Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Euroopan keskuspankki ajaa digieuroa kysymättä kansalaisilta

ateriaetu

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnilan mielestä veroilmoituksen korjaaminen ei riitä, vaan pääministeri Sanna Marinin pitää palauttaa saamansa etu valtiolle ja vastata seurauksista. Syy tähän on varsin selvä, ja se selviää verohallinnon yhteenvedosta.

&#8211; Laista, lain esitöistä tai oikeus- ja verotuskäytännöstä ei löydy tukea tai perustetta sille, että pääministerin asuntoetuun kuuluviin verovapaisiin palveluihin olisi tarkoitettu kuuluvan pääministerille tai hänen perheelleen tarjotut elintarvikkeet ja ateriat, verohallinnosta kirjoitetaan.
&#8211; Pääministeri on kertonut maksavansa kustannukset jatkossa itse, mutta koska ravitsemuspalveluille ei löydy lainmukaista perustetta tai muutakaan säädöstä tai ohjeistusta, miten voi olla mahdollista, ettei jo saatua lainvastaista etua palautettaisi? kysyy kansanedustaja Vilhelm Junnila.
Kulmuni joutui vastaavassa tilanteessa eroamaan
Jos pääministeri olisi jo palauttanut rahat, ei hänen tarvitsisi huomioida sitä verotuksessa, kuten hän on valtioneuvoston kanslian mukaan nyt tekemässä. Tästä voidaan Junnilan mukaan päätellä, että hän haluaa pitää saamansa perusteettoman edun.
&#8211; Entinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni joutui eroamaan, koska hankki itselleen palveluita valtion kustannuksella, mikä ei ollut sen enempää lain kuin säädöstenkään mukaista. Tässä on kysymyksessä täsmälleen samanlainen tilanne, mutta pääministeri on vain kertonut huomioivansa asian verotuksessa. Eihän se näin voi mennä, Junnila sanoo.
Verohallinnon lausunnon voi lukea kokonaisuudessaan <a href="https://vnk.fi/-/verohallinnon-lausunto-paaministerin-virka-asunnon-palveluiden-veronalaisuudesta">täältä</a>.
&nbsp;

Junnila vaatii pääministeriä palauttamaan perusteettoman etuuden: ”Veroilmoituksen korjaaminen ei riitä”

