Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

ilmastososiaalirahasto

Ilmojen viilentyessä ja energian kallistuessa Saksan liittokansleri Olaf Scholtz on äskettäin väläyttänyt uutta EU:n yhteistä velkapakettia vastauksena energiakriisiin. Tiettävästi osa EU-jäsenmaista olisi jo valmis ottamaan lisää yhteistä velkaa, josta jaettaisiin varoja jäsenmaille. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pelkää hankkeen muuttumista konkreettiseksi, sillä aiemminkin EU:ssa on osattu hyödyntää kriisejä.

Olkiluoto 3 -voimalan sähköntuotanto on viivästymässä uusien teknisten ongelmien vuoksi. Säännöllisen sähköntuotannon oli määrä alkaa joulukuussa, mutta nyt aikataulu on avoin.
Suomessa on viime vuosina kehitetty runsaasti tuulivoimatuotantoa, mutta perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että Suomi alkaa olla jo liian riippuvainen tuulivoimasta.
&#8211; Mikäli ei tuule, olemme tuonnin varassa. Perimmäinen ongelma on siinä, että meidän pitäisi nojautua enemmän ydinvoimaan.
Energiakriisi koskettaa kaikkia. Purra pitää Olkiluodon tilannetta kriittisenä.
&#8211; Tuleva talvi riippuu nyt säätilanteesta, eli onko lauhaa vai tuuleeko tai onko kova pakkanen, Purra sanoo. Hän oli eilen Ylen A-studiossa valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) kanssa.
Sähkön saatavuusongelmat ovat todellisia
Jos Olkiluodon sähköntuotantoa ei saada käyntiin, Suomessakin sähkökatkot uhkaavat ensi talvena, ellei sähköä osteta muualta, esimerkiksi muista Pohjoismaista.
Purra katsoo, että sähkö on joka tapauksessa ensi talvena kallista, riippumatta siitä, mistä sitä joudutaan ostamaan. Purra arvioi, että sähkökatkoihin voidaan joutua turvautumaan siinäkin tapauksessa, että sähköä ostettaisiin muualta.
&#8211; EU:n alueella sähkön saatavuusongelma on todellinen. Energian saatavuusongelmat koskettavat oleellisesti paitsi sairaaloita ja kotitalouksia myös yrityksiä ja teollisuutta. Taantuma uhkaa, jos energiaa ei saa tai se kerta kaikkiaan maksaa liikaa.
Keskusta ei kannata uutta velkaa – ainakaan puheissa
Saksan liittokansleri Olaf Scholtz on äskettäin väläyttänyt jo uutta EU:n yhteistä velkapakettia vastauksena energiakriisiin. Tiettävästi osa EU-jäsenmaista olisi valmis ottamaan lisää yhteistä velkaa, josta jaettaisiin varoja jäsenmaille.
Saarikon puheiden mukaan uudelle yhteisvelalle ja yhteisvastuulle ei olisi tukea ainakaan keskustapuolueessa.
&#8211; Näkemykseni on yksiselitteinen. Me emme kannata, Saarikko sanoi.
On tärkeää vastustaa uutta velkaa
Perussuomalaiset vastusti jo viime vuonna EU-elvytyspakettia, joka kuitenkin myös keskustan ja oppositiopuolue kokoomuksen tuella vietiin läpi eduskunnassa.
Perussuomalaiset torjuu kaikki uudet EU-tason yhteisvelkajärjestelyt. Purralla ei kuitenkaan ole luottoa siihen, että EU ei olisi jälleen menossa kohti uutta yhteisvelkaa.
&#8211; Aiemminkin EU:ssa tietyt jäsenmaat ovat osanneet hyödyntää kriisejä. Äskettäin on esitetty ilmastososiaalirahastoa sekä energiakriisin ja puolustusmenojen kattamista yhteisvelalla.
Purran mukaan Suomen tulisi nyt hakea liittolaisia niistä EU-maista, jotka vastustavat liittovaltiokehitystä ja tulonsiirtounionia.
&#8211; Se, että Saksa on näyttänyt jo vihreää valoa suuntauksille, joita Ranska ja Italia ovat perinteisesti ajaneet, on huolestuttavaa. Päätökset kuitenkin tehdään konsensusperiaatteella, joten on tärkeää, että Suomi muiden oleellisten maiden ohella vastustaa uutta velkapakettia.
Nettomaksajien taakka kasvaa
Purra huomautti myös, että Euroopan keskuspankki (EKP) on kesällä hyväksynyt ja ottanut käyttöön uuden rahoitusinstrumentin TPI:n, jolla Euroopan keskuspankki voi ostaa jonkin jäsenmaan joukkovelkakirjoja, jotka eivät muutoin menisi kaupaksi. Näin esimerkiksi Italialle saadaan halvempaa valtionvelkaa, jotta maa ei ajaudu maksukyvyttömyyteen.
&#8211; Asia liittyy myös yhteisvelkaan, koska mukana on vastuullisuuselementti, joka jälleen talouttaan heikommin hoitaneiden maiden, kuten Italian, kohdalla tulee lisäämään heidän saamaansa apua nettomaksajien kustannuksella.
Suomi on ollut vuosia 1996, 1997 ja 2000 lukuun ottamatta <a href="https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/suomen-eu-jasenmaksut/">EU:n nettomaksaja</a>, eli Suomi maksaa EU:lle enemmän kuin saa sieltä tuloja.
&nbsp;

Perussuomalaiset torjuu uuden EU-yhteisvelan – Purra: Suomen tulee löytää liittolaisia tulonsiirtounionia vastustavista EU-maista

Mediatietojen mukaan EU suunnittelee jo seuraavaa elvytyspakettia – tällä kertaa Ukrainan sodan aiheuttamien ongelmien vuoksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kysyy, kuinka uskottavaa on, että EU:n pitäisi uudella velka- ja ehkä jopa avustuspaketilla reagoida asioihin ylikansallisesti sen sijaan, että maat tekevät omia kansallisia toimenpiteitään.

Venäjän hyökkäyksen vuoksi EU:ssa sorvataan jo <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/89e3be1a-29a2-4003-ba61-3654a2d51035">seuraavaa tukipakettia</a>.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa Facebookissa, että EU:sta kuuluu jälleen euron huuto.
&#8211; Mediatietojen mukaan huomenna esitellään puheenjohtaja Ranskan toimesta uusi tukipaketti, joka haluaa vastata Ukrainan sodan aiheuttamiin ongelmiin. Listalla on puolustusmenoja, energiakriisiin vastaamista ja vihreää siirtymää.
&#8211; Vain niin, siinäpä ei kauan aikailtu. Kuinka uskottavaa on, että EU:n pitäisi uudella velka- ja ehkä jopa avustuspaketilla reagoida näihin asioihin ylikansallisesti – sen sijaan, että maat tekevät omia kansallisia toimenpiteitään? Se ei ole uskottavaa.
Sähkö ja kaasu kallistuivat jo ennen sotaa
Purra huomauttaa, että sähkön ja kaasun hinta nousivat Euroopassa jo kuukausia ennen Ukrainan sotaa.
&#8211; Esimerkiksi Italiassa energian hinta nousi jopa 50 prosenttia ennen sotaa, ja sähkölaskuissa korotukset olivat valtavia. Samoin Ranskassa presidentti Emmanuel Macron on tuskaillut liikenteen ja energian hintojen kanssa ja pelännyt niiden vaikutusta omaan suosioonsa, juuri presidentinvaalien alla. Molemmat maat ovatkin innokkaasti ajaneet ilmastososiaalirahastoa ja ylikansallisia ilmastokompensaatioita ja tukipaketteja.
&#8211; Ilmastososiaalirahaston tarkoitus on, että paremmin toimeen tulevat unionikansalaiset, eli esimerkiksi suomalaiset, maksavat ilmastotoimista vielä enemmän kärsivien, kuten italialaisten, laskuja. Perussuomalaiset on varoittanut tästä kuukausien ajan.
Hinnat nousevat taas
Purra kysyy, miten voi olla mahdollista, että Ukrainan sodan takia suunnitellussa paketissa on samoja elementtejä kuin yhtäältä koronan takia päätetyssä elpymispaketissa ja toisaalta ilmastososiaalirahastossa.
&#8211; Siksi, että yhteisvelka ja tulonsiirrot etenevät koko ajan ja riippumatta siitä, mikä kriisi milloinkin on käsillä. Perustelut kyllä keksitään. Tämä tosiasia ei vähättele nykyistä tilannetta tai sen seurauksien raadollisuutta myös suomalaiselle kuluttajalle. Kaikki hinnat nousevat. Ennemmin tai myöhemmin kovasti kehuttu yhtenäisyys on koetuksella. Vaikutukset kohdistuvat kaikkiin, mutta eivät ole symmetrisiä.
&#8211; Emme tiedä vielä esityksen yksityiskohtia. Sellaisia ei kuulemma olekaan, sanoi pääministeri Sanna Marin tänään ylimääräisellä kyselytunnilla. Huomenna asia kuitenkin mediatietojen mukaan on esillä huippukokouksessa Versailles’ssa. Useamman ministerimme suulla on sanottu, että Suomi suhtautuu asiaan kielteisesti.
Eduskunta hyväksyi aiemmin ”velvoittavia lausumia”
Purra muistuttaa, että edellisen EU-tukipaketin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11919622">sanottiin olevan kertaluonteinen</a>, joka lausuma myös kirjattiin eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietintöön.
&#8211; Hädin tuskin on ehtinyt muste kuivua ”ehdottoman velvoittavista” eduskunnan elpymispakettikäsittelyn yhteydessä hyväksymistä lausumista, joiden mukaan Suomi ei hyväksy elpymispakettia vastaavaa velanottoa edellyttävää mekanismia toista kertaa eikä sen tulkitsemista pysyväisluonteiseksi. Lisäksi Suomi lausumien mukaan edellyttää aina jatkossa no bail out -periaatteen noudattamista.
&#8211; Suomi korvasi eurokriisissä Saksan ja Ranskan pankeille niiden sijoitustappioita, kantoi Krimin miehityksen myötä asetettujen pakotteiden vaikutuksista suuren osan ja korvasi koronakriisissä Etelä-Euroopalle suorilla rahalahjoituksilla ja taatuilla lainoilla elpymispaketin. Miten mahtaa käydä vuonna 2022?

EU:ssa suunnitellaan jo seuraavaa elvytyspakettia – Purra: ”Yhteisvelka ja tulonsiirrot etenevät riippumatta siitä, mikä kriisi milloinkin on käsillä”