Trump toisen salamurhayrityksen jälkeen: “Vain tärkeitä presidenttejä ammutaan”

Taksialan uudistukseen esitetään käytännöllisiä keinoja alan sisältä – tavoitteena turvalliset taksit jokaiselle

Vasemmisto haluaa syytää lisää rahaa kotouttamiseen – Mäkelä sen sijaan vaatii kotouttamiselta tuloksia: ”Herää kysymys, saadaanko kotouttamiseen käytettyä panostusta koskaan takaisin”

Ovatko Libanonissa räjähtäneet hakulaitteet terrorismia vai erilainen sodankäynnin muoto?

Polvinen Hukkajoen raakkutuhosta: Metsäteollisuutta ei pidä vaarantaa osana raakkuvahingon pesuvettä

Kölnin räjäytykset viittaavat marokkolaismafiaan – Berliinissä alamaailma on arabialais-libanonilaisten klaanien käsissä

Hamasin aseellisten raiskausten symboliksi nousseen Naama Levyn kaapannut Hamasin terroristi Muhammed Abu Aseed eliminoitu

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Vihreät lietsoo miesvihaa somessa: ”Miehet, lopettakaa naisten tappaminen” – tutkimusten mukaan Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista naisille

Etelä-Ruotsi

Suomessa koululainen voi saada kuulapyssystä ohtaan, mutta kovaksi on meno äitynyt Ruotsissakin: koulukaveria hakataan ja potkitaan naamaan, opettaja saa nyrkistä yrittäessään estää lasta kuristamasta toista tai oppilas uhkaa ottaa puukon kouluun ja tappaa. Koulujen tapahtumat heijastavat lasten arkea, päättelee Sydsvenskan.

Joka neljäs 9–18-vuotias ruotsalaiskoulun oppilas on joutunut väkivallan, uhkailun tai kiusaamisen kohteeksi, <a href="https://www.expressen.se/mama/barn-baby/ny-undersokning-var-fjarde-barn-utsatt-for-allvarligt-vald-i-skolan/">kertoo</a> Expressen.
Sydsvenskan on puolestaan <a href="https://www.sydsvenskan.se/2024-01-03/slag-stryptag-och-dodshot-sa-ser-vardagen-ut-pa-mellanstadiet">käynyt läpi</a> kolmen Etelä-Ruotsissa sijaitsevan peruskoulun 258 uhka- ja vaaratilanneilmoitusta. Aikajana on kolme lukukautta: vuosi 2022 ja kevät 2023. Puolet ilmoituksista koskee väkivaltaa ja uhkailua.
&#8211; Joka viikko on jonkin sortin tappelu. Kun nuorimmilta oppilailta loppuvat sanat, he alkavat potkia, töniä tai kuristaa, toteaa Naverlönn-koulun rehtori Anna Moberg.
Näin on, jos siltä näyttää
Jokaisella luokalla on yleensä kaksi tai kolme oppilasta, jotka tarvitsevat tukea ja huomiota väkivaltaisen käytöksen saamiseksi hallintaan. Sydsvenskan on kaivanut esiin esimerkkejä ilmoituksista, jotka käsittelevät verbaalisia uhkauksia esimerkkikouluissa:
&#8211; Syntyy riita. Oppilas uhkaa ottaa puukon kouluun ja halal-teurastaa toisen koululaisen.
&#8211; ”Työnnänkö haarukan kurkkuusi?”
&#8211; Lapsi uhkaa päivä toisensa jälkeen tappaa toisen lapsen: ”Jos ei tänään niin jonakin toisena päivänä”.
Väkivaltainen työpaikka
Työympäristövirasto (Arbetsmiljöverket) on käynnistänyt<a href="https://www.av.se/arbetsmiljoarbete-och-inspektioner/inspektioner-utredningar-och-kontroller/inspektion/aktuella-inspektioner/hot-och-vald-i-skolan/?hl=v%C3%A5ld%20i%20skolor"> selvityksen</a> väkivallan ja uhkailun kartoittamiseksi Ruotsin kouluissa. Ongelmista työpaikoilla ilmoitetaan yhä useammin ja <a href="https://via.tt.se/pressmeddelande/3374896/sveriges-larare-stor-oro-for-okat-hot-och-vald-i-skolan?publisherId=3236597&amp;lang=sv">väkivalta</a> kouluissa on yhä vakavampaa. Kymmenessä vuodessa tapausten määrä on <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/anmalningarna-av-vald-och-hot-i-skolan-har-fordubblats">kaksinkertaistunut</a>.
&#8211; Mitä tulee opettajin ja kouluavustajiin, luvut eivät todellakaan ole lystikästä luettavaa. Tuskin on toista ammattia, jossa väkivalta on niin arkista, sanoo Arbetsmiljöverketin asiantuntija Kristian Hansson.
Useimmissa tapauksissa aikuista on lyöty tai heitä on kivitetty, kun he ovat yrittäneet rauhoittaa lapsia. Esimerkkikouluissa onkin otettu käyttöön tietyt rutiinit ja niihin liittyvä koulutus väkivaltatilanteiden rauhoittamiseksi.

Hakkaamista, kuristamista ja tappouhkauksia – peruskoulun arkea Ruotsissa

Sähköautot voivat äityä vaarallisiksi silloin, kun akuista katoaa virta ja lämmityslaite lopettaa toimintansa. Niin voi käydä vaikkapa lumimyrskyssä moottoritien jonossa, jossa apua voi joutua odottamaan tuntikausia.

