Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

SDP ei ole autoilijan ystävä – peruisi hallituksen veronkevennykset polttoaineisiin ja kiristäisi jakeluvelvoitetta

Pirha irtisanoo, karsii henkilöstöetuja ja korottaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Tekeekö SDP nyt kaiken reilummin?’’

Purra: SDP luottaa tulipunaiseen sosialismiin, jonka mukaan IMF on väärässä ja yrittäjiä pitää rankaista – vasemmisto hörhöilee aivan omalla omilla kiertoradallaan, keskusta haparoi ja söhlää

Bergbom: Mitä ihmettä SDP tekee Pirkanmaalla?

Kokoomus ja SDP esittävät aluehallituksen ja -valtuuston puheenjohtajien vuosipalkkioihin merkittävää korotusta Pirkanmaalla – ”Tilanne on sietämätön”

Pirkanmaalle tulossa turvalliset ajotiet

Omalääkärimallille tulossa lisärahoitus – Purra: ”Kaikki voittavat tässä”

Miko Bergbom Yrittäjien paneelissa: ”Keskeinen uudistustarve ja isoin ongelma on se, että YEL-järjestelmää ei aikoinaan rahastoitu”

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

EU-integraatio

EU-jäsenvaltiot etenevät kohti Euroopan parlamentin vaalia jännittävästä ennakkoasetelmasta. Käsillä on &#8211; kenties ensimmäistä kertaa &#8211; konkreettinen mahdollisuus murtaa EU-parlamentin vasemmistoliberaali ylivalta. Perussuomalaisten istuva meppi Pirkko Ruohonen-Lerner kehottaakin kaikkia perussuomalaisia äänestämään vaaleissa, koska jokaisen ääntä tarvitaan.

