kanssa yhteistyön tekeminen on mahdotonta.
&nbsp;

Mäkelä: Suomi täyttää jo nyt Nato-jäsenyyden edellytykset  -”On syytä katsoa avoimin mielin, millaisen Nato-sopimuksen Suomi voisi mahdollisesti saada”

Afganistanista odotetaan ennen näkemättömän suurta siirtolaisvyöryä Eurooppaan, vaikka osa edellisessäkin vyöryssä vuonna 2015 perusteettomasti turvapaikkaa hakeneista afgaaneista on yhä palauttamatta kotimaahansa. EU:n mahtimaat Ranska ja Saksa ovat yksimielisiä siitä, että tällä kertaa pakolaisia pitää auttaa Afganistanin lähimaissa. Samaan aikaan Suomi valmistautuu ottamaan vastaan &#8221;jopa kymmeniä tuhansia&#8221; Afganistanista tulijoita. 
Afganistanin hallituksen ennätysmäisen nopea luhistuminen ja vallan siirtyminen Talibanille on epävakauttanut koko maan. Kuten Suomen Uutiset jo viikko sitten <a href="https://www.suomenuutiset.fi/jopa-kolme-miljoonaa-afgaania-eurooppaan-avustustyontekija-ennustaa-siirtolaisvyorya/">kertoi</a>, tilanteen pelätään aiheuttavan jopa kolmen miljoonan afgaanin siirtolaisvyöryn kohti Eurooppaa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron käsitteli Afganistanin turvallisuuskriisiä televisiopuheessaan maanantaina. Macron <a href="https://www.aa.com.tr/en/asia-pacific/france-vows-to-stop-afghan-refugee-flow-with-european-mechanism/2337377">luonnehti</a> tilannetta &#8221;historialliseksi käännekohdaksi&#8221;, joka tulee aiheuttamaan valtavia haasteita lähitulevaisuudessa. Macron oli huolissaan myös siitä, että Afganistanista muodostuisi jälleen <a href="https://www.france24.com/en/france/20210816-live-french-president-macron-addresses-nation-on-afghanistan">terroristien turvapaikka</a>.
Macron korosti kuitenkin, että viime kädessä Afganistanin kohtalo on sen väestön omissa käsissä. Ranskan presidentti piti uhkana sitä, että Afganistanin epävakaus saattaa aiheuttaa hallitsemattomia siirtolaisvirtoja Eurooppaan.
&#8211; Euroopan tulee suojautua hallitsemattomilta siirtolaisvirroilta, jotka vaarantavat niiden mukana tulevat ihmiset ja edistävät kaikenlaista ihmissalakuljetusta, Macron sanoi.
<h4>Pakolaisia autettava lähialueella</h4>
Ratkaisuksi Macron ehdotti EU:n yhteistyötä Afganistanin lähialueen maiden ja kauttakulkumaiden, kuten Pakistanin, Iranin ja Turkin kanssa. Tavoitteena on auttaa lähialueen maissa olevia afgaanipakolaisia EU:n taloudellisella tuella.
Suunnitteilla on ilmeisesti saman kaltainen sopimus, jonka EU teki Turkin kanssa vuonna 2016. Tuolloin Turkki sai EU:lta kuusi miljardia euroa vastineeksi siitä, että se pyrki estämään turvapaikanhakijoiden virtaa EU-alueelle.
Ranskassa on ensi vuonna tulossa presidentinvaalit, joten Macronin lausuntoja pidettiin äärioikeiston kosiskeluna ja häntä verrattin Marine Le Peniin. Saksassa pidetään liittopäivävaalit syyskuussa, joten sielläkään poliitikot eivät enää uskalla vetää &#8221;rajat auki&#8221; -linjaa, <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008198245.html">kertoo</a> Helsingin Sanomat. Jopa liittokansleri Angela Merkel on tällä kertaa sitä mieltä, että hädänalaisia pitää auttaa Afganistanin lähiympäristössä, ei Saksassa.
Pakolaisten auttaminen mahdollisimman lähellä Afganistania näyttää siis olevan EU:n mahtimaiden yhteinen linja. Samaan aikaan Suomen sisäministeri Maria Ohisalo <a href="https://twitter.com/MariaOhisalo/status/1427636404734005249">pitää</a> tähän samaan ajatukseen pohjautuvia perussuomalaisten turvapaikkalinjauksia ”kylmäävinä.”
<h4>Turvapaikanhakijoita käytetään hybridisodan aseena</h4>
Viime vuosina on tullut entistäkin selvemmäksi, että laittomat siirtolaiset ovat hybridisodankäynnin ase, jota voidaan käyttää poliittiseen painostukseen ja kiristämiseen. Vuosi sitten keväällä Turkin ja Kreikan rajalla vallitsi <a href="https://www.suomenuutiset.fi/saksan-tiedustelupalvelu-turkin-viranomaiset-lietsoivat-vakivaltaisuuksia-kreikan-rajalla/">lähes sotatila</a>, kun Turkki yritti lähettää massoittain laittomia siirtolaisia Kreikkaan.
Toukokuussa Marokko pyrki <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ceutaan-tulvi-tuhansia-laittomia-maahanpyrkijoita-marokko-painostaa-euta-siirtolaisvyorylla/">painostamaan</a> EU:ta lähettämällä tuhansia laittomasti EU-alueelle pyrkiviä nuoria miehiä Espanjalle kuuluvaan Ceutan kaupunkiin. Toiminnan taustalla oli poliittinen kiista Länsi-Saharan alueen hallinnasta. Tuorein esimerkki turvapaikanhakijoiden käyttämisestä hybridisodan välineenä on juuri nyt meneillään Liettuan, Latvian ja Puolan rajoilla, kun Valko-Venäjä usuttaa irakilaisia pyrkimään EU-maihin.
