Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle

Ilmastopaniikista realismiin – ilmastopolitiikkaa ei enää tehdä pelkän hyveposeerauksen vuoksi

Ministeri Lulu Ranne palkittiin Kolamies-patsaalla merkittävästä työstä asfalttialan eteen – ”Korjausvelan kasvu saatiin pysäytettyä”

The Telegraph: BBC:n trans-myönteinen uutisointi on vahingoittanut lapsia

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Kommentti: Työpaikoille tarvitaan luottamusta, ei pelottelua

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

Garedew: Sähköverotuen poistaminen ei vähennä Suomen elinvoimaa

Strandman vaatii valtakunnallisia kriteereitä koulujen turvallisuustyöhön

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

Vasemmistonuorten johtajalta synkkiä vihjauksia väkivallasta – vaatii israelilaisia pois Lapista

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

PS-Nuoriso: Muut matkustavat Lappiin lomailemaan, Vasemmistonuoret vastustamaan juutalaisia

Kohu oudosta tuomiosta levisi maailmalle: 16-vuotiaan raiskaajaa ei karkotettu Ruotsista, koska rikos oli ”lyhytkestoinen”

Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa

Klaus Regling

Lukuisat eurooppalaiset päättäjät vaativat yhä suurempia yhteisvastuullisia tukia koronaviruksen riehuessa. Rahaa tarvitaan niin talouskriisin pehmentämiseen kuin talouden jälleenrakentamiseenkin pandemian taituttua. Yhteisen eurooppalaisen velan sijaan puheet ovat kääntyneet suoriin avustuksiin.

Pandemian kourissa kärvistelevä Eurooppa sai euromaiden valtiovarainministerien kokouksessa sovittua noin puolen biljoonan euron tukipaketista, jonka tarkoituksena on loiventaa eristystoimista johtuvia taloudellisia kolhuja. Torstaina EU-maiden johtajien olisi tarkoitus saada tukitoimille siunaus.
Kokouksen alla euroryhmän hyväksymä noin 500 miljardin euron paketti on saanut lukuisia nokituksia.
Yhteisvelan sijaan tilisiirtoja
Euromaiden yhteinen velka on pahasti vastatuulessa. Siksi eteläisissä euromaissa mietitään euromaiden takaamaa raskaasti vivutettua luottorahaa EU-budjetin yhteyteen. Paisutetusta budjetista jaettaisiin rahaa jäsenmaille.
Espanjan pääministeri Pedro Sánchez lähtee torstain kokoukseen järeillä kanuunoilla. Hän ehdottaa muhkeaa <a href="https://elpais.com/espana/2020-04-19/espana-propone-un-fondo-europeo-de-15-billones-con-deuda-perpetua.html">1 500 miljardin euron</a> kertaluontoista tukipottia EU-maille. Ajatuksena on, ettei näitä tukirahoja ole tarkoituskaan maksaa koskaan takaisin.
EU maksaisi tukipaketin rahoittajille pelkkiä korkoja. Korkomenoihin rahat voisi kerätä Sánchezin mukaan esimerkiksi erilaisilla EU-tason saasteveroilla.
Euroopan vakausmekanismi EVM:n johtaja Klaus Regling kertoo, että toipumiseen tarvitaan vähintään toinen <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-eurozone-recovery/europe-needs-at-least-500-billion-euros-from-eu-institutions-for-recovery-esm-idUKKBN221052">puolen biljoonan euron</a> potti. EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni puolestaan arvioi lisätuen tarpeeksi <a href="https://www.politico.eu/article/paolo-gentiloni-calls-for-extra-e1-trillion-in-recovery-fuds/">biljoona euroa</a>.
Lukujen suuri kirjo kielii siitä, ettei tukitarpeen lopullista määrää vielä tiedetä tai sitä ei ainakaan tohdita lausua ääneen.
Merkel avoin EU-budjetin lihottamiseen
Saksan liittokansleri Angela Merkel <a href="https://uk.reuters.com/article/us-health-coronavirus-germany-merkel-eu/merkel-open-to-bigger-eu-budget-bonds-to-finance-post-crisis-recovery-idUKKBN2222BU">käänsi peukalonsa ylös</a> EU:n budjetin paisuttamiselle. Merkel korosti, ettei pandemia ole yhdenkään EU-maan leväperäisen talouden hoidon syytä.
Suomen viime vuoden loppupuolella laatima EU-budjettiesitys torpattiin liian tiukkana. Suomi oli tuolloin EU-puheenjohtajamaa. Budjettiehdotus oli toki luotu ennen pandemiaa, joten se on auttamatta vanhentunut. Suomen saattaa olla vaikeaa vastustaa jättimäisiä yhteisvastuuseen tähtääviä esityksiä.
EU-budjetista jaettavalle rahalle on ongelmansa. Ensiksi budjetista pitäisi päästä ylipäätään sopuun. Monivuotista budjettia seuraaville vuosille on hiottu jo noin puolentoista vuoden ajan.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen toivookin, että EU-maat saavat pandemiatuet sovittua. Hän toivoo myös, että koronapaketin osalta komissio voisi aloittaa toimet ennakkoon, vaikka muu osa EU-budjetista jäisi vielä riitelyn asteelle.