Ennakkoasetelma EU-vaaleihin on lupaava, sillä viime vuosina Euroopassa on nähty useita myönteisiä vaalituloksia esimerkiksi Italiassa, Ruotsissa ja myös Suomessa perussuomalaisten napattua viime keväänä historiansa suurimman vaalivoiton. Trendi Euroopassa on johtanut keskustaoikeistolaisten hallitusten muodostumiseen monissa EU-maissa.
Ajatushautomo European Council for Foreign Relationsin (ECFR) alkuvuonna julkaisema ennuste povaa vaalivoittoa kansallismielisille ja EU-kriittisille puolueille, jolloin vihervasemmistolaiset ryhmät olisivat menettämässä reilusti paikkoja. ECFR:n ennusteen mukaan myös perussuomalaisten ECR-ryhmä olisi matkalla vaalivoittoon ja saamassa 18 lisäpaikkaa.
Edessä merkittävät vaalit
Perussuomalaisten istuva meppi Pirkko Ruohonen-Lerner hakee jatkokautta EU-parlamentissa. Hän on toiminut europarlamentaarikkona vuosina 2015-19 ja uudelleen keväästä 2023 alkaen. Aiemmin Ruohonen-Lerner on toiminut kansanedustajana 2007-2015.
Tulevia EU-vaaleja Ruohonen-Lerner kuvaa merkittäviksi, ja hän kehottaakin kaikkia perussuomalaisia äänestämään vaaleissa.
&#8211; Ennakkoasetelmat lupaavat vahvaa tulosta voimille, jotka suhtautuvat kriittisesti EU:n syvenevään integraatioon ja toimivallan siirtoon EU:lle. Näissä vaaleissa on ensimmäistä kertaa todellinen mahdollisuus lyödä parlamentin perinteisten integraatiomyönteisten voimien valta-asetelma. Tähän tarvitaan jokaisen ääntä.
Vaalivoittoon matkalla oleva ECR on kansallismielisten edustajien ryhmä. Ryhmän edustajat pitävät tärkeinä kansallisvaltion suvereenisuutta ja vastustavat EU:n kehittämistä liittovaltion suuntaan. Hyvien USA- ja Nato-suhteiden korostaminen ja hallittu maahanmuutto ovat myös tärkeitä yhteisiä teemoja.
ECR-ryhmässä työskentely sujuu
Ruohonen-Lerner kokee työskentelyn ECR:ssa luontevana ja sujuvana.
&#8211; Myös esimerkiksi vapaa yrittäjyys, vapaa ja reilu kilpailu, yksilönvapaus, kestävä ja puhdas energiahuolto ja perheen merkitys yhteiskunnan kulmakivenä ovat ECR-ryhmässä jaettuja arvoja. Toisin kuin eduskunnassa, varsinaista ryhmäkuria ei kuitenkaan ole, eli kansalliset delegaatiot voivat äänestää oman kantansa mukaisesti.
&#8211; ECR-ryhmästä minulla on erityisen läheiset suhteet ruotsidemokraattien meppeihin, joiden kanssa teemme paljon yhteistyötä. Tulemme hyvin toimeen keskenämme, ja olemme myös poliittisesti varsin samanmielisiä. Minulla on hyvät suhteet myös kaikkiin muihin poliittisiin ryhmiin. Yleensä saman valiokunnan jäsenet ja samoista aiheista kiinnostuneet mepit tutustuvat paremmin toisiinsa.
Yksi ahkerimpia suomalaismeppejä
Tällä kaudella Ruohonen-Lerner on vaikuttanut EU-parlamentissa noin vuoden ollen samalla yksi ahkerimpia suomalaismeppejä.
&#8211; Kuluneen vuoden aikana minulla on ollut kolme mietintö- ja lausuntovalmisteluvastuuta. Olen pitänyt täysistunnoissa 26 puheenvuoroa, joka on kaikista suomalaismepeistä kolmanneksi eniten. Kirjallisia kysymyksiä olen jättänyt samoin kolmanneksi eniten eli kahdeksan kappaletta.
&#8211; Lisäksi assistEU.eu-sivuston kokoamien tietojen mukaan olen osallistunut täysistuntoihin 100-prosenttisesti ja äänestyksiin 96-prosenttisesti, mitkä lukemat ovat kaikista suomalaismepeistä korkeimmat.
Ruohonen-Lernerin edellisellä kaudella 2015-19 hänen päätyötään oli veronkierron, talousrikosten ja rahanpesun kitkeminen.
&#8211; Tätä työtä tein neljä vuotta talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ECONissa, PANA-tutkintavaliokunnan varapuheenjohtajana ja TAX3-erityisvaliokunnan jäsenenä.
Mepin työ vaatii paneutumista