<h4>Muureja rakennetaan</h4>
Ei siis ihme, että yhä useammat maat ovat alkaneet noudattaa Unkarin esimerkkiä pystyttämällä aitoja ja muureja rajojensa suojaksi. Liettua aikoo vetää rajalleen 500 kilometrin pituisen <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/7067e297-f4b4-4d04-9091-974dec9975a0">piikkilanka-aidan</a>. Latvia on julistanut rajalleen hätätilan.
Turkkikaan ei aio enää toimia siirtolaisvirtojen läpikulkumaana, vaan rakentaa lähes 300 kilometrin pituista muuria Iranin vastaiselle rajalleen. Muuri rakennetaan massiivisista betonielementeistä, joiden edessä on kaivanto ja piikkilankaa, kertoo uutistoimisto AFP.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
VIDEO: Turkey is building a wall along its border with Iran to prevent a new influx of refugees, mainly from Afghanistan as the Taliban take over the country. 
For now, a 5km section is under construction but Turkey is aiming to build a 295km-long wall on its Iranian border <a href="https://t.co/YJAZgUOEGa">pic.twitter.com/YJAZgUOEGa</a>
&mdash; AFP News Agency (@AFP) <a href="https://twitter.com/AFP/status/1427475605692452896?ref_src=twsrc%5Etfw">August 17, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Myös Kreikka on saanut tarpeekseen siirtolaisvyöryjen läpikulkumaana toimimisesta. Kreikan kohtalo riippuu kuitenkin pitkälti Turkin asenteesta.
&#8211; Me emme halua nähdä vuoden 2015 tapahtumia enää ikinä uudelleen, <a href="https://www.ekathimerini.com/news/1166335/afghanistan-places-eu-greece-on-alert/">sanoo</a> Kreikan maahanmuuttoministeri Notis Mitarakis.
<h4>Afgaanien palautukset pääosin keskeytetty</h4>
Edellinen suuri siirtolaisvyöry nähtiin vuonna 2015, kun yli miljoona ihmistä Lähi-idän eri maista saapui EU-alueelle hakemaan turvapaikkaa. Vuodesta 2015 lähtien yhteensä 570 000 afgaania on hakenut turvapaikkaa EU-maista.
Monien turvapaikkahakemukset on todettu perusteettomiksi, joten he odottavat käännytystä takaisin Afganistaniin. Useimmat EU-maat ovat kuitenkin keskeyttäneet palautukset Afganistaniin maan huonon turvallisuustilanteen vuoksi.
<h4>Itävalta haluaa palautuskeskuksia Afganistanin ulkopuolelle</h4>
Itävalta on yksi niistä EU-maista, jotka haluavat yhä jatkaa käännytyksiä ja karkotuksia Afganistaniin Talibanista huolimatta. Mikäli EU:n ihmisoikeussopimus ei salli palautuksia Afganistaniin, Itävallan sisäministeri Alexander Schallenberg <a href="https://www.reuters.com/world/asia-pacific/austria-calls-deportation-centres-host-afghans-near-afghanistan-2021-08-16/">ehdottaa</a> erillisten palautuskeskusten perustamista johonkin Afganistanin naapurimaista.
&#8211; Palautusten keskeyttäminen lähettäisi väärän signaalin ja rohkaisisi yhä useampia afgaaneja lähtemään kohti EU-maita, <a href="https://www.reuters.com/world/six-countries-urge-eu-not-stop-deportations-afghanistan-belgium-says-2021-08-10/">kirjoittavat</a> Itävallan, Tanskan, Belgian, Alankomaiden, Kreikan ja Saksan hallitukset EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä.
<h4>Suomessa ollaan valmiita ottamaan vastaan &#8221;jopa kymmeniä tuhansia pakolaisia&#8221;</h4>
Suomen hallitus on <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/41676edd-b243-487d-888f-82ce9956a525">päättänyt</a>, että Suomen, EU:n ja Naton palveluksessa työskennelleitä afgaaneja perheineen voidaan tuoda Suomeen. Päätös koskee yhteensä 170 henkilöä. Nyt hallituksessa pohditaan nopeinta tapaa saada nämä ihmiset Suomeen tilauslennolla. Heille tullaan myöntämään oleskelulupa automaattisesti. Siirto-operaation kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 700 000 euroa.
Maahanmuuttovirasto on valmistautunut suurempiinkin Afganistanista tuleviin pakolaismääriin. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutisen mukaan Suomi pystyy hätätapauksessa ottamaan vastaan jopa kymmeniä tuhansia pakolaisia, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12062750">kertoo</a> Yle. Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä heti vapaana toista tuhatta paikkaa.

Ranskan presidentti tekee Purrat, lausuu: ”Euroopan on suojeltava itseään siirtolaisvirroilta – Afganistanin pakolaisia autettava lähialueella”

Itävallan hallitus kieltäytyy määrätietoisesti ottamasta vastaan turvapaikanhakijoita Kreikasta. Maan eurooppaministeri pitää EU:n taakanjakojärjestelmää epäonnistuneena. 
Noin 150 kansalaisjärjestöä vaati äskettäin EU-päättäjille kohdistetussa yhteisessä vetoomuksessaan, että Kreikan leireillä olevat turvapaikanhakijat on siirrettävä muihin EU-maihin turvaan koronavirukselta. Myös Euroopan parlamentin LIBE-valiokunta on <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20200330IPR76106/refugees-in-greece-meps-demand-solidarity-warn-about-impact-of-health-crisis">kehottanut</a> jäsenmaita osoittamaan solidaarisuutta Kreikalle ottamalla vastaan sieltä siirrettäviä turvapaikanhakijoita. Painostus EU-maita kohtaan on siis kovaa.
Itävallan hallitus pysyy kuitenkin tiukasti linjallaan: maa ei aio ottaa vastaan turvapaikanhakijoita Kreikasta. Tämän kannan ovat vahvistaneet sekä ulkoministeri Alexander Schallenbergin tiedottaja että liittokansleri Sebastian Kurz, kertoo <a href="//www.krone.at/2129302">Kronen Zeitung</a> -lehti.
Ei pakollista taakanjakoa EU:hun
Eurooppaministeri Karoline Edtstadler ei halua EU:n enää ryhtyvän uuteen yritykseen pakollisen taakanjakojärjestelmän luomiseksi.
&#8211; On selvää, että pakotettu turvapaikanhakijoiden jakaminen EU:ssa on epäonnistunut, eurooppaministeri Edtstadler toteaa.
Edtstadler viittaa Euroopan unionin tuomioistuimen äskettäin antamaan päätökseen, jonka <a href="https://www.suomenuutiset.fi/saksan-afd-valtioiden-itsemaaraamisoikeutta-vahvistettava-turvapaikkapolitiikka-kuuluu-kansallisvaltioiden-paatosvaltaan/">mukaan</a> Puola, Unkari ja Tšekki rikkoivat EU:n lainsäädäntöä, kun ne vuonna 2015 kieltäytyivät ottamasta vastaan turvapaikanhakijoita Kreikasta ja Italiasta niin kutsutun ”taakanjaon” puitteissa.
Itävallan eurooppaministeri ehdottaa, että EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän tulisi tarjota jäsenmaille mahdollisuus osoittaa solidaarisuuttaan esimerkiksi antamalla taloudellista tukea tai lähettämällä Frontexin puitteissa rajavartijoita muihin jäsenmaihin, mutta EU:n ei enää kannata yrittää pakottaa jäsenmaita ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita vastoin maiden tahtoa.
Suomi ottaa vapaaehtoisesti 175 Kreikasta siirrettävää
Suomen hallitus on jo aiemmin sitoutunut ottamaan vastaan 175 turvapaikanhakijaa Kreikasta. Suomeen siirrettäville turvapaikanhakijoille tehtäisiin Kreikassa paikallisten viranomaisten toimesta koronatestit, ja siirto-operaatio toteutettaisiin rajojen avauduttua.
Perussuomalaisten <a href="https://www.suomenuutiset.fi/antikainen-miksi-hallitus-miettii-turvapaikanhakijoita-eika-keskity-suomalaisten-pelastamiseen-kriisin-keskella/">mielestä</a> hallituksen tulisi keskittyä omien kansalaistemme hyvinvoinnin ja toimeentulon varmistamiseen koronakriisin keskellä. Kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt sisäministeri Maria Ohisalon vastattavaksi asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen.

Itävallan tiukka linja: Ei pakolaisia Kreikasta – EU:n taakanjakojärjestelmä on epäonnistunut

Alexander Schallenberg

Mäkelä: Suomi täyttää jo nyt Nato-jäsenyyden edellytykset -”On syytä katsoa avoimin mielin, millaisen Nato-sopimuksen Suomi voisi mahdollisesti saada”

Ranskan presidentti tekee Purrat, lausuu: ”Euroopan on suojeltava itseään siirtolaisvirroilta – Afganistanin pakolaisia autettava lähialueella”

Itävallan tiukka linja: Ei pakolaisia Kreikasta – EU:n taakanjakojärjestelmä on epäonnistunut

Uusimmat

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025