Valtioneuvoston kanslian mielestä valtion varoista maksetut noin 300 euron kuukausittaiset elintarvikekulut olisivat osa pääministeri Sanna Marinin asumiseen kuuluvia palveluja, vaikka linjaukselle ei löydy selvää tukea laista. Verohallinnon johtava asiantuntija Tero Määttä pitää erikoisena sitä, että työnantaja voisi maksaa ruokatarvikkeita verovapaasti, koska poikkeukset veronalaisuudesta koskevat vain laissa erikseen säädettyjä tilanteita.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) perheen aamupalatarjoiluista on tällä viikolla keskusteltu vilkkaasti. Iltalehti <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6454bc8a-f9ef-478e-9f42-74da97687153">uutisoi</a> tiistaina, että Marinin perheen yksityiskäyttöön hankitaan aamiaistarjoilutarpeisiin elintarvikkeita noin 300 eurolla. Valtioneuvoston kanslia (VNK) perustelee menettelyä sisäisellä ohjeistuksellaan vuodelta 2019, jonka mukaan pääministerille ja tämän kanssa samaan talouteen kuuluville kuuluu oikeus saada elintarvikkeita valtion varoista maksettuna, jolloin kulut laskutetaan pääministerille osoitetuista määrärahoista.
Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että edun tarjoamisella ei näyttäisi olevan selvää lakiperustaa. Valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista annetussa laissa, eli ministeripalkkiolaissa säädetään, että pääministerillä on käytössään valtion asunto, jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus kustannetaan ja tarpeellinen henkilökunta maksetaan valtion varoista. Lisäksi laissa mainitaan valtioneuvoston jäsenelle tehtävien hoitamisesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvaamisesta VNK:n päätöksellä.
Ruokatarvikkeista ministeripalkkiolaissa ei kuitenkaan mainita mitään, eikä myöskään lain valmisteluasiakirjoista löydy tukea elintarvikeostoille valtion, eli veronmaksajien varoista. Myös hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää suhtautuu <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/bc0e15c9-eeb4-43e1-90ea-2071e2b8e6e3">epäilevästi</a> VNK:n näkemykseen siitä, että ruokaostokset lakiin perustuen voitaisiin katsoa osaksi pääministerin asuntoetua.
VNK:n viestintäjohtaja: Lakia ei ole rikottu
Pääministeri Marin itse totesi tiistaina, että käytäntö aamiaistarvikkeiden ostosta olisi sama kuin aikaisemmillakin pääministereillä, ja että Marin itse ei olisi osallistunut päätöksiin elintarvikkeiden hankkimisesta.
Vuosina 1995-2003 Suomen pääministerinä toimineen Paavo Lipposen (sd) jälkeisistä pääministereistä useimmat ovat kuitenkin asuneet Kesärannassa vain joko satunnaisesti tai lyhyen aikaa. Esimerkiksi Alexander Stubb (kok) ei asunut Kesärannassa. Marinia edeltänyt pääministeri Antti Rinne (sd) puolestaan eilen ilmoitti, että hän ei ole lainkaan hyödyntänyt etua aamiaistarvikkeiden ostosta. Myös Lipposen puoliso Päivi kiiruhti kertomaan, että pääministeriperhe osti ruokansa itse.
VNK:n viestintäjohtaja Päivi Anttikoski kommentoi eilen tapausta Twitterissä vedoten VNK:n sisäiseen ohjeistukseen.
&#8211; VNK:n ohjeen mukaan virka-asuntoon siellä asuessa tai yöpyessä liittyvät kohtuulliset ravitsemiskulut kuten aamiaistarvikkeet korvataan, eikä kyse ole mistään lainrikkomisesta. Tulkintaa kannattaa harrastaa faktojen pohjalta, Anttikoski kirjoittaa.
Viestintäpomolle huomautetaan, että VNK:n ohjeen lakiperusta on epäselvä.
&#8211; Missäs tällainen ohje on? Laissahan ei tuollaista ole, yliopistonlehtori Matti Muukkonen vastaa Anttikoskelle.
Ravitsemiskuluista ei löydy mainintaa myöskään Valtioneuvoston 2019 julkaisemasta ministerin käsikirjasta. Käsikirjassa on nostettu esille tuloverolain (TVL) säännös, jonka mukaan pääministerin valtion talossa olevan asunnon kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus kustannetaan ja tarpeellinen henkilökunta maksetaan valtion varoista. TVL erikseen säätää, että pääministerin asuntoetu ei ole veronalaista tuloa.
Kaikki tulot ovat veronalaisia, ellei laissa säädetä toisin