Sähköautoiluun on viime päivinä löytynyt aivan uusi ulottuvuus, kun rankat lumisateet ovat iskeneet Etelä-Ruotsiin ja <a href="https://www.expressen.se/gt/just-nu-stora-problem-i-trafiken--helt-stopp-pa-e6/">aiheuttaneet</a> erityisesti moottoritiellä valtavia jonoja. Itse asiassa hiljaa etenevä jono on ollut liian positiivinen ilmaus, sillä autot ovat matkustajineen seisseet paikallaan jopa 10 tuntia.
Jäätävässä myrskyssä ohuen peltikuoren sisällä tulee vilu, jos autossa ei riitä hönkää lämmityslaitteen pyörittämiseen. Tuntien jonotuksessa tenkkapoo on toki mahdollinen bensa- tai dieselautollekin, jos tankki on ollut tyhjän puoleinen jo jonoon juututtaessa.
Tosin homman saa suhteellisen helposti pelittämään, jos autoilijalla itsellään tai jononaapurilla on varakanisteri, josta voi lorotella lisäenergiaa tankkiin. Sähköautolle tuntien seisoskelu lämmitin ja valot päällä voi sen sijaan olla liikaa ja virta loppuu, sillä akkujen lataus ei onnistu tien päällä.
Ongelmana myös tottumattomat kuljettajat
Sammahtaneet sähköautot pitää hinata moottoritieltä pois muitten matkaa tukkimasta, joka on helpommin sanottu kuin tehty. Autot ovat jumittuneet kilometriä pitkiin jonoihin, ja jonojen väleihin on melkoisen haasteellista sujahtaa isolla hinausautolla.
&#8211; Saimme poliisilta ja hinausautoilta viestiä, että tielle oli jäänyt joukko sähköautoja, jotka piti hinata pois, koska ne eivät enää päässeet liikkeelle, <a href="https://projektsanning.com/2021/12/03/batteridod-urladdade-elbilar-stoppade-upp-e6-under-snokaoset/">sanoo</a> Tiehallinnon tiedottaja Bengt Olsson.
&#8211; Ongelmana ovat olleet sähköautojen tottumattomat kuljettajat sekä sähköautojen huonompi kyky pärjätä pakkaskelissä, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/forare-overger-sina-elbilar-pa-e6-i-snoyran-far-barga-en-hel-del">arvelee</a> puolestaan Tiehallinnon asiantuntija Mikael Salo.
&nbsp;

Sähköautot hyytyvät lumimyrskyssä moottoriteiden tuntikausien jonoihin – virta ei riitä ja lataaminen on mahdotonta

Väki kaikkoaa maaseudulta ja jättää kylät kylmilleen myös Ruotsissa. Hylätyn oloisissa taloissa laudat on lyöty ikkunoihin. Pimeänä syysyönä laudanraosta voi kuitenkin pilkistää kasvivalaisimen kelmeä loiste, kertoo SVT.

Poliisi löysi hylätystä huvilasta Etelä-Ruotsissa lähes 500 kasvin <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/smaland/vanligare-med-narkotikatillverkning-pa-landsbygden-visar-ny-studie">kannabisviljelmän</a>. Kasvattamo löytyi saksalaisen turistin vihjeestä, sillä paikallisen poliisin resursseilla ei ole mahdollista nuuskia alueen lukuisia autiotaloja.
&#8211; Kannabisviljelmät sijaitsevat useimmiten maaseudulla, koska kiinteistöt ovat siellä halpoja. Tämä Skruvin kylän kasvattamo oli ostettu luullakseni 400 000 kruunulla. Löysimme talosta 40 kiloa kannabista, jonka arvo katukaupassa on noin viisi miljoonaa kruunua. Kiinteistö siis maksaa itsensä sangen nopeasti, sanoo poliisin tutkinnanjohtaja Peter Gustavsson.
Autiotalon huima sähkönkulutus herättää huomiota
Linné-yliopiston uusi tutkimus näyttää todeksi sen, että huumeviljelmät ovat maaseudulla yleisempiä kuin kaupungeissa. Kovien huumeiden jalostamiseen tarkoitettuja laboratorioita ei ainakaan vielä ole jäänyt poliisin haaviin. Rikolliset käyttävät autiotaloja myös varastetun tavaran kätköpaikkana, joten maaseudulla ei välttämättä ole niin hiljaista, kuin päällepäin näyttää.
&#8211; Huumetuotannossa maaseutukuntien osuus on merkittävän suuri. Paikkakunnan luonne ja tämän tyyppinen rikollisuus käyvät nähdäksemme käsi kädessä, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/smaland/vanligare-med-narkotikatillverkning-pa-landsbygden-visar-ny-studie">toteaa</a> kriminologian professori Peter Lindström.
Poliisi pyrkii löytämään huumeiden tuotantolaitoksia seuraamalla valmistukseen tarvittavien laitteiden kauppaa. Kasvattamojen jäljille voi päästä myös viranomaisyhteistyöllä seuraamalla kiinteistöjen sähkönkulutusta. Jos autiotalon sähkönkulutus on merkittävä, virkavallan on syytä ponnistautua paikalle.
&nbsp;

Kannabisviljelmiä autiotaloissa – Ruotsin maaseutua valjastettu huumetuotantoon