Euroopassa yhteisvastuullisten koronatukien vaateet sen kuin kasvavat

Yhdeksän euromaata haluaisi laskea liikkeelle jokaisen jäsenmaan takaamia koronabondeja. Yhteiset velkakirjat ovat kiistanalainen puheenaihe. Eurokriisin hulluina vuosina perustetun EVM:n käyttö nauttinee koronabondeja laajempaa tukea.
Ranska, Italia, Espanja, Irlanti, Kreikka, Slovenia, Portugali, Belgia ja Luxemburg toivovat yhteisiä koronabondeja, <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-eu-letter/nine-eu-leaders-call-for-joint-debt-issuance-for-coronavirus-spending-idUKKBN21C1S1">uutistoimisto Reuters</a> kertoo.
Euromaiden valtiovarainministerien muodostama euroryhmä ei tiistaisen videokokouksen jälkeen lämmennyt koronabondeille.
EVM voisi rahoittaa, ehdoista erimielisyyttä
500 miljardin euron EVM voisi tarjota hätäluottoja niitä haluaville tai tarvitseville maille. Euroryhmän puheenjohtaja Mário Centenon mukaan EVM:n käytöllä on <a href="https://www.ft.com/content/6c8269ec-6e10-11ea-89df-41bea055720b">laaja tuki</a>.
Centeno kertoi, että EVM:n käyttö vaatii lisää teknisiä keskusteluja. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät ministerit päässeet yhteisymmärrykseen EVM:n rahoitustuen ehdoista.
EVM on tarkoitettu euromaiden hätärahoitukseen viimeisenä keinona. Rahoitustuen ehdot ovat tiukat, jotta jäsenmaat eivät kuluttaisi rahoituskapasiteettia kevyin perustein.
Italia vaatii EVM:n rahoitustuen ehtojen purkamista. Sen sijaan Saksa ja Hollanti ovat penseitä ehtojen purkamiseen. Hollannin mielestä EVM:n käyttöäkin pitäisi lykätä tuonnemmaksi.
Hätärahoitus tuo arveluttavan maineen
Italialla on ymmärrettävästi hyvä syy vastustaa tiukkoja talousehtoja. Maan talous on yhtä suuri kuin euroajan alussa. Hallituspuolue Viiden tähden liike suhtautuu EVM-tukirahaan torjuvasti. EVM:n rahoitustuki on luottorahaa ja takaisinmaksuajat venytetään pitkiksi.
Italia muistaa EVM:n aiheuttaman mainehaitan. Hätärahoitukseen ajautuneita maita pidettiin kriisimaina, mikä saattoi vaikuttaa joihinkin sijoituspäätöksiin. Mainehaitan kumoaminen onnistuisi siten, että EVM tukisi useita jäsenmaita.
EVM:n johtaja Klaus Regling arvioi, että jokaiselle jäsenmaalle voitaisiin tarjota rahoitustukea 2 prosenttia kyseisen maan bruttokansantuotteesta. EVM:llä on 410 miljardia euroa vapaata kapasiteettia ja se on noin 3,4 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta. Rahoitustuen määrää voitaisiin vielä kasvattaa, joskin EVM:n katto voisi tulla nopeasti vastaan.

Lähes puolet euromaista haikailee yhteistä ”koronavelkaa” – EVM:n käytöstä laajempi tuki

Euroopan pankkiviranomainen EBA haluaa EU-maille yhteisen roskapankin, johon siirrettäisiin unionin alueen pankkien tuottamattomia luottoja. Ajatuksena on keventää EU-pankkien huonojen luottojen kantaa, jotta pankit voisivat myöntää uusia luottoja kotitalouksille ja yrityksille. Kivenä kengässä on kuitenkin vaikeasti väistettävä yhteisvastuun lisääntyminen. Yhteisvastuun kiertäminen voi palauttaa tilanteen alkuasetelmaan sillä erotuksella, että yksi uusi EU-viranomainen näkisi päivänvalonsa. Asiasta <a href="http://in.reuters.com/article/us-eu-banks-regulations-idINKBN15E1IW">kertoi </a>Reuters. 