Pääministerin ravitsemiskulujen verokohtelu liittyy olennaisesti asiaan. Suomalaisessa verotuksessa omaksutun laajan tulokäsitteen mukaan lähtökohtaisesti kaikki tulot ovat veronalaisia, ellei niitä ole nimenomaisesti säädetty verovapaiksi. TVL:ssa periaatteeseen viitataan säännöksellä, jonka mukaan veronalaista tuloa ovat rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot.
Verohallinto ottikin keskiviikkona tapaukseen kantaa Twitterissä todeten verotuksellisen perusperiaatteen, jonka mukaan asuntoetu ei sisällä ruokailuja. Työnantaja voi tarjota erilaisia luontoisetuja, mutta ne ovat verotettavaa tuloa. Verohallinnon näkemys pääministerin yksityiskäyttöön tarkoitetuista elintarvikkeista poikkeaa siis VNK:n ohjeistuksesta.
Verohallinnon johtava veroasiantuntija Tero Määttä toteaa, että verottajan linjaus perustuu TVL:n säännökseen, jossa säädetään pääministerin verovapaasta asumisesta sekä siihen liittyvistä palveluista.
&#8211; Lain esitöissäkin puhutaan nimenomaan asumiseen ja asunnon kunnossapitoon kiinteästi liittyvistä palveluista, eikä siellä mainita ravintoetua.
Verottajalta voi pyytää ennakkoratkaisua
Pääministerin asunnon ja siihen liittyvien palvelujen verovapaus on erikseen säädetty poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan kaikki tulot kuuluvat verotuksen piiriin. Määttä huomauttaa, että poikkeussäännöksiä tulkitaan suppeasti.
&#8211; Perusperiaate siis on, että poikkeukset veronalaisuudesta koskevat vain laissa erikseen säädettyjä poikkeustilanteita. Tuntuisi erikoiselta, että työnantaja voisi maksaa ruokatarvikkeita verovapaasti, koska sellaisia säännöksiä verolainsäädännössä ei ole. Määttä sanoo.
Hän ei ole tutustunut yksityiskohtaisesti VNK:n ohjeistukseen. Määttä kuitenkin toteaa, että tyypillisesti työnantajatahoilla voi olla hyvin erityyppisiä ohjeita.
&#8211; Työnantajat voivat tehdä monenlaisia tulkintoja. Eri asia sitten, ovatko tulkinnat verotuksellisesti oikeita. Jos ei voida näyttää lakipykälää, joka selvästi osoittaa jonkin tulon verovapaaksi, asia ei yleensä selviä muuten kuin hakemalla ennakkoratkaisun Verohallinnolta. Sillä saa ratkaisun, miten tuloon tulisi suhtautua verotuksessa. Se on suositeltava tapa toimia, jos tilanteeseen liittyy epäselvyyttä.
Ennakkoratkaisun pyytämisen lisäksi Verohallintoa voi lähestyä myös vapaamuotoisemmin.
&#8211; Meihin voi olla yhteydessä ja kysyä. Voihan joskus olla myös niin, että vaikka verotuksellinen asia olisi kysyjälle itselleen epäselvä, meillä saattaa olla vakiintunutta verotus- ja tulkintakäytäntöä, jonka mukaan mennään, jolloin ennakkoratkaisuakaan ei aina tarvitse hakea.
Veronalainen tulo on ilmoitettava verottajalle
Määttä muistuttaa, että yleisen verotuksellisen periaatteen mukaan työnantaja voi verovapaasti korvata työntekijälle kustannuksia, jotka liittyvät työmatkoihin.
&#8211; Työmatkan aikana saattaa tulla ylimääräisiä, työmatkaan liittyviä lisääntyneitä kuluja. Jos työnantaja ei kuitenkaan tällaisia kuluja korvaa, työntekijä voi itse omassa verotuksessaan hakea vähennyksiä kuluista.
Määttä toteaa, että veronalaisesta tulosta on tehtävä ilmoitus verohallinnolle.
&#8211; Lähtökohtaisesti ilmoitusvelvollisuus on ensisijaisesti suorituksen maksajalla. Jos tieto ei kuitenkaan kulje sitä kautta, viimekätinen velvollisuus on verovelvollisella itsellään ilmoittaa veroilmoituksessa veronalaiset tulot. Veronalaisen edun määrä on aina edun käypä arvo, ellei edun arvostamisesta ole erikseen säädetty laissa.
Pääministeri Marin ilmoittikin eilen haluavansa <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000008005288.html">selvittää</a>, miten ateriaetuun suhtaudutaan verotuksessa. Marin totesi samalla, ettei hän ole vielä ehtinyt toimittaa verohallintoon veroilmoitusta viime vuodelta.
&#8211; Nyt haluan saada varmuuden siitä, miten pääministerin ateriaetuun suhtaudutaan verotuksessa. Täytän veroilmoituksen, kun tämä selviää. Toivottavasti asiaan saadaan selvyys nopeasti, Marin kertoi Ilta-Sanomille.
&nbsp;

Pääministeri Marin haluaa vielä ”selvittää”, miten hänen ilmaisiin aamiaisiinsa suhtaudutaan verotuksessa – verottajan mukaan asiassa ei ole epäselvyyttä