EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa on tahkottu jo muutaman viime vuoden ajan laihoin tuloksin. Palloittelun vuoksi unionin ulkorajoilla olevat valtiot ovat ottaneet omat keinot käyttöön vähentääkseen laittomien siirtolaisten saapumista rajaseuduilleen. Maat ymmärtävät, että massavaellukset ovat ennenkin kaataneet valtakuntia. Toimittaja Andreas Kluth kirjoittaa aiheesta Bloombergin mielipidesivuilla.

EU:n on vaikeaa hakea yhteistä linjaa turvapaikkapolitiikkaansa, sillä eri jäsenmaiden näkemykset eroavat jyrkästi. Ulkorajavaltiot pyrkivät pitämään turvapaikanhakijat pois unionin alueelta Dublin-säännön vuoksi. Säännön mukaan turvapaikkaa hakevan tulee jättää anomuksensa käsiteltäväksi siihen EU-maahan, johon hakija ensimmäisenä saapuu.

Unioni on pyrkinyt laadullisella määräenemmistöpäätöksellä velvoittamaan jäsenmaita vastaanottamaan turvapaikan saaneita, mutta siitä huolimatta osa jäsenmaista kieltäytyy vastaanottamasta turvapaikanhakijoita. Niin kauan kuin esimerkiksi Unkarin rima on asetettu nollaan turvapaikanhakijaan, se merkitsee ainoan yhteisen EU-ratkaisun merkitsevän Unkarin linjaa.

EU näyttää heikolta ja tekopyhältä

Andreas Kluth kirjoittaa EU:n näyttävän heikolta ja tekopyhältä. EU teoriassa pyrkii osoittamaan kannattavansa humaania lähestymistapaa turvapaikanhakijoille.

EU ei kuitenkaan halua jyrätä erimielisten jäsenmaiden ylitse varsinkaan, kun muutamassa maassa tiukka maahanmuuttopolitiikka on kansalaisten suosiossa. Erimielisyydet ovat loitontaneet esimerkiksi Saksan ja Itävallan välejä. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz on jo ilmoittanut maahan pääsevän nolla afgaania.

EU:n ulkorajamaat eivät ole jääneet odottamaan yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, koska sellaista ei ole vuosienkaan aikana saatu tehtyä. Reunamaat voivat joko päästää laittomia siirtolaisia maahansa, mikä voi houkutella yhä useampia rajoille, tai pyrkiä estämään laiton maahantulo tarvittaessa vaikka voimakeinoilla.

Valtakuntia luhistunut hallitsemattomaan maahanmuuttoon

Kluth toteaa valtakuntien luhistuneen aiemminkin, jos ne eivät ole saaneet kontrolloitua maahanmuuttoaan. Rooman valtakunta hajosi vuosien kestäneen massavaelluksen johdosta.

Kluth kirjoittaa, ettei vaeltajilla ollut sotaisat aikeet, mutta Rooman epäonnistuttua pitämään tulokkaat pois ja epäonnistuttuaan tulijoiden integroitumisessa valtakunta hajosi.

EU voi kohdata saman kohtalon. Unionissa turvaudutaan usein pehmeisiin keinoihin, kuten lähtömaiden lahjontaan pitämään vaellukset kurissa. Yhdysvallat turvautuu sen sijaan sotilaalliseen mahtiinsa.

Kluthin mukaan EU voi vielä välttää vuoden 2015 toisinnon. Hän muistuttaa, ettei massavaellus ilmiönä ole katoamassa. Sen vuoksi EU:n rajoja tullaan koettelemaan uudelleen ja uudelleen.

Jossain vaiheessa Eurooppa voi epäonnistua näissä koettelemuksissa.

Henri Alakylä