Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on esitetty jo kolmen viikon ajan erikoista näytelmää, kun kolmisenkymmentä laitonta maahantuloa yrittänyttä afganistanilaista istuu raja-alueella puolalaisten ja valkovenäläisten rajavartijoiden muodostamien ihmismuurien välissä. Tilanne ei ole saanut puolalaisten mieliä heltymään siirtolaisten hädälle, vaan lähes puolet puolalaisista kannattaa aidan rakentamista rajan suojaksi.

Puola aikoo rakentaa raja-aidan Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen. Mailla on noin 400 kilometriä yhteistä maarajaa, josta 150 kilometriä on jo katettu piikkilangalla, kertoo BBC. Rajalla on 900 sotilasta rajavartijoiden apuna rakentamassa esteitä.

Hallituksen ilmoituksen mukaan lähes kaksi tuhatta siirtolaista on yrittänyt päästä Valko-Venäjältä Puolaan elokuun aikana. Näistä 1175 on pikakäännytetty ja 760 otettu vastaanottokeskuksiin.

Pattitilanne rajalla

Usnarz Górnyn pikkukylän lähellä Puolan koillisrajalla 32 afganistanilaista on ollut jumissa puolalaisten ja valkovenäläisten rajavartijoiden välissä jo kolmen viikon ajan. Puolalaiset rajavartijat eivät päästä heitä Puolaan ja valkovenäläiset rajavartijat yrittävät estää heitä palaamassa Valko-Venäjälle. Sään kylmeneminen ja sateet ovat pahentaneet rajalle leiriytyneiden siirtolaisten tilannetta, kertoo puolalaislehti.

Tilanteen jatkuttua kaksi viikkoa, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti, että Puolan ja Latvian – jossa on vastaavanlainen tilanne – on autettava ulkorajalleen jääneitä ihmisiä. EIT:n mukaan jumissa oleville ihmisille on toimitettava ruokaa, vettä, vaatteita, terveydenhoitoa ja telttoja. Näin on myös tehty.

EIT ei kuitenkaan määrännyt, että maiden pitäisi päästää rajalla olevat siirtolaiset rajan yli turvapaikanhakijoina, joten pattitilanne jatkuu. Puolan rajavartiosto julkaisi äskettäin Twitterissä videon, jossa rajalla telttailevat afganistanilaiset saavat lämmintä ruokaa valkovenäläisiltä rajavartijoilta.

Puolalaiset vastustavat pakolaisten ottamista

Äskettäin toteutetussa mielipidekyselyssä 55 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Puolan ei pidä ottaa vastaan siirtolaisia ja pakolaisia, kertoo nettilehti Notes from Poland. Raja-aidan rakentamista Valko-Venäjän vastaiselle rajalle kannatti 47 prosenttia vastanneista.

Ennen tämän kertaisen pakolaiskriisin alkamista puolalaisten suhtautuminen pakolaisten vastaanottamiseen oli huomattavasti myönteisempää. Tämä siitäkin huolimatta, että Puolaan on viime vuosina suuntautunut ennen näkemättömän suuri siirtolaisaalto pääasiassa Ukrainasta. Pelkästään vuonna 2019 Puola myönsi oleskeluluvan 600 000 ukrainalaiselle.

Raja-aita saa kannatusta myös Liettuassa

Joka kolmas liettualainen kannattaa raja-aidan rakentamista laittomien rajanylitysten lopettamiseksi, kertoo Liettuan yleisradio. Liettuan hallitus onkin jo käynnistänyt raja-aidan rakennustyöt, joihin on varattu 152 miljoonaa euroa.

Muita liettualaisten kannattamia toimenpiteitä olivat Irakin painostaminen lopettamaan lennot Minskiin, vapaaehtoisen kotiinpaluun korvaukset siirtolaisille ja siirtolaisten lähettäminen edelleen muihin EU-maihin. Vain kolme prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Liettuan on otettava pakolaiset vastaan ja laadittava suunnitelma heidän kotouttamisekseen.

Turvapaikkapolitiikka yhä levällään

Euroopan komissio suhtautuu nyt paljon ymmärtäväisemmin rajavalvonnan lisäämiseen kuin vielä muutama vuosi sitten. Kuten Suomen Uutiset äskettäin kertoi, EU suorastaan kehuu raja-aitoja rakentavia reunavaltioitaan, siinä missä Unkari sai edellisen turvapaikanhakijakriisin aikana samasta toiminnasta pelkkiä moitteita.

Jopa Yle myöntää, että EU:n turvapaikkapolitiikka on yhä aivan levällään, vaikka kuusi vuotta on kulunut ja lukuisia neuvotteluja on käyty. Ulkorajavalvonnan vahvistaminen raja-aitoja rakentamalla on ainoa käytännön toimenpide, jolla laittomia maahantuloja on pyritty suitsimaan.

EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta käydään neuvotteluja koko ajan. Ylen mukaan Suomi suhtautuu nihkeästi Euroopan komission ehdotukseen nopeutetusta käsittelystä. Nopeutetussa käsittelyssä turvapaikanhakija olisi sijoitettuna vastaanottokeskukseen lähelle ulkorajaa, eikä hän saisi liikkua vapaasti.

Huhtasaari: Rajakäännytykset käyttöön pikaisesti

Nopeutettua käsittelyä sovellettaisiin tietyistä lähtömaista tuleviin turvapaikanhakijoihin, ja se kestäisi korkeintaan 12 viikkoa. Suomen sisäministeriön neuvotteleva virkamies Katri Niskanen on Ylen mukaan huolestunut siitä, että ”hakija leimataan palautettavaksi jo etukäteen”.

Euroopan parlamentin jäsen Laura Huhtasaari on aivan toista mieltä. Huhtasaari jätti viime viikolla Euroopan neuvoston vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän esittää rajakäännytysten käyttöönottoa kaikilla Euroopan unionin ulkorajoilla ja fyysisten rajaesteiden vahvistamista laittoman maahanmuuton torjumiseksi.

SUOMEN UUTISET

Tulosta

Tagit