EU-parlamentti säätää kaikkia EU-kansalaisia koskevia uusia lakeja ja tekee sopimuksia. Kaikki Euroopan unionin maat noudattavat EU-lakeja ja sopimuksia. Euroopan parlamentti tekee myös päätöksiä, jotka koskevat EU:n taloutta.
Parlamentin jokaisessa täysistunnossa äänestetään useista kymmenistä asiakokonaisuuksista. Vuoden aikana mepit äänestävät täysistunnoissa noin 6 000 kertaa. Tämän lisäksi mepit äänestävät tuhansia kertoja omissa valiokunnissaan.
Ruohonen-Lerner kuvaa, että käsiteltävät asiakokonaisuudet ovat haastavia, ja vaativat usein pitkää perehtymistä.
&#8211; Äänestettävät asiat vaihtelevat suurista pieniin, esimerkiksi ympäristö-, talous- ja turvallisuusasioista rautatieliikenteen tilastoihin. Pieneltä vaikuttava asia voi olla toiselle suuri ja tärkeä. Toisinaan äänestykset ovat todella täpäriä ja eroa saattaa olla yksikin ääni. Täysistunnossa jokainen napinpainallus on merkityksellinen. Siksi jokaiseen asiaan on paneuduttava.
Länsi-Balkanin maiden liittyminen EU:hun on Ukrainan, Moldovan ja Georgian ohella ollut paljon esillä kuluneen vuoden aikana.
&#8211; Suomelle näiden maiden liittyminen merkitsisi kasvavia kustannuksia, sillä kaikki potentiaaliset tulijat ovat saajapuolella, Ruohonen-Lerner sanoo.
Intressipiirien tapaamiset ovat osa työtä
Usein sanotaan, että mepit eivät Euroopan parlamentissa edusta kotimaataan vaan poliittista ryhmäänsä. Perussuomalaisten meppien kohdalla näin ei kuitenkaan ole, Ruohonen-Lerner sanoo.
&#8211; Itselleni on kaikissa äänestyspäätöksissä tärkeintä nimenomaan Suomen kansallinen etu. Saan myös paljon sähköpostiviestejä ja puheluja suoraan kansalaisilta. Usein ihmisiä kiinnostavat suoraan heidän arkeensa vaikuttavat asiat.
Lobbareilla on tunnetusti paljon valtaa EU:ssa. Ruohonen-Lernerin käsityksen mukaan he vaikuttavat eniten komissiossa, niiden henkilöiden keskuudessa, jotka kirjoittavat aloitteita.
&#8211; Jos on saanut komission kirjauksiin omat toiveensa, ne voivat menestyä hyvin jatkokäsittelyssä. Mepit myös saattavat saada heiltä suoraan sähköpostiinsa jopa valmiita äänestyslistoja, tarkistuksia mietintöihin tai kirjallisia kysymyksiä.
Ruohonen-Lerner katsoo, että eri intressipiirejä edustavien tahojen tapaamiset ovat osa mepin työtä, jotta käsiteltävistä asioita saa mahdollisimman monipuolisesti tietoa.
&#8211; Itse en silti ole mukana politiikassa mukana miellyttääkseni johtavia virkamiehiä tai lobbareita enkä heitä palvellakseni, vaan edistämässä omille äänestäjilleni tärkeitä asioita heidän antamallaan toimeksiannolla.
EU:n tulisi keskittyä perustehtäviinsä
Ruohonen-Lernerin mukaan myönteistä EU:ssa on yhteistyö turvallisuuden ja puolustuksen aloilla, minkä merkitys korostuu näinä aikoina. Myös sisämarkkinat tarjoavat Suomelle tärkeitä mahdollisuuksia kaupankäynnissä.
Perusongelmana EU:ssa Ruohonen-Lerner näkee sen, että EU ei halua pysyä toimivaltuuksissaan vaan jatkuvasti on haalimassa päätösvaltaa jäsenvaltioilta.
&#8211; Kansallisen päätösvallan asteittainen valuminen Brysseliin on todellinen uhka Suomen itsemääräämisoikeuden kannalta. Lisäksi talous- ja rahaliittoon kuuluminen rajoittaa mahdollisuuksiamme reagoida taloushaasteisiimme.
&#8211; Itselleni on erittäin tärkeää, että päätöksenteko pysyy mahdollisimman pitkälti kansallisissa käsissä, lähellä kansalaista. EU:n tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä sotkea lonkeroitaan jokaiselle politiikan sektorille. Lisäksi EU-varojen käyttöä tulisi tehostaa ja tilintarkastustuomioistuimen nostamiin ongelmiin tulisi puuttua välittömästi.
&nbsp;

