

Montpellier, Ranska. Emmanuel Macron. Arkistokuvaa, Wikipedia.
Ranskan presidentti tekee Purrat, lausuu: ”Euroopan on suojeltava itseään siirtolaisvirroilta – Afganistanin pakolaisia autettava lähialueella”
Afganistanista odotetaan ennen näkemättömän suurta siirtolaisvyöryä Eurooppaan, vaikka osa edellisessäkin vyöryssä vuonna 2015 perusteettomasti turvapaikkaa hakeneista afgaaneista on yhä palauttamatta kotimaahansa. EU:n mahtimaat Ranska ja Saksa ovat yksimielisiä siitä, että tällä kertaa pakolaisia pitää auttaa Afganistanin lähimaissa. Samaan aikaan Suomi valmistautuu ottamaan vastaan ”jopa kymmeniä tuhansia” Afganistanista tulijoita.
Afganistanin hallituksen ennätysmäisen nopea luhistuminen ja vallan siirtyminen Talibanille on epävakauttanut koko maan. Kuten Suomen Uutiset jo viikko sitten kertoi, tilanteen pelätään aiheuttavan jopa kolmen miljoonan afgaanin siirtolaisvyöryn kohti Eurooppaa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron käsitteli Afganistanin turvallisuuskriisiä televisiopuheessaan maanantaina. Macron luonnehti tilannetta ”historialliseksi käännekohdaksi”, joka tulee aiheuttamaan valtavia haasteita lähitulevaisuudessa. Macron oli huolissaan myös siitä, että Afganistanista muodostuisi jälleen terroristien turvapaikka.
Macron korosti kuitenkin, että viime kädessä Afganistanin kohtalo on sen väestön omissa käsissä. Ranskan presidentti piti uhkana sitä, että Afganistanin epävakaus saattaa aiheuttaa hallitsemattomia siirtolaisvirtoja Eurooppaan.
– Euroopan tulee suojautua hallitsemattomilta siirtolaisvirroilta, jotka vaarantavat niiden mukana tulevat ihmiset ja edistävät kaikenlaista ihmissalakuljetusta, Macron sanoi.
Pakolaisia autettava lähialueella
Ratkaisuksi Macron ehdotti EU:n yhteistyötä Afganistanin lähialueen maiden ja kauttakulkumaiden, kuten Pakistanin, Iranin ja Turkin kanssa. Tavoitteena on auttaa lähialueen maissa olevia afgaanipakolaisia EU:n taloudellisella tuella.
Suunnitteilla on ilmeisesti saman kaltainen sopimus, jonka EU teki Turkin kanssa vuonna 2016. Tuolloin Turkki sai EU:lta kuusi miljardia euroa vastineeksi siitä, että se pyrki estämään turvapaikanhakijoiden virtaa EU-alueelle.
Ranskassa on ensi vuonna tulossa presidentinvaalit, joten Macronin lausuntoja pidettiin äärioikeiston kosiskeluna ja häntä verrattin Marine Le Peniin. Saksassa pidetään liittopäivävaalit syyskuussa, joten sielläkään poliitikot eivät enää uskalla vetää ”rajat auki” -linjaa, kertoo Helsingin Sanomat. Jopa liittokansleri Angela Merkel on tällä kertaa sitä mieltä, että hädänalaisia pitää auttaa Afganistanin lähiympäristössä, ei Saksassa.
Pakolaisten auttaminen mahdollisimman lähellä Afganistania näyttää siis olevan EU:n mahtimaiden yhteinen linja. Samaan aikaan Suomen sisäministeri Maria Ohisalo pitää tähän samaan ajatukseen pohjautuvia perussuomalaisten turvapaikkalinjauksia ”kylmäävinä.”
Turvapaikanhakijoita käytetään hybridisodan aseena
Viime vuosina on tullut entistäkin selvemmäksi, että laittomat siirtolaiset ovat hybridisodankäynnin ase, jota voidaan käyttää poliittiseen painostukseen ja kiristämiseen. Vuosi sitten keväällä Turkin ja Kreikan rajalla vallitsi lähes sotatila, kun Turkki yritti lähettää massoittain laittomia siirtolaisia Kreikkaan.
Toukokuussa Marokko pyrki painostamaan EU:ta lähettämällä tuhansia laittomasti EU-alueelle pyrkiviä nuoria miehiä Espanjalle kuuluvaan Ceutan kaupunkiin. Toiminnan taustalla oli poliittinen kiista Länsi-Saharan alueen hallinnasta. Tuorein esimerkki turvapaikanhakijoiden käyttämisestä hybridisodan välineenä on juuri nyt meneillään Liettuan, Latvian ja Puolan rajoilla, kun Valko-Venäjä usuttaa irakilaisia pyrkimään EU-maihin.
Muureja rakennetaan
Ei siis ihme, että yhä useammat maat ovat alkaneet noudattaa Unkarin esimerkkiä pystyttämällä aitoja ja muureja rajojensa suojaksi. Liettua aikoo vetää rajalleen 500 kilometrin pituisen piikkilanka-aidan. Latvia on julistanut rajalleen hätätilan.
Turkkikaan ei aio enää toimia siirtolaisvirtojen läpikulkumaana, vaan rakentaa lähes 300 kilometrin pituista muuria Iranin vastaiselle rajalleen. Muuri rakennetaan massiivisista betonielementeistä, joiden edessä on kaivanto ja piikkilankaa, kertoo uutistoimisto AFP.
VIDEO: Turkey is building a wall along its border with Iran to prevent a new influx of refugees, mainly from Afghanistan as the Taliban take over the country.
For now, a 5km section is under construction but Turkey is aiming to build a 295km-long wall on its Iranian border pic.twitter.com/YJAZgUOEGa
— AFP News Agency (@AFP) August 17, 2021
Myös Kreikka on saanut tarpeekseen siirtolaisvyöryjen läpikulkumaana toimimisesta. Kreikan kohtalo riippuu kuitenkin pitkälti Turkin asenteesta.
– Me emme halua nähdä vuoden 2015 tapahtumia enää ikinä uudelleen, sanoo Kreikan maahanmuuttoministeri Notis Mitarakis.
Afgaanien palautukset pääosin keskeytetty
Edellinen suuri siirtolaisvyöry nähtiin vuonna 2015, kun yli miljoona ihmistä Lähi-idän eri maista saapui EU-alueelle hakemaan turvapaikkaa. Vuodesta 2015 lähtien yhteensä 570 000 afgaania on hakenut turvapaikkaa EU-maista.
Monien turvapaikkahakemukset on todettu perusteettomiksi, joten he odottavat käännytystä takaisin Afganistaniin. Useimmat EU-maat ovat kuitenkin keskeyttäneet palautukset Afganistaniin maan huonon turvallisuustilanteen vuoksi.
Itävalta haluaa palautuskeskuksia Afganistanin ulkopuolelle
Itävalta on yksi niistä EU-maista, jotka haluavat yhä jatkaa käännytyksiä ja karkotuksia Afganistaniin Talibanista huolimatta. Mikäli EU:n ihmisoikeussopimus ei salli palautuksia Afganistaniin, Itävallan sisäministeri Alexander Schallenberg ehdottaa erillisten palautuskeskusten perustamista johonkin Afganistanin naapurimaista.
– Palautusten keskeyttäminen lähettäisi väärän signaalin ja rohkaisisi yhä useampia afgaaneja lähtemään kohti EU-maita, kirjoittavat Itävallan, Tanskan, Belgian, Alankomaiden, Kreikan ja Saksan hallitukset EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä.
Suomessa ollaan valmiita ottamaan vastaan ”jopa kymmeniä tuhansia pakolaisia”
Suomen hallitus on päättänyt, että Suomen, EU:n ja Naton palveluksessa työskennelleitä afgaaneja perheineen voidaan tuoda Suomeen. Päätös koskee yhteensä 170 henkilöä. Nyt hallituksessa pohditaan nopeinta tapaa saada nämä ihmiset Suomeen tilauslennolla. Heille tullaan myöntämään oleskelulupa automaattisesti. Siirto-operaation kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 700 000 euroa.
Maahanmuuttovirasto on valmistautunut suurempiinkin Afganistanista tuleviin pakolaismääriin. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutisen mukaan Suomi pystyy hätätapauksessa ottamaan vastaan jopa kymmeniä tuhansia pakolaisia, kertoo Yle. Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä heti vapaana toista tuhatta paikkaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Pekka Nuutinen hybridisota Notis Mitarakis Alexander Schallenberg Liettua Valko-Venäjä laiton siirtolaisuus Latvia Pakistan Iran Maria Ohisalo Marokko Emmanuel Macron Maahanmuuttovirasto Puola Vastaanottokeskukset Marine Le Pen Angela Merkel Turvapaikanhakijat Turkki Afganistan pakolaiset Ranska Saksa Kreikka EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra tyrmää sisäministeri Ohisalon esityksen: Muutaman sadan ihmisen pyörittely pakolaiskiintiössä on tekopyhää itsekorostusta

