

Montpellier, Ranska. Emmanuel Macron. Arkistokuvaa, Wikipedia.
Ranskan presidentti tekee Purrat, lausuu: ”Euroopan on suojeltava itseään siirtolaisvirroilta – Afganistanin pakolaisia autettava lähialueella”
Afganistanista odotetaan ennen näkemättömän suurta siirtolaisvyöryä Eurooppaan, vaikka osa edellisessäkin vyöryssä vuonna 2015 perusteettomasti turvapaikkaa hakeneista afgaaneista on yhä palauttamatta kotimaahansa. EU:n mahtimaat Ranska ja Saksa ovat yksimielisiä siitä, että tällä kertaa pakolaisia pitää auttaa Afganistanin lähimaissa. Samaan aikaan Suomi valmistautuu ottamaan vastaan ”jopa kymmeniä tuhansia” Afganistanista tulijoita.
Afganistanin hallituksen ennätysmäisen nopea luhistuminen ja vallan siirtyminen Talibanille on epävakauttanut koko maan. Kuten Suomen Uutiset jo viikko sitten kertoi, tilanteen pelätään aiheuttavan jopa kolmen miljoonan afgaanin siirtolaisvyöryn kohti Eurooppaa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron käsitteli Afganistanin turvallisuuskriisiä televisiopuheessaan maanantaina. Macron luonnehti tilannetta ”historialliseksi käännekohdaksi”, joka tulee aiheuttamaan valtavia haasteita lähitulevaisuudessa. Macron oli huolissaan myös siitä, että Afganistanista muodostuisi jälleen terroristien turvapaikka.
Macron korosti kuitenkin, että viime kädessä Afganistanin kohtalo on sen väestön omissa käsissä. Ranskan presidentti piti uhkana sitä, että Afganistanin epävakaus saattaa aiheuttaa hallitsemattomia siirtolaisvirtoja Eurooppaan.
– Euroopan tulee suojautua hallitsemattomilta siirtolaisvirroilta, jotka vaarantavat niiden mukana tulevat ihmiset ja edistävät kaikenlaista ihmissalakuljetusta, Macron sanoi.
Pakolaisia autettava lähialueella
Ratkaisuksi Macron ehdotti EU:n yhteistyötä Afganistanin lähialueen maiden ja kauttakulkumaiden, kuten Pakistanin, Iranin ja Turkin kanssa. Tavoitteena on auttaa lähialueen maissa olevia afgaanipakolaisia EU:n taloudellisella tuella.
Suunnitteilla on ilmeisesti saman kaltainen sopimus, jonka EU teki Turkin kanssa vuonna 2016. Tuolloin Turkki sai EU:lta kuusi miljardia euroa vastineeksi siitä, että se pyrki estämään turvapaikanhakijoiden virtaa EU-alueelle.
Ranskassa on ensi vuonna tulossa presidentinvaalit, joten Macronin lausuntoja pidettiin äärioikeiston kosiskeluna ja häntä verrattin Marine Le Peniin. Saksassa pidetään liittopäivävaalit syyskuussa, joten sielläkään poliitikot eivät enää uskalla vetää ”rajat auki” -linjaa, kertoo Helsingin Sanomat. Jopa liittokansleri Angela Merkel on tällä kertaa sitä mieltä, että hädänalaisia pitää auttaa Afganistanin lähiympäristössä, ei Saksassa.
Pakolaisten auttaminen mahdollisimman lähellä Afganistania näyttää siis olevan EU:n mahtimaiden yhteinen linja. Samaan aikaan Suomen sisäministeri Maria Ohisalo pitää tähän samaan ajatukseen pohjautuvia perussuomalaisten turvapaikkalinjauksia ”kylmäävinä.”
Turvapaikanhakijoita käytetään hybridisodan aseena
Viime vuosina on tullut entistäkin selvemmäksi, että laittomat siirtolaiset ovat hybridisodankäynnin ase, jota voidaan käyttää poliittiseen painostukseen ja kiristämiseen. Vuosi sitten keväällä Turkin ja Kreikan rajalla vallitsi lähes sotatila, kun Turkki yritti lähettää massoittain laittomia siirtolaisia Kreikkaan.
Toukokuussa Marokko pyrki painostamaan EU:ta lähettämällä tuhansia laittomasti EU-alueelle pyrkiviä nuoria miehiä Espanjalle kuuluvaan Ceutan kaupunkiin. Toiminnan taustalla oli poliittinen kiista Länsi-Saharan alueen hallinnasta. Tuorein esimerkki turvapaikanhakijoiden käyttämisestä hybridisodan välineenä on juuri nyt meneillään Liettuan, Latvian ja Puolan rajoilla, kun Valko-Venäjä usuttaa irakilaisia pyrkimään EU-maihin.
Muureja rakennetaan
Ei siis ihme, että yhä useammat maat ovat alkaneet noudattaa Unkarin esimerkkiä pystyttämällä aitoja ja muureja rajojensa suojaksi. Liettua aikoo vetää rajalleen 500 kilometrin pituisen piikkilanka-aidan. Latvia on julistanut rajalleen hätätilan.
Turkkikaan ei aio enää toimia siirtolaisvirtojen läpikulkumaana, vaan rakentaa lähes 300 kilometrin pituista muuria Iranin vastaiselle rajalleen. Muuri rakennetaan massiivisista betonielementeistä, joiden edessä on kaivanto ja piikkilankaa, kertoo uutistoimisto AFP.