Europarlamentaarikko ja eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner:  ”Jokaisen ääntä tarvitaan EU-vaaleissa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että alkukesän EU-vaalien jälkeen Euroopan unionissa on tehtävä suunnanmuutos. Kehitys kohti liittovaltiota ja syvenevää tulonjakounionia on Koskelan mukaan Euroopan yhtenäisyyden kannalta vaarallista.

&#8211; Euroopan unionin integraatio on perinteisesti syventynyt aina kriisien jälkeen. Käytännössä tämä on tarkoittanut vallan siirtämistä jatkuvasti pienemmissä asioissa kansalliselta tasolta Brysseliin ja tulonsiirtoja läntisistä ja pohjoisista jäsenvaltioista etelään ja itään. Tällainen kehitys ei ole vahvistanut unionia, vaan tehnyt siitä hajanaisen ja eripuraisen, Jari Koskela korostaa.
Euroopan unionin mahdollinen laajentuminen pakottaakin unionin vakavaan sisäiseen keskusteluun. Nykyisellään laajentuminen tarkoittaisi nettomaksajien maksuosuuden kasvamista entisestään, ja myös monista nykyisistä nettosaajista tulisi nettomaksaja. Tällaisella muutoksella olisi Koskelan mielestä varmasti vaikutukset koko unionin yhtenäisyyteen.
&#8211; On Suomen onni, että nykyinen hallitus suhtautuu kriittisesti elpymispaketin kaltaisiin ratkaisuihin ja on ohjelmassaan sitoutunut olemaan edistämättä toimia, joilla EU:ta muokataan epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan. Tässä pitää tehdä yhteistyötä samanmielisten jäsenmaiden kanssa, Koskela sanoo.
Kokonaisturvallisuus edellä
Koskelan mielestä unionin suunta pitää tulevaisuudessa kääntää ja keskittyä erityisesti kokonaisturvallisuutta vahvistavaan politiikkaan.
&#8211; Kokonaisturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä löytyy varmasti yksimielisyyttä jäsenvaltioiden kesken. Tämä on se osa-alue, jolla EU voi tuoda paljon enemmän lisäarvoa kaikille jäsenilleen.
&#8211; Suomen kohdalla tämä tarkoittaa sekä suomalaisen maatalouden edellytysten vahvistamista että EU-rahoituksen nykyistä suurempaa saantoa esimerkiksi sotilaallista liikkuvuutta edistäviin liikennehankkeisiin. Myös Suomen moninaiset alueet pitää paremmin huomioida EU:n koheesiopolitiikassa, Koskela huomauttaa.
Median perehdyttävä asioihin paremmin
EU-vaaleissa on ennakoitu menestystä oikeistopopulistisille puolueille. Koskela toivoo medialta nykyistä parempaa perehtymistä tähän kategoriaan kuuluvien puolueiden käsittelyssä.
&#8211; Euroopan kansallismielisillä ja oikeistopopulistisilla puolueilla on suuria eroja. Esimerkiksi pohjoismaiset kansallismieliset puolueet, kuten perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit, ovat vahvasti sitoutuneet niin länteen kuin Ukrainan tukemiseenkin. Sen sijaan esimerkiksi Vaihtoehto Saksalle (AfD) on taantunut eurokriittisestä puolueesta Putinin pillin mukaan tanssivaksi toimijaksi. Oikeistopopulistisia puolueita ei voi käsitellä yhtenä kokonaisuutena, Koskela painottaa.
&nbsp;

Euroopan unionissa on tehtävä suunnanmuutos – Koskela: Tulonjakounioni ja liittovaltiokehitys vaarantavat Euroopan yhtenäisyyden

Alenevasta kannatuksesta eduskuntavaalien alla kärsivän keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vyörytti tänään perussuomalaisten puoluepomon Riikka Purran päälle erikoisia väitteitä, jotka Purra joutui kaikki korjaamaan. Saarikolle huomautettiin myös, että keskustan toimet hallituksessa ovat puheisiin nähden hyvin toisenlaisia.

