

Suuri joukko siirtolaisia odottaa Liettuassa pääsyä muualle Eurooppaan. / LEHTIKUVA
Komissio kehuu nyt rajamuureja rakentavia reunavaltioitaan – Unkari sai aikanaan samasta toiminnasta roimat torut
Kreikka, Liettua ja Puola ovat joko rakentaneet tai rakentamassa raja-aitoja EU:n ulkorajoille. Syynä on hallitsematon ja laiton siirtolaisuus. Laittomia rajanylityksiä padonneita EU-maita kohdellaan kuitenkin eri tavoin.
Puola aikoo rakentaa raja-aidan Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen Liettuan tavoin. Euroopan komissio suhtautuu nyt paljon ymmärtäväisemmin rajavalvonnan lisäämiseen kuin vielä muutama vuosi sitten.
Komission sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson kertoi, että Liettuan raja-aita voisi olla ihan hyvä ajatus. Puola ja Liettua ravistelevat komissiota ymmärtämään, että laittomilla rajanylityksillä halutaan painostaa ja kiristää unionia. Viesti on alkanut mennä perille.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kehui Kreikan tehostettua rajavalvontaa todeten alkuvuonna 2020 Kreikan olevan EU:n ”kilpi”, minkä hän ilmaisi vieläpä kreikaksi. Laittoman siirtolaisuuden kriisin räjähdettyä käsiin vuonna 2015 komission ymmärrys aiheesta oli varsin rajallisempi.
Unkarille sapiskaa
Vuosina 2015-16 komissio suhtautui rajamuureihin hyvin penseästi. Komissio riiteli Unkarin kanssa maan tehostettua merkittävästi rajavalvontaansa. Vuonna 2015 alkanut laittomien rajanylitysten aiheuttama kriisi johti noin miljoonan ihmisen vaellusta läpi erilaisten EU-maiden.
Huhtikuussa 2015 Unkarin valtaapitävän Fidesz-puolueen kannatus oli noi 39 prosentissa. Fidesz vastasi määrätietoisin ottein alkusyksystä alkaneeseen hallitsemattomaan ja laittomaan siirtolaisuuteen rakentaen muureja rajoilleen. Puolueen suosio kasvoi. Vuoden 2015 lopussa puolueen kannatus oli lähes 50 prosenttia.
Euroopan komissio ei norsunluutornissaan niellyt äänestäjien kannattamaa politiikkaa. Komission silloinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti Unkarin pääministeri Viktor Orbánin toimintaa ”lyhytnäköisenä”. Junckerin mukaan Eurooppa jakaantuu siirtolaisvastaisten muurien vuoksi.
Syksyllä 2016 Luxemburgin pitkäaikainen ulkoministeri Jean Asselborn halusi nakata Unkarin pihalle koko unionista. Hän sanoi, ettei hän voi hyväksyä EU:n perusarvoja rikottavan. Asselborn on maan sosialistisen työväenpuolueen jäsen.
Unkarin ystävät olivat vähässä. Itävalta tosin lähetti 60 henkilöä avustamaan Unkarin rajavalvontaa marraskuussa 2016. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz totesi hiljattain, ettei maahan ole tulossa ainoatakaan afgaania.
Onko komissio ymmärtänyt yskän?
Komission suhtautuminen ihmissalakuljettajien liiketoimintamalliin on muuttunut kielteisemmäksi. Se on kiistatonta. Mahdollisia syitä tähän ilmapiirin muutokseen voi olla useampikin.
Komissio on voinut oppia: laiton siirtolaisuus on herkkä aihe Euroopassa. Tämä näkyy poliittisina heilahduksina ja komissio saattaa pelätä, että laittomia rajanylityksiä estämään voi nousta puolueita, joilla on paljonkin hampaankolossa EU:ta vastaan. Esimerkiksi Unkarin lehdissä nostetaan perusteltuja syitä maan EU-erolle.
Vaikka Asselbornin haave Unkarin EU-erosta toteutuisikin, se olisi silti arvovaltatappio EU:lle.
Komission ja Unkarin sapelien kalistelu on voinut vaikuttaa komission kaksoisstandardien käyttöön. Arvovalta murenisi myös silloin, jos EU myöntäisi EU:lle hankalaksi käyneen Unkarin olleen oikeassa.
Liettuan ja Puolan rajakysymyksissä EU:lla on selkeä vihollinen: Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka. Unkarin kohdatessa massiivisia laittomia rajanylityksiä kyse oli Saksan liittokansleri Angela Merkelin linjauksesta tarjota kaikille syyrialaisille turvapaikanhakijoille turvapaikka.
Komissio yrittää osoittaa, että Valko-Venäjän hallinnon toiminta on masinoitua ja se on siksi torjuttavaa. Unkarin tai Liettuan rajoilla itse tilanne ja viranomaisten kohtaamat haasteet ovat silti samoja.
Unkaria on moitittu myös liiallisesta voimankäytöstä rajoilla. Satojentuhansien laittomien rajanylitysten sattuessa lyhyessä ajassa johtaa sekasortoiseen tilanteeseen, jossa viranomaisten on toisinaan välttämätöntä turvautua riittäviin keinoihin järjestyksen ylläpitämiseksi. Vastaavaa kaaosta on saatu nyt seurata tv-kuvista Kabulin lentokentällä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Aljaksandr Lukašenka Ylva Johansson Kaksoisstandardi Liettua Ursula von der Leyen Laiton maahantulo Fidesz Maria Ohisalo Rajavalvonta Jean Asselborn Viktor Orbán Unkari Puola Angela Merkel Euroopan komissio Jean-Claude Juncker
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen kansalainen pidätetty Puolassa laittoman maahantulon järjestämisestä

Huhtasaari: ”Italia ja Ranska odottavat kieli pitkällä Saksan vaaleja, jotta pääsevät toteuttamaan EU:n suurvaltaprojektia”

Itävallan vapauspuolue haluaa ”Euroopan linnoituksen” suojelemaan naisia ja lapsia

Bloomberg: 12 EU-maata haluaa unionin maksavan ulkorajojen muurit

Unkari saanee ensimmäisen naispresidenttinsä keväällä – Orbanin puolueen perheministeri presidenttiehdokkaaksi

Unkariin valittiin maan ensimmäinen naispresidentti
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.