Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

BBC kertoi köyhistä isistä, jotka myyvät 5- ja 7-vuotiaita tyttäriään – tyttöjen kohtalo lapsimorsiamina jäi kertomatta

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

kehysmenettely

Kun valtion menot kasvavat enemmän kuin tulot, valtio alkaa velkaantua. Takavuosina ja menneiden vuosikymmenien aikana Suomen valtio on ottanut velkaa joko enemmän tai vähemmän, välillä joskus lyhentänytkin velkaa. Päättymässä oleva Sanna Marinin hallituskausi tullaan silti muistamaan ennennäkemättömästä velkaantumisesta. Velkaantumisen keskeinen syy on siinä, että mistään ei ole osattu luopua.

Toimitusministeristöksi muuttuneen Sanna Marinin (sd) johtama hallitus on ajanut Suomen ennennäkemättömään talousahdinkoon.
Valtionkonttorin tuoreimman tiedon mukaan valtion velka oli huhtikuun lopussa 145,1 miljardia euroa, eli jokaista asukasta kohden velkaa oli 25 985 euroa.
Valtionvelan määrä on siis kasvanut kiihtyvään tahtiin Marinin hallituskaudella. Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus lopetti kesällä 2019, saman vuoden lopussa velkaa oli 106,4 miljardia euroa. Sipilän hallituksen jälkeen lisää velkaa on siis kertynyt jopa liki 40 miljardia.
Alijäämäkuningattarien hallitus
Marinin vasemmistohallitusta voisi kutsua myös alijäämäkuningattarien hallitukseksi, koska se on tuonut toistuvasti eduskuntaan alijäämäisiä budjetteja. Marin hallituksen talousarvioesitys tälle vuodelle on peräti 8,1 miljardia euroa alijäämäinen, eli menoja on enemmän kuin tuloja.
Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Seuraus onkin, että talousarvion mukainen valtionvelka nousee tämän vuoden lopussa jo noin 146 miljardiin euroon.
Marinin hallitus jättääkin Suomen seuraavalle hallitukselle selkeästi heikommassa kunnossa kuin missä sen sai. Marinin johtamana SDP silti lähti kevään eduskuntavaaleihin pitkälti toiveajatteluun perustuvalla talouspolitiikalla, missä velkaantumisen uskottiin pysähtyvän talouskasvulla ja työllisyydellä.
Talous ei kasva toiveajattelulla
Julkisen talouden yhteenlaskettu alijäämä on lähes jopa 14-15 miljardia vuodessa. Koska talouskasvu on hidasta, julkisen talouden ongelmia ei ole mitenkään mahdollista hoitaa pelkästään luottamalla talouskasvuun, eikä siitä ole selkeitä merkkejä. Talous ei lähde kasvuun toiveajattelulla, vaan tarvittaisiin myös työllisyystoimia sekä rakenteellisia uudistuksia, joita Marinin hallitus on ollut haluton tekemään.
Marin itse ja hänen hallituksensa ministerit usein mielellään luettelevat tekemiään uudistuksia kuten soten saattamista maaliin sekä perusopetusuudistusta. Tosiasia on, että kummatkin ovat alirahoitettuja. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen budjetti alkaneelle vuodelle on <a href="https://alueviesti.fi/2022/11/17/hyvinvointialue-tekemassa-635-miljoonan-alijaaman-pirkanmaalla/">63,5 miljoonaa euroa</a> alijäämäinen. Alijäämä johtaa säästöjen etsimiseen.
Menokehykset romukoppaan
Koronan vuoksi Marinin hallitus sai syyn luopua kokonaan vaalikauden menokehyksestään. Valtiontalouden tarkastusvirasto kuitenkin huomautti, että julkisen talouden tavoitteiden sisältämät päätökset valtion menokehyksestä heikentävät menokehysjärjestelmän uskottavuutta.
Hallitus luopui menokehyksestä kokonaan vuodeksi 2020 ja paluu kehysmenettelyyn vuonna 2021 sisälsi lukuisia poikkeuksia. Kehysriihessä 2021 hallitus korotti kehystasoa vuosiksi 2022 ja 2023, vaalikauden alussa sovitusta kehystasosta poiketen.
Marinin vasemmistohallitusta on usein arvosteltu holtittomasta velanotosta, mutta miten siihen on hallituksen riveistä reagoitu? Lähinnä toistuvalla ylimielisyydellä. Esimerkiksi silloinen kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) lausui syyskuussa 2020 eduskunnassa legendaarisiksi muuttuneet sanansa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=U4cFeD8LYZI">”Nyt tulee rahaa”</a>, joilla Arhinmäki viittasi valtion budjetista sekä EU:n elvytysrahastosta tulevaan rahaan.
Arhinmäki muistetaan myös <a href="https://www.ku.fi/artikkeli/4277745-paavo-arhinmaki-kun-juhannushaastattelussa-budjettiriihessa-ei-ole-leikkausten-aika-tarvitaan-toimia-joilla-saadaan-talous-pyorimaan-ja-sita-kautta-ihmisille-uskoa-tulevaan">lausunnostaan</a>: ”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle.”
Demarit eivät halunneet luopua lempilehmistään
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra <a href="https://www.suomenuutiset.fi/purra-moittii-marinin-hallitusta-siita-etta-se-ei-kykene-luopumaan-mistaan-jokainen-hallituspuolue-saanut-omat-lempilehmansa/">moitti</a> eduskuntavaalien alla sosialidemokraattien talouspolitiikan linjaa, jossa elvyttävää finanssipolitiikkaa suositaan myös nousukaudella. Mitään tosiasiallisia leikkauksia julkisiin menoihin demarit eivät ole esittäneet.
&#8211; Käytännössä sosialidemokraattien lääke on aina, tilanteesta riippumatta, lisätä valtion menoja. Se on yksi syy siihen, miksi tässä tilanteessa nyt ollaan, Purra sanoi.
Hän moitti Marinia ja hallitusta siitä, että Suomen julkinen talous on paisunut, koska hallitus ei ole kyennyt luopumaan mistään vähemmän tärkeästä.
&#8211; Taloudessa on toki tärkeitä asioita, kuten meidän hyvinvointijärjestelmämme, jossa on tehty vaikeita päätöksiä koronaan ja sotaan liittyen, niitä perussuomalaisetkin on tukenut.
&#8211; Samaan aikaan, poikkeustilanteessa, te ette ole kuitenkaan osanneet luopua mistään. Jokainen hallituspuolue on saanut omat lempilehmänsä kauppaan mukaan ja sillä on menty. Juuri se kokonaisuus on tämän tilanteen takana, Purra sanoi.

