Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Purra näpäytti Tytti Tuppuraista epäjohdonmukaisuudesta – SDP:n leikkausvaatimus kesti vain muutaman tunnin

Vigeliukselta tyrmäys ministeri Adlercreutzille: ”Kehitysapu ei kaipaa suojelua, vaan moottorisahaa”

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttajille selvät säännöt – ”Jos velvoitteita ei noudata, siitä seuraa sanktioita”

Hallitus panee kuriin holtittoman järjestöjen tukemisen – Rydman: Perussuomalaiset leikkaa toissijaisista menoista

Reijonen: Jakeluvelvoitepäätöksen jarruttaminen oli iso moka kokoomukselta ja muilta hallituskumppaneilta

Veronmaksajat: Kehysriihi toi tervetulleen korjauksen kotitalousvähennykseen – veronkevennykset tukevat kasvua

Kolumni: Uusiutuva turve olisi tarvinnut vain luku- ja kirjoitustaitoisia keskustan kansanedustajia

Nieminen tyytyväinen kehysriihen päätöksiin – työ talouden tasapainottamiseksi jatkuu

Hallitus uudistaa kotoutumispalvelut: Jatkossa maahanmuuttaja kotoutuu työn kautta ja kantaa enemmän vastuuta

”Historiallinen muutos” – yrittäjien eläkemaksut sidotaan jatkossa todellisiin tuloihin