VIDEO: Turkey is building a wall along its border with Iran to prevent a new influx of refugees, mainly from Afghanistan as the Taliban take over the country.
For now, a 5km section is under construction but Turkey is aiming to build a 295km-long wall on its Iranian border pic.twitter.com/YJAZgUOEGa
— AFP News Agency (@AFP) August 17, 2021
Myös Kreikka on saanut tarpeekseen siirtolaisvyöryjen läpikulkumaana toimimisesta. Kreikan kohtalo riippuu kuitenkin pitkälti Turkin asenteesta.
– Me emme halua nähdä vuoden 2015 tapahtumia enää ikinä uudelleen, sanoo Kreikan maahanmuuttoministeri Notis Mitarakis.
Afgaanien palautukset pääosin keskeytetty
Edellinen suuri siirtolaisvyöry nähtiin vuonna 2015, kun yli miljoona ihmistä Lähi-idän eri maista saapui EU-alueelle hakemaan turvapaikkaa. Vuodesta 2015 lähtien yhteensä 570 000 afgaania on hakenut turvapaikkaa EU-maista.
Monien turvapaikkahakemukset on todettu perusteettomiksi, joten he odottavat käännytystä takaisin Afganistaniin. Useimmat EU-maat ovat kuitenkin keskeyttäneet palautukset Afganistaniin maan huonon turvallisuustilanteen vuoksi.
Itävalta haluaa palautuskeskuksia Afganistanin ulkopuolelle
Itävalta on yksi niistä EU-maista, jotka haluavat yhä jatkaa käännytyksiä ja karkotuksia Afganistaniin Talibanista huolimatta. Mikäli EU:n ihmisoikeussopimus ei salli palautuksia Afganistaniin, Itävallan sisäministeri Alexander Schallenberg ehdottaa erillisten palautuskeskusten perustamista johonkin Afganistanin naapurimaista.
– Palautusten keskeyttäminen lähettäisi väärän signaalin ja rohkaisisi yhä useampia afgaaneja lähtemään kohti EU-maita, kirjoittavat Itävallan, Tanskan, Belgian, Alankomaiden, Kreikan ja Saksan hallitukset EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä.
Suomessa ollaan valmiita ottamaan vastaan ”jopa kymmeniä tuhansia pakolaisia”
Suomen hallitus on päättänyt, että Suomen, EU:n ja Naton palveluksessa työskennelleitä afgaaneja perheineen voidaan tuoda Suomeen. Päätös koskee yhteensä 170 henkilöä. Nyt hallituksessa pohditaan nopeinta tapaa saada nämä ihmiset Suomeen tilauslennolla. Heille tullaan myöntämään oleskelulupa automaattisesti. Siirto-operaation kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 700 000 euroa.
Maahanmuuttovirasto on valmistautunut suurempiinkin Afganistanista tuleviin pakolaismääriin. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutisen mukaan Suomi pystyy hätätapauksessa ottamaan vastaan jopa kymmeniä tuhansia pakolaisia, kertoo Yle. Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä heti vapaana toista tuhatta paikkaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Pekka Nuutinen hybridisota Notis Mitarakis Alexander Schallenberg Liettua Valko-Venäjä laiton siirtolaisuus Latvia Pakistan Iran Maria Ohisalo Marokko Emmanuel Macron Maahanmuuttovirasto Puola Vastaanottokeskukset Marine Le Pen Angela Merkel Turvapaikanhakijat Turkki Afganistan pakolaiset Ranska Saksa Kreikka EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra tyrmää sisäministeri Ohisalon esityksen: Muutaman sadan ihmisen pyörittely pakolaiskiintiössä on tekopyhää itsekorostusta

Liettuan sisäministeriö: Valko-Venäjän viranomaiset työnsivät siirtolaisia Liettuaan ja astuivat itsekin Liettuan puolelle

Itävaltakin Purran linjalle: ”Ei enää ainuttakaan pakolaista Afganistanista”

Afgaanit istuvat rajalla – puolalaiset vastustavat pakolaisten ottamista ja kannattavat raja-aidan rakentamista

Latvian sisäministeri: EU:n on suojattava ulkorajansa ja estettävä jokainen laiton rajanylitys

Afganistanin kaaos näkyy jo Euroopassa: Tuhannet laittomat maahanmuuttajat pyrkivät kanaalin yli Englantiin

Suomen kansalainen pidätetty Puolassa laittoman maahantulon järjestämisestä

BBC: Tanskassa ei-länsimaalaisille maahanmuuttajille työvelvoitteita sosiaaliturvan piirissä pysymiseksi

Itävallan vapauspuolue haluaa ”Euroopan linnoituksen” suojelemaan naisia ja lapsia
Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Oikeusministeri Leena Meri järkyttyi: Näin monella turvapaikan saaneella on rikostausta
Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