Valtion talous on karmeassa kunnossa Marinin velkahuikkahallituksen jäljiltä: Vuosina 2019-2023 lisää velkaa kertyi jopa liki 40 miljardia

Tällä hallituskaudella on luovuttu monenlaisista menojen kasvattamisen rajoitteista, esimerkiksi kehysmenettelystä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pitää tätä hyvin ongelmallisena, sillä menoille ei näin toimien tunnu olevan mitään rajoitteita. Toisekseen kehys ei Purran mukaan huomioi olennaisia menoja. 
 

Riikka Purra puhui asiasta tänään perussuomalaisten uuden <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-uusi-talouspoliittinen-ohjelma-on-julkaistu/">talouspoliittisen ohjelman</a> julkaisutilaisuudessa.
&#8211; Vaalikauden kehys on ainakin näennäisesti valtion budjetin menojen katto. Sen tarkoitus on tietenkin rajoittaa veronmaksajan maksettavaksi koituvien menojen kokonaismäärää. Mutta tässäpä juuri ongelma. Silloinkin kun menettely on käytössä, ei se huomioi niitä menoja, jotka nimenomaan meidän mielestämme pitäisi huomioida.
Kaikki kustannukset mukaan kehyksiin
Kehyksiin pitää Purran mielestä lisätä erilaisten poliittisten linjausten pitkän aikavälin kustannukset.
&#8211; Esimerkiksi maahanmuutto ei ole väliaikainen kertakustannus, millaiseksi se nykyään virheellisesti lasketaan, vaan vuosikymmenten ajan veronmaksajan menotaakkaa lisäävä.
&#8211; Nämä kustannukset eivät kuitenkaan kuulu menokehysten sisään, koska sieltä on jätetty ulos kaikki esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvät menot. Mutta mikäli politiikassa tehdään aktiivisia päätöksiä, joilla maahan tietoisesti tuodaan lisää sosiaaliturvan saajia ja lisää huono-osaisuutta, ei menojen lisääntyminen liity talouden sykleihin vaan yksiselitteisesti huonoon politiikkaan. Huonon maahanmuuttopolitiikan veronmaksajille aiheuttamien kustannusten on näyttävä valtion taloudenpidossa. Miljardeja ei saa piilottaa, kuten nyt tehdään, Purra vaatii.
Maailmanhalailu käy kalliiksi
Tämä ei ole Purran mukaan kehysmenettelyn ainoa puute, sillä kehyksiin ei myöskään lasketa valtion takauksia EU-tasolla, joita pelkästään tällä kaudella on lisätty lähes 10 miljardia euroa. Myöskään kehitysapu ei kuulu kehysmenettelyn piiriin.
&#8211; Tämä on järjetöntä. Koko julkisen talouden hallinnan järjestelmämme on luotu ikään kuin tämä maailmanhalailu ja suomalaisen verorahojen lappaminen maailmalle olisi jonkinlainen välttämättömyys.
&#8211; Mutta ei se ole. Varsinkaan tällaisessa taloustilanteessa. Suomella ei ole varaa tällaiseen ökyilyyn. Samalla kun maa näivettyy, aitoa kasvua ei ole, työ ei kannata, yrittäminen on hankalaa, kaikki maksaa valtavasti – samalla Suomi viskoo rahojaan tähän tapaan. Tähän vaaditaan selkeä muutos, Purra totesi.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti: Talouspoliittisen ohjelman julkaisu" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6QFt-zzkTnE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Purra: Kehysmenettely ei kerro oikeista kustannuksista – maahanmuuton, EU-takausten ja kehitysavun menot eivät ole mukana