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kolumni: Kaikki tietää

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Baku

Armenian ja Azerbaidžanin jo yli sata vuotta jatkuneet konfliktit voidaan nähdä uskontojen ja etnisten ryhmien välisenä taisteluna. Armeniassa asuvan suomalaisen mukaan armenialaiset kokevat olevansa &#8221;kristityn sivistyksen viimeinen linnake&#8221; Euroopan rajalla. Mutta taustalta löytyvät myös kaikki tavanomaiset sotien syyt: öljy, suurvaltapolitiikka ja asekauppa. 
Suomen Uutisten haastattelema Wilhelmiina Virolainen myöntää heti kärkeen olevansa puolueellinen Armenian ja Azerbaidžanin välisessä konfliktissa, koska on &#8221;täysin tärähtänyt&#8221; Armeniaan, jossa hän on työskennellyt matkailun parissa jo vuodesta 2008. Hän on suomalaismiehensä kanssa harkinnut jopa kokonaan Armeniaan muuttamista, mutta ainakin toistaiseksi pariskunnalla on koti myös Suomessa.
&#8211; Armenia on meille ollut toinen kotimaa jo useita vuosia, mutta vielä ei anna sydän periksi kokonaan Suomea hyljätä, Wilhelmiina Virolainen kertoo.
<h4>Uskontojen konflikti</h4>
Maaseudulla Jerevanin lähellä asuva Wilhelmiina Virolainen on koulutukseltaan teologi, joten hän puhuu paljon uskonnon merkityksestä tässä konfliktissa molemmin puolin. Armenialaiset ovat ortodokseja ja azerbaidžanilaiset ovat muslimeita. Azerbaidžanin puolella taistelee myös Syyriasta tuotuja palkkasotureita, kuten myös BBC <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-54366616">uutisoi</a>.
&#8211; Yhtään azeria ei ole vielä jäänyt vangiksi, vaan ne ovat arabiaa puhuvia, syyrialaisia jihadisteja, Virolainen sanoo.
&#8211; Ja nehän eivät pelkää mitään, koska ne tulevat tänne hakemaan marttyyrikuolemaa.
&#8211; Uskonnolla on suuri merkitys molempien puolien sotilaiden taistelutahdossa. Sitä ei pidä väheksyä.
Armenia puolestaan on maailman vanhin kristitty valtio, jossa kristinuskosta tuli valtionuskonto jo vuonna 301. Vaikka osa armenialaisista on maallistuneita kristittyjä, uskonnon merkitys näkyy silti arjessa aivan eri tavalla kuin Suomessa.
-Armeniassa uskonto on jokapäiväistä elämää, Virolainen kertoo. Täällä toivotetaan Jumalan rauhaa ja ensimmäinen ryyppy otetaan aina Jumalan kunniaksi.
Papitkaan eivät ole kaihtaneet ottamasta kantaa konfliktiin. Sosiaalisessa mediassa leviää Armenian valtion virallisen Twitter-tilin julkaisema kuva papista, jolla on risti kaulassa ja rynnäkkökivääri kädessä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Faith &amp; Power! <a href="https://twitter.com/hashtag/StopAzerbaijaniAgression?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#StopAzerbaijaniAgression</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/StopAliyev?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#StopAliyev</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/KarabakhNow?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#KarabakhNow</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/NKpeace?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#NKpeace</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/NKstrong?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#NKstrong</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/ArtsakhStrong?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#ArtsakhStrong</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/%D5%80%D4%B1%D5%82%D4%B9%D4%B5%D4%BC%D5%88%D5%92%D4%B5%D5%86%D5%94?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#ՀԱՂԹԵԼՈՒԵՆՔ</a> <a href="https://t.co/ql9cZkpYdu">pic.twitter.com/ql9cZkpYdu</a>
&mdash; Armenia 🇦🇲 (@armenia) <a href="https://twitter.com/armenia/status/1310165919344320513?ref_src=twsrc%5Etfw">September 27, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Kansojen konflikti</h4>
Armenia on pienehkö maa, jossa asuu vain kolmisen miljoonaa ihmistä. Lähes kaikki maan asukkaat ovat etnisiä armenialaisia ja kristittyjä. Noin kahdeksan miljoonaa armenialaista asuu maan rajojen ulkopuolella esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ranskassa, jossa he ovat muodostaneet vahvoja lobbausryhmiä. Wilhelmiina Virolaisen mukaan armenialaiset ovat hyvin yhtenäinen kansa, jolla on identiteettinä kristinusko. Jokainen armenialainen on ilman muuta kirkon jäsen.
&#8211; Olla armenialainen on olla kristitty.
Vastaavasti Azerbaidžanissa on kymmenisen miljoonaa asukasta, jotka ovat lähes kaikki azereita ja muslimeja, joten sekin on etnisesti ja uskonnollisesti varsin yhtenäinen valtio. Azerit ovat turkkilainen kansa.
