Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Herlev

Tukholman Rinkebystä lähtöisin olevan Dödspatrullen (kuolemanpartio) -jengin viisi jäsentä saivat kovat tuomiot kilpailevan jengin jäsenten murhista Tanskan Herlevissä. Kolme täysi-ikäistä saivat elinkautisen. Kaksi muuta tekoon osallistunutta istuvat 20 vuotta, kertoo Aftonbladet.
 
Viisi Dödspatrullen-jengin jäsentä järjestivät 25. toukokuuta 2019 väijytyksen kilpailevan Shottaz-jengin kolmelle jäsenelle Tanskan Herlevissä. Ensimmäinen tulitukseen joutuneista miehistä kuoli murhapaikalle ja hänen kehostaan kaivettiin 19 luotia. Toinen kuoli haavoihinsa hieman myöhemmin ja kolmas pääsi pakoon vammoitta.
Ampujien käyttämä pakoauto löytyi vielä murhapäivänä ja pystyttiin liittämään tekoon teknisten todisteiden, vaatteiden ja autosta löytyneiden aseiden perusteella. Siitä huolimatta, että auto oli yritetty polttaa.
Jengirikoksista tuplarangaistus
Viisi Tukholman Rinkebystä kotoisin olevaa miestä vangittiin seuraavien viikkojen aikana teosta epäiltyinä. Miehet voitiin yhdistää murhiin muun muassa sivullisen kuvaaman videon perusteella. Pakoautosta löytyi vaatteita, joita rikolliset käyttivät videolla.
Vahvat siteet järjestäytyneeseen rikollisuuteen omaavat miehet saivat syytteet kaksoismurhasta, murhayrityksestä ja autovarkaudesta. Kaikki viisi syytettyä kiistivät murhat ja jengijäsenyyden.
Glostrupin käräjäoikeus pysyi syyttäjän linjalla ja<a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/XgxnXB/gangledaren-mohamed-ali-22-doms-till-livstids-fangelse"> tuomitsi</a> jengin johtaja Mohamed Alin (22), Mansor Ismailin (20) ja Benjamin Owusu Afriyien (25) elinkautiseen vankeuteen. Murha-aikaan 17-vuotiaat kaksi muuta syytettyä saivat kumpikin 20 vuoden vankeustuomion.
Kovien tuomioiden takana on Tanskan rikoslain 81. pykälä, jonka mukaan tuomio jengirikollisuudesta voidaan lukea kaksinkertaisena.
&nbsp;

Kovat tuomiot ruotsalaiselle murhaajajengille Tanskasta – kolme sai elinkautisen, loput istuvat 20 vuotta

Ruotsin verisimmässä jengisodassa veri on vettä ohuempaa. Dödspatrullen ja Shottaz -jengien yhteenotosta on kehkeytynyt hallitsemattoman väkivallan pyörre, jossa selvää rintamalinjaa ei ole ja ystävyys- ja sukulaisuussuhteet revitään palasiksi. Hallitsematon väkivalta romahduttaa järjestäytyneen yhteiskunnan, eikä näky ole enää tuttu pelkästään elokuvista.