Hallituspuolue keskustan kannatus sulaa eduskuntavaalien alla. Viime viikon HS-mielipidemittauksessa keskusta sai 11 prosentin kannatuksen, ja kannatus oli jopa <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009008134.html">alentunut</a> edellisestä kyselystä 0,6 prosenttiyksiköllä.
Perussuomalaiset puolestaan oli nostanut eniten kannatustaan, jopa 1,3 prosenttiyksiköllä kannatuksen ollessa 16 %.
Keskustan alenevan kannatuksen ja ensi keväänä häämöttävien eduskuntavaalien lähestymisen saattoi havaita kepupomo Annika Saarikon puheista tänään Turun Eurooppa-foorumin pääministeritentissä, jossa paikalla olivat kaikki neljän suurimman puolueen puheenjohtajat.
Saarikko tunki sanoja suuhun
Saarikko alkoi yllättäen haastaa tentissä voimakkaasti perussuomalaisten Riikka Purraa, jolle Saarikko väitti perussuomalaisten ”kääntäneen takkinsa” kaikissa politiikan pääkysymyksissä.
&#8211; Te olette olleet pakolaiskriittisiä. Nyt ukrainalaiset olivatkin sitten pakolaisia, jotka kelpasivat. Te olette kutsuneet viherhumpaksi siirtymää uusiutuvaan energiaan, joka on ollut Suomessa edelläkävijä ja välttämättömyys, nyt se on teille sinivalkoinen siirtymä. Ja nyt onneksi myönnät, että Venäjän hyökkäyssodan keskellä EU:n yhtenäisyys onkin tärkeä asia, arvostan linjan muuttumista, jos on ollut väärässä, Saarikko vyörytti.
Perussuomalaisten linja sama kuin ennenkin
Purra totesi tentissä, että hän joutuu korjaamaan kaikki Saarikon väitteet. Purra totesi, että perussuomalaisten linja humanitaariseen maahanmuuttoon on sama kuin ennenkin, eikä ole muuttunut miksikään.
&#8211; Me olemme kertoneet, että meidän mielestämme lähialueilla tapahtuva auttaminen on oikein. Me olemme Ukrainan lähialue ja kyseessä on Eurooppa. Myöskään perussuomalaisten EU-politiikka ei ole lainkaan muuttunut, Purra sanoi.
Purra jatkaa aiheesta myös sosiaalisen median kanavillaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Keskusta ei kai ole huomannut mitään eroa 2015 saapuneiden siirtolaisten ja ukrainalaisten auttamisen välillä… 
Ukrainalaiset muuten saavat tilapäistä suojelua. Nimenkin jo luulisi kertovan jotakin.
Iltalehti: ”Saarikko syytti PS:ia takinkäännöistä – Purra vastasi heti”
👇
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1563137942415364098?ref_src=twsrc%5Etfw">August 26, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Sotki sinivalkoisen siirtymän vihersiirtymäään
Perussuomalaiset lanseerasi keväällä käsitteen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-esittaa-sinivalkoista-siirtymaa-suomi-tarvitsee-nyt-investointeja-tyota-tuottavuutta-ja-kasvua/">sinivalkoinen siirtymä</a>, jolla kuvataan paitsi uudenlaista teollisuuspolitiikkaa, myös laajemmin tarvetta vetää ja ajatella kotiinpäin. Purra ihmetteli, miten Saarikko sekoitti käsitteen vihersiirtymään. Purra avasi sinivalkoisen siirtymän <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-esittaa-sinivalkoista-siirtymaa-suomi-tarvitsee-nyt-investointeja-tyota-tuottavuutta-ja-kasvua/">sisältöä</a> eilen perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lappeenrannassa.
&#8211; Mikäli kuuntelitte eilen, mitä se tarkoittaa, te ette voi sekoittaa sitä nykyiseen vihersiirtymäpolitiikkaan tai ilmastokunnianhimoon, Purra sanoi Saarikolle.
Kepun linja ei näy siinä, mitä se tekee hallituksessa
Purra toi esille, että EU pyrkii vähitellen saamaan määräysvaltaa useilla sektoreilla, jotka eivät perussopimusten mukaan edes kuulu unionille ja lisäksi unionista tulee jatkuvasti lainsäädäntöä ja hankkeita, jotka eivät ole Suomen edun mukaisia.
Purra myös esitti, että tulevan Nato-jäsenyyden myötä Suomen olisi jo aika kehittää uusi EU-politiikan linja, jossa jatkossa edistetään paremmin Suomen omaa etua ja intressejä.
EU-kriittisyys säilyy siis jatkossakin olennaisena osana perussuomalaisten linjaa. Tästä huolimatta Saarikko moitti, ettei perussuomalaisten linja ole kirkas. Purra joutui huomauttamaan oman puolueensa kannatuksen laskemisesta kipuilevalle Saarikolle, että keskustan sanat eivät vastaa keskustan tekoja hallituksessa.
&#8211; Sanallisella tasolla keskustan EU-linjassa on paljonkin hyvää, esimerkiksi suomalaisen maatalouden korostaminen sekä se, että Suomella on suvereeni oikeus päättää metsistään. Valitettavasti nämä eivät näy käytännössä. Suomalaisista metsistä ollaan tekemässä Euroopan yhteinen hiilinielu. Myös ilmastopolitiikan varjolla EU-integraatio lisääntyy tavalla, joka ei ole Suomen edun mukainen.

Kepun Saarikolta outoja takinkääntösyytöksiä – Purra huomautti, että keskustan puheet ja teot hallituksessa ovat kaukana toisistaan