EU-pankkien taseissa on tuottamattomia luottoja noin tuhannen miljardin edestä. Roskapankki ostaisi näitä luottoja jopa 250 miljardilla eurolla.
Roskapankki tulisi rahoittaa julkisista varoista, EBA neuvoo. Lisäksi EU-roskapankki tulisi pystyttää kiireellisesti. Tuottamattomia luottoja on eurokriisimailla rutkasti. Yksin italialaispankeilla on näitä luottoja 276 miljardin euron edestä, uutistoimisto Reuters kertoo.
<h4>Markkinahinta alhaalla</h4>
Yksityisten sijoittajien kysyntä EU-maiden roskalainoille on vähäistä. Tämä on painanut markkinahinnan alas, eivätkä pankit ole siksi haluneet myydä tuottamattomia luottojaan. Pankit joutuisivat kirjaamaan tällöin osto- ja myyntihintojen välisen luovutustappion. Tämä puolestaan nakertaisi pankkien pääomaa. Tämä voisi johtaa pankkien uusiin pääomituksiin. Italian kolmanneksi suurimman pankin Monte dei Paschi di Sienan <a href="http://fortune.com/2016/12/06/italy-monte-paschi-bailout-mps/">vaikeudet</a> haalia yksityistä pääomaa ovat olleet omiaan säikäyttämään muita pankkeja ja pitämään huonot luotot taseissaan.
Pankit toivovat markkinatilanteen paranemista. EBA viestii, että aika on käymässä vähiin, sillä tuottamattomien luottojen pitäminen pankkien taseissa jarruttaa talouskasvua.
EBA kaavailee EU-roskapankin ostavan huonot luotot pois &#8221;todellisen talousarvon&#8221; mukaisella hinnalla. Ajatuksena on, että roskapankki pyrkisi myymään tuottamattomat luotot yksityisille sijoittajille kolmessa vuodessa. Toisin sanoen julkisella rahalla ostetaan yli markkinahinnan se riski, ettei roskapankki saisi myytyä roskaluottojaan myöhemminkään paremmalla markkinahinnalla. Roskapankki ei välttämättä pääsisi parantuneessakaan tilanteessa omilleen luottojen korkean ostohinnan vuoksi.
<h4>Yhteisvastuuta halutaan kiertää</h4>
EBA ei täsmentänyt roskapankin rahoitusmallia. Julkisilla varoilla maksettu pesämuna vaatisi kuitenkin jäsenmaiden hyväksynnän. EBA:n mukaan julkista rahaa ei voida oikein välttää.
– Jonkinlainen valtiotason väliintulo helpottaisi roskapankin käynnistysvaiheessa, EBA:n puheenjohtaja Andrea Enria myönsi.
Euroopan vakausmekanismi EVM:n johtaja Klaus Regling tukee EBA:n avausta. Reglingin mielestä julkista rahaa ei voida välttää.
Enrian ja Reglingin mukaan yhteisvastuu voidaan välttää siinäkin tapauksessa, ettei roskapankki saisi luottoja myytyä eteenpäin. Luottotappiot sysättäisiin takaisin niihin maihin, joiden pankeista ongelmaluotot ostettiin. Tällöin palattaisiin lähtöruutuun: ongelmapankit pitäisi joko ajaa alas tai tulla pelastetuksi pankin kotimaan toimesta. Lasku lähtisi siten myös pankkeihin sijoittaneille.

Euroopan pankkivalvoja toivoo EU-maille roskapankkia – lisäisi roimasti yhteisvastuuta

Klaus Regling

Euroopassa yhteisvastuullisten koronatukien vaateet sen kuin kasvavat

Lähes puolet euromaista haikailee yhteistä ”koronavelkaa” – EVM:n käytöstä laajempi tuki

Euroopan pankkivalvoja toivoo EU-maille roskapankkia – lisäisi roimasti yhteisvastuuta

Uusimmat

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle

Ilmastopaniikista realismiin – ilmastopolitiikkaa ei enää tehdä pelkän hyveposeerauksen vuoksi

Ministeri Lulu Ranne palkittiin Kolamies-patsaalla merkittävästä työstä asfalttialan eteen – ”Korjausvelan kasvu saatiin pysäytettyä”

The Telegraph: BBC:n trans-myönteinen uutisointi on vahingoittanut lapsia

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Kommentti: Työpaikoille tarvitaan luottamusta, ei pelottelua

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

Garedew: Sähköverotuen poistaminen ei vähennä Suomen elinvoimaa

Strandman vaatii valtakunnallisia kriteereitä koulujen turvallisuustyöhön

Viikon suosituimmat

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Vasemmistonuorten johtajalta synkkiä vihjauksia väkivallasta – vaatii israelilaisia pois Lapista

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

PS-Nuoriso: Muut matkustavat Lappiin lomailemaan, Vasemmistonuoret vastustamaan juutalaisia

Kohu oudosta tuomiosta levisi maailmalle: 16-vuotiaan raiskaajaa ei karkotettu Ruotsista, koska rikos oli ”lyhytkestoinen”

Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025