Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Purra: Opposition kädenojennus on suurta teatteria – ”Heillä ei ole mitään vaihtoehtoa”

Garedew tyrmää Diakin raportin: Propagandaa tutkimuksen kaavussa

Keskusta lisäisi merkittävästi ulkomaalaisten pysyviä oleskelulupia – Vigelius: ”Keskustan ohituskaista halpamaahanmuutolle”

Hallitus avaa tien suden kannanhoidolliselle metsästykselle – Koponen: ”Päätöksiä, joihin keskusta ei hallituksessa kyennyt”

Ministeri Kaisa Juuso: Omalääkärimalli etenee ja hoitoon pääsy paranee – ”Kyseessä on suomalaisille valtavan iso muutos”

Seppänen: Sosiaalihuollon on parannettava lasten kuulemista huostaanottotilanteissa

Vuonna 2026 yli 11 miljardin panostukset lapsiin ja lapsiperheisiin – Garedew: ”Lapset ovat lahja, eivät taakka ilmastolle”

VTV:n raportti paljastaa valheet – Antikainen: Marinin hallitus oli tuhlausjallitus

Onni Rostilan kolumni: Feministi toivotti miestenpäivää

Koskela ja Reijonen: Ruuan arvonlisävero laskee – hallituksen veropolitiikka vahvistaa kansalaisten ostovoimaa entisestään

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

henkilökortti

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen kysyy hallitukselta, miten se aikoo huolehtia niiden pienituloisten ihmisten palveluista, joilla ei ole varaa hankkia uutta passia tai henkilökorttia viiden vuoden välein palvelujen muuttuessa digitaalisiksi.

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-henkilollisyystodistuksista-ja-tunnistautumisesta">kirjallisen kysymyksen</a> henkilöllisyystodistus- ja tunnistautumiskäytännöistä.
Saamassaan kansalaispostissa Wihoselle valiteltiin, etteivät pienituloisen eläkeläisen rahat riitä jatkuviin henkilöllisyystodistusten uusimisiin. Kansalainen ei ollut saanut palvelua pankissa, vaikka omisti voimassa olevan ajokortin. Kansalaisen mukaan hänellä ei ole tarvetta matkata ulkomaille, joten passia hän ei tarvitse.
<h4>Lakimuutos muutti käytäntöjä</h4>
Vuoden 2019 alussa voimaan tulleen lainsäädäntömuutoksen myötä ajokorttia ei voi enää käyttää henkilöllisyyden todistamiseen vahvaa sähköistä tunnistautumisvälinettä haettaessa. Tähän kelpaavat jatkossa ainoastaan passi ja henkilökortti. Muutoksen periaatteena oli, että ajokortti on tarkoitettu todistukseksi ajo-oikeudesta, ei viralliseksi henkilöllisyystodistukseksi.
Tunnistautumiseen vaaditaan joko passi tai henkilökortti. Molemmissa voimassaoloaika on vain viisi vuotta, joten kansalaisen tulisi uusia ja maksaa ne aina viiden vuoden välein.
&#8211; Pienituloisilla elämiseen menevät varat ovat vähäiset, ja jos ei ole varaa maksaa passia tai henkilökorttia, niin jää ilman palvelua, joka taas aiheuttaa lisää ongelmia, Wihonen toteaa.
<h4>Osa ihmisistä vaarassa jäädä yhteiskunnan pudokkaiksi</h4>
&#8211; Esimerkiksi pankin palveluista voi jäädä kokonaan ilman. Varsinkin eläkeläiset ja vanhemmat ihmiset eivät välttämättä osaa käyttää digitaalisia palveluita ja jäävät pudokkaiksi yhteiskunnan toimintojen siirtyessä sähköisiksi.
Kysymyksessään Wihonen tiedustelee, miten huolehditaan siitä, ettei ketään jää palveluiden ulkopuolelle niiden siirtyessä digitaalisiksi ja miten voidaan helpottaa niiden ihmisten tunnistautumista, joilla ei ole varaa passiin, henkilökorttiin tai niiden uusimiseen. Wihonen haluaa tietää myös, onko tarpeellista, että esimerkiksi juuri vanhentuneella passilla ei voi tunnistautua, vaikka tunnistautumistiedot ovat yhtä lailla todennettavissa.

Wihonen: Miten tunnistautua, jos rahat eivät riitä henkilökorttiin?

Arviot laittomasti maassa olevien määrästä Ruotsissa liikkuvat suurimmillaan 200 000–400 000 henkilön välillä. Pimeä työ nakertaa sopimusyhteiskuntaa, lanaa tietä järjestäytyneelle rikollisuudelle ja johtaa laillisen yhteiskunnan rapautumiseen. Sitä saa mitä tilaa.

Ruotsissa asuu ja elää jopa 400 000 ihmisen näkymätön ihmisjoukko, jota ei virallisesti ole olemassa. Paperiton ja vailla työlupaa vaeltava väki ottaa vastaan mitä hyvänsä työtä ja saa mahdollisen korvauksensa pimeästi. Rinnakkaistyömarkkinoilla poljetaan palkkoja ja työehtoja, eli puolustuskyvytöntä työvoimaa käytetään usein törkeästi hyväksi.
<a href="https://www.folkhalsomyndigheten.se/livsvillkor-levnadsvanor/halsa-i-olika-grupper/migration-och-halsa/asylsokande-och-papperslosa/">Paperiton</a> eli laittomasti maassa oleva henkilö ei periaatteessa voi avata pankkitiliä tai saada ajokorttia ja terveyspalvelut tökkivät. Laillinen työnteko ei onnistu eikä myöskään opiskelu.
Pimeä työ hyödyttää vain rikollisia
Yksilön lisäksi yhteiskunta ottaa siipeensä, sillä verot ja sosiaaliturvamaksut jäävät pimeästä työstä maksamatta. Laitonta työvoimaa hyödyntävätkin lähinnä järjestäytynyt rikollisuus ja yksittäiset ahneet henkilöt, joiden mahdollisuus välttää lain pitkä käsi ovatkin melkoisen hyvät. Pimeä palkanmaksu luo edellytykset esimerkiksi rahanpesulle.
Ruotsin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/verottaja-haluaa-torpata-yksityisyyden-suojan-ja-ottaa-biometriset-tunnisteet-kayttoon-sota-jarjestaytynytta-rikollisuutta-vastaan-vaatii-uusia-aseita/">eri viranomaiset</a> eivät pysty vaihtamaan keskenään tietoja riittävän tehokkaasti, joten laittomuuksien paljastuminen on sattumankauppaa. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/etsintakuulutettu-siivooja-otettiin-kiinni-ruotsin-paaministerin-kotoa/">Vahingossa</a> jäi kiinni tämäkin karkotuspäätöksen saanut ja etsintäkuulutettu henkilö, joka siivosi pimeästi pääministeri Magdalena Anderssonin asuntoa Tukholmassa.
Maahanmuuttopolitiikka pähkinänkuoressa
Yritykset ja työntekijöiden järjestöt ovat vallitsevasta tilanteesta yhtä lailla tuohtuneita, sillä pimeät työmarkkinat kaventavat kaikkien laillisesti toimivien ansaintamahdollisuuksia. Työnantajien Stoppa fusket -nettipalvelua pyörittävä konsultti Anna-Lena Norberg <a href="https://www.expressen.se/premium/politik/skuggsamhallet-inifran-jag-lever-sa-lange-jag-jobbar/">toteaa </a>Expressenin haastattelussa, etteivät työehtosopimukset enää merkitse paljoakaan yksittäisille työnantajille. Hän huomauttaa, että rikollinen toiminta on erityisen suurta aloilla, joilla työskentelee paljon ulkomaista halpatyövoimaa.
&#8211; Veroviranomaiset ovat arvioineet, että meillä on täällä satojatuhansia vierastyöläisiä. Sitten meillä on paljon uusruotsalaisia, joiden palkkaaminen ei ole kannattavaa, koska tulee paljon halvemmaksi antaa jonkun ulkomaille rekisteröidyn yrityksen rahdata tänne orjatyöläisiä. Siinäpä maahanmuuttopolitiikkamme noin pääpiirteissään.
Paperittomia jopa 400 000
Maahanmuuttoviraston mukaan 25 000 henkilöä odottaa karkotusta Ruotsista. Suurin osa tapauksista on sellaisia, joiden toimeenpano on syystä tai toisesta keskeytetty. On muitakin tapoja haarukoida <a href="https://www.gp.se/ledare/ingen-vet-egentligen-hur-m%C3%A5nga-som-bor-i-sverige-1.20955457">paperittomien määrää</a>. Esimerkiksi kouluhallitus on tukenut vuosittain 148–178 kuntaa, jotka ottavat oppilaikseen paperittomien lapsia.
Kolmas tapa laittomasti maassa olevien ihmisten lukumäärän arvioimiseksi on tutkailla aloja, joissa tunnetusti hyödynnetään paljon laitonta työvoimaa. Kun rakennuksilla otettiin käyttöön pakollinen henkilökortti, putosi ilman ruotsalaista henkilönumeroa työskentelevien määrä 100 000 työntekijästä 35 000 työntekijään.
&#8211; Arvioisin, että paperittomien määrä on luokkaa 200 000, mutta se voi olla tuplasti enemmänkin, sanoo Jessica Löfström.
Hän vetää entisen turvallisuuspolisi Säpon päällikkö Klas Fribergin kanssa yritystä, joka pyrkii kitkemään laittoman työvoiman käyttöä ja kohentamaan yleensäkin työmarkkinoiden avoimuutta sekä laillisuutta.
&nbsp;

Sadat tuhannet laittomasti maassa oleskelevat ihmiset ovat muheva kasvualusta järjestäytyneelle rikollisuudelle – ”Siinä maahanmuuttopolitiikkamme noin pääpiirteissään”