<h4>Stalinin vetämät rajat eivät noudata kansojen rajoja</h4>
Maiden suhteita on viimeiset sata vuotta kiristänyt erityisesti kiista Vuoristo-Karabahin alueesta. Kyseessä on pääosin etnisten armenialaisten asuttama alue, joka neuvostoajan rajoja piirrettäessä jätettiin Azerbaidžanin neuvostotasavallan alueen sisälle.
Ensimmäiset rajasotansa maat kävivät heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen Venäjän keisarikunnan hajotessa. Lyhyt itsenäisyys päättyi kuitenkin neuvostomiehitykseen. 1920-luvulla kansallisuuksien komissaarina toiminut Josef Stalin antoi <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Nagorno-Karabakh_Autonomous_Oblast">Vuoristo-Karabahin alueen</a> Azerbaidžanin neuvostotasavallan hallintaan yrittäessään miellyttää Turkkia.
Kiista Vuoristo-Karabahista jäi neuvostovallan aikana taka-alalle, mutta Neuvostoliiton hajoamisen alkaessa 1988 tilanne kiristyi astettain <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Nagorno-Karabakh_War">uudeksi sodaksi</a>, joka ajoi lähes miljoonaa ihmistä pakolaisiksi. Maiden välille saatiin tulitauko vasta 1994. Tuossa vaiheessa Vuoristo-Karabah oli julistautunut kansanäänestyksellä itsenäiseksi alueeksi, jossa armenialaiset pitävät valtaa. Uusia välikohtauksia on tapahtunut sen jälkeenkin ja armenialaisia on syytetty azereihin kohdistuneista etnisistä puhdistuksista.
<h4>Uusin sotateknologia käytössä</h4>
Muutamia viikkoja sitten alkanut <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/2020_Nagorno-Karabakh_conflict">uusin konflikti</a> ei ole vielä virallisesti laajentunut sodaksi asti, vaikka molemmat osapuolet ovatkin ottaneet sotatilalain käyttöön osassa kaupungeistaan. Molemmat puolet syyttävät toisiaan väkivaltaisuuksien aloittamisesta ja siviiliväestöön kohdistuneista iskuista.
Ilmoitukset eri osapuolten sotilastappioista vaihtelevat muutamasta sadasta tuhansiin, riippuen siitä, kumpi puoli väitteitä esittää ja puhutaanko omista vai vihollisen tappioista. Se näyttää kuitenkin selvältä, että raskaita kalustotappioita on tullut puolin ja toisin. Netissä on paljon videoita näyttävistä lennokki-iskuista armenialaisten panssareita kohtaan.
Droonit ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi aseiksi vuoristoisella alueella. Osan lennokeista <a href="https://russiamatters.org/analysis/armenia-azerbaijan-war-military-dimensions-conflict">arvellaan</a> olevan Turkin Azerbaidžanille toimittamia ja mahdollisesti myös turkkilaisten sotilaiden ohjaamia. Azerbaidžan on ostanut lennokkeja ja muita aseita myös <a href="https://www.axios.com/israel-kamikaze-drones-nagorno-karabakh-azerbaijan-d3ebfd39-2cf8-4bf6-a788-b24d80a8569f.html">Israelista</a>, joka puolestaan ostaa Azerbaidžanilta öljyä.
Asiantuntijoiden <a href="https://eurasianet.org/as-fighting-rages-what-is-azerbaijans-goal">mukaan</a> on todennäköistä, että tämänkertaisen konfliktin aloitti Azerbaidžan, joka tavoittelee tiettyjen alankoalueiden takaisinvaltaamista. Armenia olisi ollut tyytyväinen taisteluja <a href="https://ahvalnews.com/azerbaijan-armenia/armenia-lacks-incentives-launch-military-action-now-azerbaijan-moved-first">edeltäneeseen</a> asiaintilaan.
Erdoğanin valtapyrkimykset: ottomaanien uusi imperiumi
Wilhelmiina Virolaisen mielestä on täysin mahdotonta ajatella, että Armenia olisi voinut olla taistelujen aloittaja, koska armenialaisia on vain kolme miljoonaa, mutta azereita on kymmenen miljoonaa ja heidän tukenaan olevia turkkilaisia on 80 miljoonaa. Hänen mielestään Azerbaidžanin aloittamien sotatoimien takana on Turkin presidentti Recep Erdoğan ja tämän valtapyrkimykset alueella.
&#8211; On tunnettu tosiasia on, että ilman Erdoğania ei Azerbaidžan tee mitään, Virolainen sanoo. Erdoğan on avoimesti ilmoittanut luovansa voittamattoman ottomaani-imperiumin, joka yhdistää turkkilaisheimot Välimereltä Kiinan ja Mongolian rajoille saakka.
Historian professori Alan Mikhail näkee Time-lehden <a href="https://time.com/5885650/erdogans-ottoman-worry-world/">kirjoituksessaan</a> Erdoğanin pyrkimyksen ottomaanien islamilaisen imperiumin uudelleen pystyttämiseksi laajana projektina, johon liittyy monenlaisia asioita, kuten äskettäinen Hagia Sofian muuttaminen moskeijaksi, kiista merialueiden kaasuvarannoista Kreikan kanssa sekä Turkin toimet Libyassa ja Syyriassa.
Armenia on pääosin islamilaisten maiden ympäröimä sisämaavaltio, joka näyttää kartalta katsoen kuin tulpalta keskellä turkkilaisten kansojen asuttamien valtioiden ketjua, joka ulottuu Turkista Azerbaidžanin kautta Turkmenistaniin, Uzbekistaniin, Kazakstaniin ja Kirgisiaan. Wilhelmiina Virolaisen mukaan Armenia katsoo olevansa &#8221;sivistyksen viimeinen linnake&#8221; idässä Euroopan rajalla.
&#8211; Armenia tuntee velvollisuudekseen suojella kristittyä Eurooppaa ottomaanien hirmuvallalta, Virolainen luonnehtii.
Ottomaanien hirmuvallalla hän viittaa muun muassa Turkin vuosina 1915-1918 toteuttamaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Armenialaisten_kansanmurha">armenialaisten kansanmurhaan</a>, jossa arvioidaan kuolleen jopa 1,5 miljoonaa armenialaista. Turkki ei tunnusta armenialaisten kansanmurhaa, ja siitä puhumisesta voi joutua <a href="http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/4527318.stm">syytteeseen</a>, koska turkkilaisuuden vastainen vihapuhe on kielletty maan perustuslaissa.
<h4>Öljy ja Venäjän intressit</h4>
Kuten niin monissa muissakin maailman konflikteissa, tässäkin kuvioon liittyy öljy. Azerbaidžanin pääkaupungin Bakun ympäristö on tärkeä öljyntuotantoalue. Ensimmäinen öljylähde porattiin jo vuonna 1846, ja maan vientitalous on nykyään lähes pelkästään öljyn ja kaasun varassa.
Vuonna 2006 käyttöön otettu, kansainvälisten öljy-yhtiöiden omistama <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Baku%E2%80%93Tbilisi%E2%80%93Ceyhan_pipeline">BTC-öljyputki</a> yhdistää Bakun Välimeren rannikolla Turkissa sijaitsevaan Ceyhanin satamaan. Putki on vedetty Georgian pääkaupungin Tbilisin kautta, vaikka suorin linja olisi kulkenut Armenian läpi. Reitin linjauksen takana oli Azerbaidžanin halu eristää Armenia ja estää Armeniaa hyötymästä öljyputkesta taloudellisesti. Venäjä puolestaan olisi halunnut, että kaikki Kaspianmereltä Eurooppaan menevä öljy kulkisi eteenpäin sen alueen kautta.
Armenia on Venäjän tärkeä liittolainen, joka takaa Venäjälle pääsyn Etelä-Kaukasian alueelle. Venäjällä on Armeniassa sotilastukikohta ja Armenia on yhdessä neljän muun entisen neuvostotasavallan kanssa solminut CSTO-puolustussopimuksen Venäjän kanssa. Toistaiseksi Venäjän joukot ovat pysyneet erossa taisteluista. Venäjän Armenialle antamat turvatakuut eivät siis näytä koskevan kiistanalaista Vuoristo-Karabahin aluetta. Mutta presidentti Vladimir Putin on <a href="https://www.youtube.com/watch?v=vBvpGJa3VvM">vedonnut</a> osapuoliin taistelujen lopettamiseksi.
Turkki, Venäjän vanha kilpakumppani Kaukasian alueella arvelee, että Venäjä pyrkii jälleen kerran esiintymään rauhanneuvottelijana. Kyse on siitä, että Venäjä käyttää jo neuvostoaikoina luotuja etnisiä konflikteja hyväkseen usuttaakseen alueen valtioita toisiaan vastaan päästäkseen esiintymään rauhan tuojana.
&#8211; Venäjä on kautta historian hyödyntänyt Etelä-Kaukasian etnisiä riitoja, kommentoi Yhdysvaltain entinen Azerbaidžanin suurlähettiläs Matthew Bryza <a href="https://www.trtworld.com/magazine/why-russia-supports-armenia-against-azerbaijan-in-the-caucasus-conflict-38321">turkkilaislehdelle</a>.
&#8211; Venäjän strategiana on estää konflikteja räjähtämästä käsiin, mutta pitää silti yllä jännitystä, jotta sekä Azerbaidžan että Armenia pysyisivät sen vaikutuspiirissä.
<h4>Pääkaupungissa taistelut eivät vielä näy</h4>
Virolainen kertoo, että taistelut ovat toistaiseksi keskittyneet Vuoristo-Karabahin alueelle. Pääkaupungissa Jerevanissa konflikti näkyy vain siten, että värväytymispaikkojen edustalla on jonoja.
&#8211; Kadut ovat tukossa, kun kaikki haluavat vapaaehtoisiksi rintamalle. Siellä on jopa alaikäisiä ja naisia tarjoutumassa vapaaehtoisiksi. Monet ulkoarmenialaiset ovat palanneet maahan värväytyäkseen armeijaan.
&#8211; Kaduilla on myös keräyspisteitä, joissa kerätään tarvikkeita sotilaille ja sotatoimien jalkoihin jääneille siviileille.
&#8211; Ilmapiiri on kireä, mutta yhteishenki on hyvä. Ihmiset näyttävät voitonmerkkiä toisilleen autojen ikkunasta.
Virolainen on huolissaan siitä, että Suomessa ja muuallakin maailmassa tiedetään Armenian tapahtumista liian vähän.
&#8211; Henki täällä on hyvä ja toiveikas, mutta ainoa pelastus Armenialle voi tulla vain ulkovaltojen avun kautta. Maailman välinpitämättömyys ja hiljaisuus tuntuu käsittämättömältä, hän kirjoittaa <a href="https://persikkalaakso.blogspot.com/2020/10/ensimmainen-viikko-sodassa.html">Persikkalaakso-blogissaan</a>.

Suomen Uutiset tavoitti suomalaisteologin Armeniasta – Vuoristo-Karabahin konfliktissa on kyse myös uskontojen ja etnisten ryhmien välisestä taistelusta