Rinkebyssä jengiläiset eivät kanna nahkaliivejä jäsenkorteista puhumattakaan. Jengien järjestäytyminen 15 000 asukkaan lähiössä on sattumanvaraista ja elää kaiken aikaa. Sukulaiset ja vanhat ystävät ovat syystä tai toisesta ajautuneet eri seuroihin ja myös vaihtavat porukoita herkästi. Väkivallan todellisten syiden seuraaminen on erittäin hankalaa, vain tulokset näkyvät.
Koston kierre ei katkea
Konfliktin <a href="https://www.expressen.se/kronikorer/fredrik-sjoshult/slakt-och-vanner-bakom-grymma-valdet-i-rinkeby/">alkusyyt</a> ovat pikkuhiljaa painuneet unholaan. Nuoret miehet ja lapset ampuvat toisiaan pikemminkin kosto kostosta -periaatteella. Pelkät varomattomat sanat voivat laukaista ammuskelun, joka johtaa jälleen uuteen kostoon ja tulitukseen, Expressen kuvailee.
Tanskassa jatkuu murhaoikeudenkäynti viittä Dödspatrullen-jengin jäsentä vastaan. Syytteen mukaan he ampuivat kaksi Shottaz-jengin jäsentä Kööpenhaminan Herlevissä runsas vuosi sitten. Oikeudenkäynnin kuluessa ainakin yksi nuorukainen on kuollut ammuskelussa kotiseudulla Rinkebyssä. Sekä toinen Tanskassa murhatun, että elokuussa Rinkebyssä ammutun nuorukaisen vanhemmista ovat sisaruksia ja jakavat nyt surun lastensa kuolemasta.
Yhteiskunta on voimaton
Murhien sekamelskasta on lähes mahdoton saada selvää ja myös ongelmalähiöön jääneet osallisten vanhemmat kärsivät. Monet jengiläisten vanhemmista ovatkin lähtöisin sisällissodan repimästä Somaliasta, romahtaneesta valtiosta.
Nyt heidän lapsensa seuraavat aseellisen väkivallan esimerkkiä. Yksinkertaista ratkaisua tilanteeseen ei ole, sillä useimmat rikollisista ovat syntyneet Ruotsissa, eikä heitä voida karkottaa maasta.
Rinkebyn jengisodasta on tullut paise, jonka puhkaiseminen tuntuu mahdottomalta. Väkivaltaisuudet ovat ajautuneet sellaisen mielettömyyden tasolle, jonne perinteiset konfliktien ratkaisumallit eivät yllä. Expressenin mukaan tilanne voidaan saada hallintaan ainoastaan saattamalla kaikki osalliset lukkojen taakse. Siten sekasortoinen tilanne voitaisiin ainakin jäädyttää joksikin aikaa.
&nbsp;

Rinkebyn jengisota avaa näkymän romahtavaan yhteiskuntaan – lapsuuden ystävät, sukulaiset ja naapurit ampuvat toisiaan

Tanskassa on meneillään harvinainen murhaoikeudenkäynti viittä ruotsalaista Dödspatrullen-jengin (DP) jäsentä vastaan. Miehet ovat syytteessä kahden Shottaz-jengin jäsenen ampumisesta Kööpenhaminassa kesäkuussa 2019. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun rinkebyläisen jengin pomoa uhkaa rangaistus murhasta, kertoo Svenska Dagbladet.

Dödspatrullen från Rinkeby ja Shottaz -rikollisjengien välienselvittely ja taistelu huumereviireistä on jatkunut vuodesta 2015. Myös Shottaz-jengin juuret ovat Rinkebyn ongelmalähiössä. Murhissa ja niitä seuraavissa kostoissa on kuollut ainakin 10 jengiläistä.
Nyt Århusissa käytävässä oikeudenkäynnissä on kyse kesäkuussa 2019 Herlevissä, Kööpenhaminan kyljessä tapahtuneesta kahden Shottaz-jengiläisen kuolemaan johtaneesta väijytyksestä. Kolmas kohteena ollut henkilö onnistui pakenemaan tappajia. Viisi syytettyä ovat 18, 19, 20, 22 ja 25 -vuotiaita.
Nyt 22-vuotiaan DP-rikollispomon ura alkoi jo 15-vuotiaana ja hän saanut tuomion muun muassa törkeästä pakottamisesta sekä ase- ja huumerikoksista. Alkuvuodesta 2019 hänet tuomittiin Shottaz-jengiläisen pahoinpitelystä ja virtsaamisesta tämän kasvoille.
Syytetyt kiistävät
Todisteet <a href="https://jyllands-posten.dk/indland/politiretsvaesen/ECE12330376/anklage-svensk-konflikt-foerte-til-dobbeltdrab-i-herlev/">epäiltyjä</a> vastaan ovat vahvat, sillä mahdolliset tekijät eivät kaikessa kiireessä onnistuneet polttamaan varastettua Audi S4 -pakoautoaan. Audista löytyneissä vaatteissa ja käsineissä oli epäiltyjen dna:ta. Tavaroiden joukossa oli myös kenkäpari, jossa oli toisen surmansa saaneen verijälkiä.
Poliisi on omissa tutkimuksissaan pystynyt yhdistämään tekoon AK-47 -tyyppisen rynnäkkökiväärin sekä pistoolin. Teko tallentui myös paikallisen asukkaan ottamalle videolle. Kuvista näkyy, kuinka eräs murhaajista ampuu useampia laukauksia toista surmansa saanutta kohti. Myös pakoauto on tunnistettavissa kuvista.
Syytetyt kiistävät osallisuutensa murhiin ja ilmoittavat, että heidät on lavastettu mukaan rikokseen. Epäiltyjen pidätykseen johtaneissa tutkimuksissa on hankittu tietoja ja käytetty toimintatapoja, jotka poliisi pitää Tanskan lain sallimissa rajoissa poissa julkisuudesta. Langettava tuomio ei ole kuitenkaan kirkossa kuulutettu, sillä Tanskassa todisteketjun pitää murharikoksissa olla aukoton.
Nuoret murhaajat
Oikeudenkäynti ei ole Tanskassa harvinainen ainoastaan siksi, että kyse on kahden ulkomaalaisen murhasta, vaan myös siksi, että jengimurhat harvoin päätyvät vaikenemisen ja pelon vuoksi käräjille. Poliisi epäilee, että DP jälleen kerran käytti nuoria tappajia eliminoidakseen kilpailijoitaan tuottoisasta huumekaupasta.
&#8211; Olemme kerta toisensa jälkeen havainneet, kuinka jengi käyttää hyväkseen rikollisella urallaan eteenpäin pyrkiviä nuoria, koska nämä saavat Ruotsissa teoistaan aikuisia lyhyemmän tuomion. Heitä käytetään ääritapauksissa myös murhaajina, <a href="https://www.svd.se/dodspatrullen-i-spillror--ovanlig-rattegang-kan-bli-slutet-for-ganget">sanoo</a> Tukholman poliisin tiedusteluyksikön päällikkö Stephan Kiernan Svenska Dagbladetissa.
Tanskassa alle 21-vuotiaat rikolliset eivät saa alennusta tuomioihinsa, toisin kuin siis Ruotsissa. Tämä on tullut ilmeisenä yllätyksenä Kööpenhaminassa murhista syytetyille viidelle ruotsalaiselle, joista vain yksi oli tekohetkellä yli 21-vuotias. Nuorin jengiläisistä oli tekohetkellä vasta 17-vuotias ja häneltä pääsi poliisilähteiden mukaan itku, kun ymmärsi mitä tuleman pitää. Tanskassa murhasta tuomitaan 8-16 vuotta vankeutta. Myös elinkautinen on mahdollinen.
&#8211; Jengirikosten selvittäminen on ensiarvoisen tärkeätä oikeuslaitoksen uskottavuuden kannalta. Jokainen ratkaistu tapaus sitä paitsi vähentää uusia rikoksia, sanoo Kiernan.
Vaikenemisen kulttuuri
Murhakuulusteluissa viranomaiset kuulevat useimmiten sanat ”en kommentoi”. Täysin riippumatta siitä, onko kyseessä uhrin läheinen, todistaja tai rikoksesta epäilty. Vaikenemisen kulttuuri on tiukasti sidoksissa jengimurhiin. Puhumattomuus on poliisille ja syyttäjälle todellinen ongelma.
Tanskassa Herlevin murhaoikeudenkäynti jatkuu koko elokuun ajan. Todisteet varsinkin DP-jengin johtohahmoa vastaan ovat dna-näytteitä myöten vahvat. Koko Dödspatrullen-jengin kannalta hankalaksi saattaa muodostua se, että rikollisjärjestön johtonelikosta kaksi istuu jo Ruotsissa tuomiota huumerikoksista ja kolmas jäi elokuussa samasta syystä kiinni poliisin ratsiassa Espanjassa.
&nbsp;
&nbsp;

Rikollispomo ensimmäistä kertaa käräjillä vihollisjengiläisten murhista – ankarat tuomiot odottavat nuoria syytettyjä Tanskassa