Liettuan sisäministeriö: Valko-Venäjän viranomaiset työnsivät siirtolaisia Liettuaan ja astuivat itsekin Liettuan puolelle

Itävaltakin Purran linjalle: ”Ei enää ainuttakaan pakolaista Afganistanista”

Afgaanit istuvat rajalla – puolalaiset vastustavat pakolaisten ottamista ja kannattavat raja-aidan rakentamista

Latvian sisäministeri: EU:n on suojattava ulkorajansa ja estettävä jokainen laiton rajanylitys

Afganistanin kaaos näkyy jo Euroopassa: Tuhannet laittomat maahanmuuttajat pyrkivät kanaalin yli Englantiin

Suomen kansalainen pidätetty Puolassa laittoman maahantulon järjestämisestä

BBC: Tanskassa ei-länsimaalaisille maahanmuuttajille työvelvoitteita sosiaaliturvan piirissä pysymiseksi

Itävallan vapauspuolue haluaa ”Euroopan linnoituksen” suojelemaan naisia ja lapsia
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Festariesiintyjä huusi kuolemaa israelilaisille – brittiyleisö huusi innoissaan mukana
Glastonburyn festivaaleilla rap-esiintyjä huusi kuolemaa israelilaisille ja toivoi Allahin nimissä Palestiinan vapautuvan. Pääministeri ja monet muut poliitikot ovat tuominneet vihapuheen. BBC myöntää rikkoneensa omia vihapuheen vastaisia ohjeitaan lähettäessään keikan suorana lähetyksenä. Rap-duon Yhdysvaltain kiertue peruuntuu, koska heidän viisuminsa peruutettiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää